 |
| ”On aika nostaa malja kotimaiselle oluelle.” |
Toukokuun toisena torstaina vietettiin jo toistamiseen
avoimien ovien päivää kotimaisilla panimoilla. Panimoliiton kanssa yhteistyössä
järjestetty Panimo Open toi oluen valmistajat ja maltaisista mauista nauttivat
kuluttajat samojen kattojen alle ympäri Suomen. Ennakkoilmoittautuminen alkoi
jo viime kuun puolella ja monen panimon ohjatut kierrokset täyttyivätkin rivakkaa
tahtia. Itse päätin käyttää tilaisuuden hyväksi ja suuntasin ajokkini etuvalot
kohti Mikkeliä ja sinne viime vuonna Lappeenrannasta muuttanutta Saimaan Juomatehdasta. Saavuin paikalle hieman ennen viittä päivän ainoaan kattaukseen –
oven edessä odottelikin jo pieni joukko uteliaita oluen ystäviä. Kaikkiaan
meitä oli koossa parinkymmenen hengen verran.
 |
| Tämän alta sisään... |
Panimon toimitusjohtaja ja isähahmo Pertti Oksa otti meidät
panimon eteisessä vastaan lyhyin tervetulotoivotuksin, jonka jälkeen teimme
pikaisen kierroksen oluttehtaan tiloihin. Kurkistimme myös panimon sydämeen,
kiiltäviä, metallin hohtoisia tankkeja täynnä olevaan hallinosaan, jossa myös Saimaan
Juomatehtaan oluet valmistuvat. Tästä tiemme kulki hieman suurempaan saliin,
pullotus- ja tölkityslinjastojen halkomaan tilaan jossa asetuimme oluella
katettujen pöytien ääreen kuuntelemaan panimon tarkempaa esittelyä.
Pertti isännöi noin puolitoistatuntisen tapahtuman kertoen
panimon historiasta, vireillä olevista hankkeista sekä erinäisiä tarinoita
matkan varrelta. Maamme alkoholipolitiikasta ja siihen liittyvistä
mielipiteistä puhuttaessa sanoja ei myöskään säästelty – uskoakseni me kaikki
jaoimme saman huolen alkoholilainsäädännön järjettömyydestä ja karkeasta
keskiaikaisuudesta. Pelkkää yksinpuhelua esittelytilaisuus ei suinkaan ollut,
tästä kiitos aktiivisesti Perttiä tentanneen yleisön – itse kun olen hieman
huono esittämään kysymyksiä… Katsotaanpa hieman, millaisin miettein Mikkelissä
olutta valmistetaan.
Saimaan Juomatehdas – ”Juuret syvällä Saimaan rannoilla”
- Perustettu: 1995
- Vuosituotanto: n. 2 000 000 litraa
- Keittokoko: 6 000 litraa
- Neljänneksi suurin pienpanimo
Sai ensimmäisenä kotimaisena panimona Suomalaisen työn
liiton myöntämän Avainlippu-tunnuksen. Toiminnan pohjana on ajatus valmistaa puhtaista kotimaisista raaka-aineista
korkealaatuisia luonnonmukaisia oluita, siidereitä ja muita juomia.
Kehityskohteiksi listataankin ympäristöystävällisyys, luonnonmukainen tuotanto
sekä raaka-aineiden jäljitettävyys.
Tuotannosta – ”Onhan tässä tonttia”
Tarkoituksena on jatkaa voimakasta kasvua sekä laajentaa
tuotevalikoimaa. Vuosituotantoa olisi periaatteessa mahdollista nostaa jopa 3-4
miljoonaan litraan, lisäksi panimon nykyinen tontti mahdollistaisi
lisälaajentamisenkin tarvittaessa. Oluiden keittokoko 6 000-litraa, mutta
käymistankkien 12 000-litran tilavuus mahdollistaa tuotannon tehostamisen –
eli kahden peräkkäisen keiton sullomisen samaan siiloon kypsymään.
 |
| Täällä tapahtuu taikoja... |
Oluen pakkaus – ”Tölkissä on tulevaisuus”…?
Tölkistä on nopeasti tullut varsin yleinen näky Saimaan
Juomatehtaan oluiden pakkausmuotona. Tämä olikin tapetilla myös kierroksella jonkin verran ja perusteluita tälle oli monia.
Yhdeksi tärkeimmistä mainittiin oluen suojaaminen sille haitalliselta auringon
valolta, mutta myös ekologisuusnäkökulma mainittiin usealta kantilta. Tölkkien
eduiksi lasketaan mm. ylimääräisen pullojen pesuvaiheen poisjäänti
kiertokulusta, mutta myös tehokas ja toimiva kierrätysjärjestelmä.
