Ægir Lynchburg Natt

Ægir Lynchburg Natt

• Tyyli: Imperial Porter
• Alk.%: 10,0
• Panimo: Ægir Bryggeri, Flåm, Norja
  

Mietin pitkään, notta tohtiiko tässä yhteydessä tunnustaa sivistystä komistanutta aukkoaan, mutta pakko se kai on nöyrtyä – paljastuksillahan niitä lukijoita hankitaan, eikö? Tällainen jollain tapaa omaan korvaan tunnelmallisellakin nimellä kruunattu norjalaisolut on muhinut varastossa jo jonkin aikaa. Vuonopanimon oluita on tullut joskus takavuosina maisteltua jonkin verran ja makumaailmasta on jäänyt varsin positiiviset tuntemukset, mikä toimi osasyynä verkkokauppaostoksen toteutumiseen.

Kenties suurempana syynä pidin kuitenkin oluttyyliä ja ehkä myös nimeäkin. Lynchburg Natt toi välittömästi mieleen jo hiljentyneen talvi-illan jossain tuntemattoman saksalaisen pikkukaupungin hansa-aikaisissa kortteleissa tai vuorialueen linnamaisemissa. Eipä soitellut kaupungin nimi lainkaan kelloja, eikä soitellut vielä alkuselvittelyjen jälkeenkään, vaikka USA, Tennesee ja maissiviskikin oli jo mainittu. Hitusen punastelin, kun kupletin juoni tuli lopulta rautalangasta itselleni selkeäksi väännettyä.

Lynchburg Natt on tosiaan Ægirin mainioksi kehutun Natt Imperial Porterin spesiaaliversio, jota on kypsytelty useampi kuukausi jenkkiläisissä tenneseeviskitynnyreissä. Oluen nimi paljastaa myös tynnyreiden kotikaupungin, Nääsvillen alapuolisen Lynchburgin kyläsen Tenneseessä. Ei oltu siis Saksassa ja lukijat varmaan tietävät kellaristia paremmin, ken onkaan kyläpahasen kenties tunnetuin asukki: Danielsin Jacke (tai tarkemmin ottaen Jasper ”Jack” Daniel) nimittäin.

No aina oppii uutta ja veikkaan, että vastaisuudessa Jack Danielsinkin kotikaupunki muistuu elävästi mieleen. Milloinkahan sitä on muuten Jack Daniel’sia viimeksi tullut juotua? On siitä aikaa ja antaapa toisaalta ollakin…

Ægir Lynchburg Natt

Musta olut kestävällä vaahdolla. Aika kaunis. Tuoksu on hieno. Intensiivinen, mutta samalla pehmyt. Vaniljaa, paahteisuutta josta löytyy myös ripaus kahvia. Vaikka punaviinitynnyriä ei läsnä olekaan löytyy tuoksusta myös punertavaa viinimäisyyttä.

Eikä maku tässä kohtaa petä. Päinvastoin. Tuoksun teesit allekirjoitetaan ja niitä myös korostetaan. Kevyt viskin lämpö, tynnyrin tuoma vanilja ja paahteinen tunnelmaisuus ovat esillä eniten. Kahvisuus, kevyt lakritsisuus ja punakka viinimäinen marjaisuus taustoittavat kuun lailla kokonaisuutta. Tunnelmallinen ja ihastuttava olut.

Pisteet: 41/50