sunnuntai 29. kesäkuuta 2014

Jousan Ruhtinas

(2.7.2014: Huom! Olutta saa myös Siilinjärven K-Supermarket Herkkupadasta, joskin eri etiketillä ja eri nimellä. Etsi kauppiaan piirroskuvaa kantava pullo.)
Grillimestarin valinta...
Maakuntamatkailua ja maltaisia makuja. Juhannuksen sahtimatkan päätösvaiheilla tein pienen koukkauksen eteläkeskisuomalaisen sahtipitäjän eli Joutsan keskustaan ja vieläpä varsin hyvästä syystä. Sahtia ei täältä enää kuitenkaan matkaansa saa (ainakaan ostettua), mutta maltaisia makuja on tarjolla muilla keinoin: paikallinen K-kauppias on nimittäin ajan saatossa teettänyt olutta Stadin Panimolla (Jousan Pils, Jousan Pale Ale & Jousan Saunaolut) sekä nyttemmin jyväskyläläisellä Hiisillä (Jousan Mestari). Myös tällä hetkellä saatavilla oleva Jousa-sarjan viides olut eli itse Ruhtinas on Hiisin käsialaa ja se on samalla myös ensimmäinen omiin hyppysiini kantautunut jousalainen (myönnettäköön, etten Stadin kolmikosta tätä ennen ollut edes tietoinen…). Kyselin Hiisin Tatulta taas hieman taustatukea, että missä oikein mennään…

Kuten etiketin slogan ”Keskitäyteläinen magnum luokan BBQ-olut” jo ehkä paljastaakin, on oluen lähtökohtana ollut grillaukseen ja kesäpäivään istuva soveltuvuus – hyvän arvauksen myös käytetyistä humalista voi tuon perusteella tehdä. Tatu vahvistaakin asian ja kertoo kyseessä olevan leikkisästi ”European Pale Ale”, jonka humalakattaus pitää arvatun Magnumin lisäksi sisällään myös Opalia ja Saazia, eli Atlantin taakse ei ole kalaan lähdetty. Olisiko "virallinen" määritelmä tätä myöten sitten bitter? Mallasrunko nojaa jyhkeästi Müncheneriin, jota on kuuleman mukaan mukana ”isolla prosentilla”. Siinäpä Ruhtinas kaikessa yksinkertaisuudessaan – tasapainoista grillausjuomaa makua unohtamatta olisi nyt tarjolla.

Nimen kirjoitusasu muuten kummastutti hieman, mutta ilmeisesti paikallisslangiin kuuluu t:een jättäminen pois pitäjän nimestä, joskaan tavan taustoista minulla ei tietoa olekaan. Valaiskaa minua aiheesta, mikäli tietoa omaatte. Kippis!

Jousan Ruhtinas
Kuparinruskea, hieman oranssihtava olut joka nostattaa ihan näppärän vaahdon päälleen. Tuoksultaan melko pehmyt, sopivasti rusehtavaa maltaisuutta lävitseen päästävä, mannermaisen humalan tahdittama. Hieman leipäistä otetta orastavalla karamellilla sävytettynä. Ei hassumpi.

Maultaan hieman vaisumpi, joskin grilliruokaan varsin hyvin sointuva. Katkeropainotteinen humalointi puree kohtalaisen mukavasti tuoden ruoheaa, hivenen vihertävän niittyistä tuntua kokonaisuuteen. Mallaspuoli on toimiva, tasapainoinen ja suhteellisen runsas – tummahko, hieman leipäinen ja brittimäisen märkä, jonkin verran makeakin. Tuntumaltaan varsin sopusuhtainen, keskirunsas ja maitokauppamittoihin hyvin toimiva. Makujen kirjo ei varmastikaan ”normioluenkaan” ystävää säikäytä, mutta maistunee myös hieman asiaan paneutuneemmankin suussa hyvin. Ruokajuoma-vertaus on helppo havaita, kyllähän tämä grillin vierustalle istuu vallan mainiosta. Ei hassumpi yksistäänkään…

Tuomio: Porsaan kaveri kaslerin rasvaa leikkaavan, sopuisan voimaisan katkeron myötä. Maltaan ystävääkään ei ole unohdettu. Toimii kaikessa yksinkertaisuudessaan oikein hyvin ja tasapainoa riittää vaikka naapurille lainaksikin. 

Pisteet: 33/50

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti