sunnuntai 11. heinäkuuta 2021

Hertl ATER Helles

Hertl ATER Helles

Braumanufaktur Hertl vaikutti pikavilkaisulla Tilmansin tapaan varsin mielenkiintoiselta ja nuorekkaammalta panimolta, jonka tuotanto kuitenkin nojaa perinteisempiin saksalaistyyleihin. Löytyy listoilta pari NEIPAakin, mutta päälinja kuitenkin rakentuu vehnien ja hellesien varaan. 

Tilmansin tapaan myös Hertliltä löytyy silmää taiteelle ja Saksasta haalimani ATER-sarjan oluet ovatkin saaneet kuvituksensa ATE-taidekollektiivin kynästä, jonka ulosanti nojaa Art Noveau -tyylittelyyn sekä tsekkitaiteilija Alfons Muchan (1860-1939) taiteeseen.

Hellesillä oli hyvä startata tähän itselleni tyystiin uuteen panimoon tutustuminen. David Hertl kehuu olevansa Saksan nuorin pääpanija ja vaikken väitteen paikkansa pitävyydestä perille pääsekään, sopii koko ATER-sarjan ajatus, ulkoasu ja oluellinen toteutuskin hyvin tähän mielikuvaan. FrauGruberista ja muista trenditoimijoista huolimatta saksalainen olutmaailma on kuitenkin edelleen vahvalti perinteiden täyteinen planeetta ja sellaisena se myös omaan mieleeni tiukasti piirtyy, joten Hertlin ja Tilmansin pieni kikkailu Hellesien ja Hefeweizeneiden äärellä kuulostaa saksalaisittain kovinkin raikkaalta.

ATER Helles on 4,9-prosenttisen oluen tarkempia saloja ei reseptiikan osalta paljasteta, mutta humalkirjosta tuntuu löytyvän selkeää, joskaan ei turhan dominanttia, painotusta sitrusmaisempiin, limenkuorisiin sävyihin. Vastapainoksi löytyy myös tutumpaa yrttisyyttä ja jotenkin tuo kokonaisuus nivoutuu niin kauniisti yhteen lajille hillittynä, silti maistuvana elämyksenä. Erittäin miellyttävä ja kesää vasten kutkuttava lagerolut.


Hertl ATER Helles

Hieman utuinen, varsin  vaaleankeltainen olut nätillä ja kestoisalla vaahdolla. Tuoksu on oivallinen. Se tarjoilee pehmeää, vaaleaa ja laajelle levittäytyvää, joskaan ei raskaasti tungettelevaa maltaisuutta, jonka ylle kohoaa kohtalaisen aromaattinen, sitruksen kuorta, curacaoa sekä yrttisyyttä antava humalhuntu. Onpas viettelevä ja kutsuva tuoksu.

Ja niin on muuten makukin. Täytyy kyllä sanoa, että nyt on erinomainen olut kesän rientoon kuin rientoon. Aromaattinen, raikas ja perushellesiä modernimpi humalointi osuu jollain tapaa niin täydellisesti tuohon pehmeän utuiseen ja kevyeen, silti joka puolelle ulottuvaan maltaisuuteen, etten pysty pidättelemään ällistystäni.

Rienauksesta ei silti mielestäni puhuta, sillä humaloinnin volyymi on aromaattisuutta lukuunottamatta varsin soveliaalla tasolla, eikä muutoinkaan ammu yli. Se vain nyt sattuu tarjoilemaan omaa suuta miellyttävää sitruksisuutta, limen kuoren sekä yleisyrttisyyden hienon yhteenliittymän osuvaa sävellystä. Puistoon, terassille, rantasaunalle, saariston rauhaan tai Päijänteen rannalle… Olen myyty.

Pisteet: 38/50

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti