- Tyyli: Baltic Porter
- Alk.%: 7,2
- Panimo: Sinebrychoff, Kerava, Suomi
Vihdoin ja
viimein arvioissa suomalainen klassikko, joka lienee suurimmalle osalle tuttu
edes jossain määrin. Vuorossa siis Sinebrychoff Porter, tunnetaan myös ”Koffin
Portterina”. Vaikka olut onkin Suomen suurimman, nykyisin Carlsbergin omistaman
panimon tuote, eroaa se suunnattomasti Sinebrychoffin hajuttomista ja
mauttomista vaaleista salkkulagereista. Porter onkin panimon vanhin erikoisolut
ja se on ollut tuotannossa yhtäjaksoisesti vuodesta 1957 lähtien. Lisäksi se on
yksi vanhimmista tuotteista Alkon valikoimissa (tuotenumero 000067). Porttereitahan Sinebrychoff on valmistanut aina
1860-luvulta saakka, mutta tuolloin tuotantomäärät olivat pieniä ja
esiintyminen kausiluontoista. Porter oli oluttyylinä muutenkin sangen yleinen
tuohon aikaan, mutta kieltolaki romutti hienon kulttuurin 1900-luvun
alkupuolella (1.6.1919).
Mielenkiintoinen fakta oluen taustalta on se, että sen teossa käytetty hiiva
on samaa kuin maailman kuulussa Guinness-oluessa. Tarinan mukaan hiiva tuotiin
Suomeen salaa koeputkessa lontoolaisesta Park Roayl-panimosta. Kylmän sodan
aikaista henkeä ilmassa? Ratebeer muuten listaa oluen tyyliksi
Baltic Porterin, panimo itse kertoo sen olevan Imperial
Stout, Olutoppaassa se taas on Porter. Mielenkiintoista. Olutta
ei suodateta, vaan hiiva erotetaan siitä separoimalla, eli keskipakoisvoimaa
hyödyntävällä menetelmällä, jolla kiintoaines erotetaan nesteestä.
Kuten sanottua kyseessä on suuren,
lähinnä massatuotetuista bulkkioluista tunnetun panimon taidonnäyte. Olut on
eräänlainen klassikko Suomessa ja se on kerännyt arvostusta kotimaan lisäksi
myös ulkomailla. Alla muutamia meriittejä ulkomailta:
- Hopeaa maailman arvostetuimmassa The Brewing Industry International Awards -olutkilpailussa (1998 ja 2002) [Kansainväliset oluiden olympialaiset]
- Beverage Testing Instituten valinta USA:n parhaiden tuontioluiden joukkoon (2000)
- Listaus maailman 500:n parhaimman oluen joukkoon edesmenneen olutlegenda Michael Jacksonin toimesta
- Men’s Journalin valinta maailman 25:n parhaan oluen joukkoon (2010 ja 2011)
…ja
kotimaassa:
- Suomen paras olut 2011 [Suomalainen Olut ry.]
- Vuoden hanaolut 1998, 2000 ja 2001, toinen sija 1999
- Paras suomalainen olut 2010, toinen sija 2008 [Olutopas.info]
- Kuukauden olut 5/2010 [Olutopas.info]
Kokkinurkkaus... |
Herääkin kysymys, miksei yrityksessä panosteta enempää
vastaavien, laadukkaiden oluiden kehitystyöhön sananmukaisesti pahvisten
tukkupakkausoluiden tehtailun sijaan? Onneksi tuota Portteria sentään on laajasti
tarjolla ja saatan toistaa monen muun mielipidettä, mutta Alkon nykyhinnoilla
se on makunsa puolesta yksi parhaista hinta-laatusuhteen omaavista tuotteista.
Seuraavasta saattavat jotkut vannoutuneet olutnautiskelijat pöyristyä, mutta
itse tykkään nauttimisen lisäksi hyödyntää Porterin ominaisuuksia myös
ruuanlaitossa. Se on mitä parhain neste poronkäristyksen, palapaistin ja
erilaisten pataruokien valmistukseen. Luonnollisesti kokinkin tulee saada
maistaa tuotetta ruuan valmistuksen yhteydessä. Tuossa vielä kokeilemisen arvoinen
resepti, jonka lopputulos oli kyllä äärimmäisen herkullinen. Suosittelen
kokeilemaan. Ja sitten ruokanurkkauksesta oluen kimppuun. Tietenkin se perinteinen nimikkolasi taas unohtui kun dokumenttia pitäisi saada, no seuraavalla kerralla sitten...
Sinebrychoff Porter |
Läpitunkemattoman
musta olut. Ruskeaa vaahtoa muodostuu muutamia millejä, mutta tuokin häviää
suht nopeasti. Vain ohut rengas jää kiertämään lasin reunoja. Tuoksussa
kahvin paahteisuutta sekä salmiakkia, mämmistä leipäisyyttä, pehmeästi tummaa,
karamellista makeutta, hienoisesti palanutta maltaisuutta, hitunen hapanta
marjaisuutta ja kuivahkoa tummaa suklaata.
Maussa paahtunutta maltaisuutta, hitunen happamuutta, mämmistä, hieman reunoilta palanutta limppua ja salmiakin suolaisuutta. Greippistä katkeroa, etenkin pitkän paahteisessa loppumaussa. Jonkin verran lähes toffeista karamellin makeutta, tummaa suklaata ja hienoisesti hedelmiä. Pääosa jokatapauksessa katkeroilla ja jossain määrin kuivahkolla paahteisuudella.
Yltiöpäisen voimakas makumaailma ei ole, enemmänkin sopusuhtaisen selkeä, pehmeäksikään en sitä luonnehtisi, sillä runko on hieman keskitäyteläistä tuhdimpi ja mainittu kuivahko tuntu on makeutta voimakkaampaa. Onhan tämä selkeästi paikkansa suomalaisten laatuoluiden joukossa ansainnut ja vuosikaudet sen myös pitänyt.
Hieno, sopivan makuisa ja laadukas ”koffilainen”, jolleka toivoo pitkää jatkoa.
Maussa paahtunutta maltaisuutta, hitunen happamuutta, mämmistä, hieman reunoilta palanutta limppua ja salmiakin suolaisuutta. Greippistä katkeroa, etenkin pitkän paahteisessa loppumaussa. Jonkin verran lähes toffeista karamellin makeutta, tummaa suklaata ja hienoisesti hedelmiä. Pääosa jokatapauksessa katkeroilla ja jossain määrin kuivahkolla paahteisuudella.
Yltiöpäisen voimakas makumaailma ei ole, enemmänkin sopusuhtaisen selkeä, pehmeäksikään en sitä luonnehtisi, sillä runko on hieman keskitäyteläistä tuhdimpi ja mainittu kuivahko tuntu on makeutta voimakkaampaa. Onhan tämä selkeästi paikkansa suomalaisten laatuoluiden joukossa ansainnut ja vuosikaudet sen myös pitänyt.
Hieno, sopivan makuisa ja laadukas ”koffilainen”, jolleka toivoo pitkää jatkoa.
Pisteet: 39/50
Terve,
VastaaPoistaihmettelin tässä semmoista notta eikö Koffin Portteri ole kuitenkin imperial porter? Kuten itsekin mainitsit, on olut tehty Guinnessin hiivalla, ts. pintahiivalla.
Moro,
Poistaerittäin hyvä kysymys! Tuosta olikin keskustelua hetki sitten OO:n forumilla, sillä ko. oluelle on eri lähteissä eri määritelmiä: OO:ssa porter, ratebeerissä tuo baltic porter ja Koffin mukaan imperial stout... mikä on sitten se oikein on meikäläiselle vähän liian paha kysymys - imperial porteriinkin on tullut törmättyä eikä se ollenkaan huono vaihtoehto olisi.. Tässä vielä linkki tuohon keskusteluun: http://olutopas.info/foorumi/showthread.php?tid=956&pid=81456#pid81456
Ettei se vain heitettäisi Ratebeerissä Baltic porteriksi ihan vain siksi, että Baltia sattuu olemaan tuossa naapurissa? OO:n foorumeilla heitetyn sivun http://www.bjcp.org/2008styles/style12.php#1c kuvausten mukaan olut ei selvästikään mahdu Baltic porterin kuvaukseen (erityisesti paahtoasteensa ja katkerointinsa vuoksi). Lisäksi vaikka tuo lähde mainitseekin, että pintahiivaa voidaan käyttää kyseisessä oluttyylissä, lienee melkeinpä kaikki balttiportterit enemmän lagermaisia ja pohjahiivalla käytettyjä. Koffin Portterin käymislämpötilasta ei taida kenelläkään olla hajua?
VastaaPoistaItse olen aina pitänyt olutta melko imperiaalina; stout tai porter onkin sitten oman kädenvääntönsä takana. :D Olut ei kuitenkaan omasta mielestäni mene ihan samaan seuraan kuin maistamani balttiportterit.
Käsittääkseni käyttäjät voivat noita itse tuonne määritellä, eli tokihan tuo voi olla "inhimillisen erheen" tuotoksia tuo määritelmä. Suurena lager-tuottajana en ihmettelisi mikäli koffilla olisikin mahdollista käyttää Portterikin alhaisemmassa lämpötilassa :P Tähän en kyllä itsekään usko - henk. koht. olenkin ajatellut tuota ennemmin imperial portterina.
PoistaOlen kuitenkin (lähes poikkeuksetta) ottanut linjaksi käyttää samaa määritelmää blogissa kuin mitä Ratebeer listaa -> varmasti parempi osumatarkkuus kuin omat arvailut :D
Olkoo ihan minkä lajin portteri tahansa niin laadukas ja hyvä se on!
VastaaPoista