Lisäksi panimon tölkitysjärjestelmän tehokkuus suhteessa
nykyiseen pullotuslinjastoon on omaa luokkaansa, mistä osin johtuen pullotuksesta
oltiin jo vähitellen luopumassa kokonaan. Pullotuskone olikin jo jonkin aikaa
myytävänä, mutta aikeesta kuitenkin luovuttiin uuden, panimolle sopivan
pullotyypin löydyttyä Englannista. Tyylikäs prosecco-pullo avasikin panimon
tuotteille aivan uuden myyntikanavan: fine diningin nimeen vannovat ravintolat
ja kulttuuriväki kiinnostui nättiin pakettiin pakatuista oluista ja valikoimaa
on ollut tarjolla paikoissa, joissa olut on aikaisemmin ollut harvinaisempi
tuttavuus – käytännössä panimo sai
tuotteelleen premium-arvon.
 |
| Pullotyyppi on "parempienkin piirien" makuun... |
Tuotekehitys
Tuotekehitystä tehdään jatkuvasti ja Marsalkka-perheen
tuotteilla pyritään vastaamaan markkinoiden kysyntään. Uusien oluiden urat
valitaan markkinakentän mukaan ja avautuviin väleihin pyritään valmistamaan
menestyviä tuotteita. Tämän lisäksi Helsingissä toimiva, kokeellisempiin
erikoiseriin painottunut Panimoravintola Bruuveri testauttaa yleisöllä hieman
villimpiä kokeilujaan – kaikkiaan Kampin alakerrassa sijaitsevan
testiravintolan kirjoilla arvioidaan olevan yhteensä yli kahdeksankymmentä
reseptiä. Mikkelin panimon suuret tuotantoerät (á 6000l) eivät ylettömään koekeittelyyn
niin vain soveltuisikaan, joten Sysilän Ilkan mestaroima Helsingin ”sivukonttori”
on kullanarvoinen testikenttä – suoranainen mahdollisuus raaka-aineiden ja
reseptien testaamiseen.
Maailman valloitus – ”Myydään pakastimia eskimoille?”
No ei ehkä vielä koko maailmaa olla haastamassa, mutta
etenkin Norjan suunnassa neuvotteluja käydään aktiivisesti. Marsalkka-perheen
olisi tarkoitus lähteä valoittamaan vuonomaan ruokakauppoja yhdessä lonkeroiden
kanssa – myös tie Ruotsin markkinoille saattaisi aueta sitä myöten.
Saksaankin tuotteita on kaupiteltu, joskin Pertti
vitsaileekin sen olevan osin myös hullun hommaa – miksi tarjota saksalaisille
oluita, kun heillä on niitä jo omastakin takaa tarpeeksi? Valttikorttina
suomalaiselle oluelle nähdäänkin luomutuotanto ja puhtaus, jolle tuntuu olevan
nahkahousujenkin maassa kysyntää – samaan rakoon voisi myös USAn melko vahvasti
eläville olutmarkkinoille iskeä…
 |
| Illan isäntänä Pertti Oksa |
Raaka-aineet ja ekologisuus – ”Pellolta pulloon… ja nyt myös
pöytään”
Luomuraaka-aineet ja ekologisuus ovat tärkeitä teesejä
Saimaan Juomatehtaalla ja osaltaan ne koetaan myös eduksi sekä koti-
että ulkomaiden markkinoilla. Maltaat tulevat monen muun suomalaispanimon
tavoin Viking Maltilta, jolla on hyvä maine kotimaisen raaka-aineen tuottajana
ja sen luotettavuus tiedostetaan myös muualla maailmassa. Humalapuoli onkin
pienpanimolle suurempi haaste, ainakin luomuraaka-aineista puhutaan. Mikkelissä
ollaan kuitenkin oltu hereillä ja esimerkiksi Golden Alen vaatimat raaka-aineet
ovat jo valmiiksi kahmittuna ensi vuodenkin keittoja varten. Panimon suurimenekkisimmät
Saaz- ja Hallertau-lajikkeet taasen hankitaan suurempina könttäostoina…
 |
| Vapise rypsiporsas! |
Luomun ja raaka-aineiden puhtauden lisäksi ekologisuudesta
kielii pakkausvalinnat, joista mainitsin jo aiemmin. Tämän lisäksi Mikkelissä
on otettu hyötykäyttöön myös oluen valmistuksen sivutuote, mäski. Saimaan
Juomatehdas ja juvalainen Kaartilan sikatila tekevät Suomen mittakaavassa
ainutlaatuista yhteistyötä mäskin jatkojalostuksen suhteen – tuloksia kehutaan
erittäin maistuviksi! Nousseen rehunhinnan vuoksi lihatuotannon lopettamista
vastaan kamppaillut tilan isäntä Jouni Kaartinen keksi kallistuneelle appeelle
toimivan ja ekologisen korvaajan. Hän otti Pertti Oksaan yhteyttä kuultuaan
panimon tulosta Mikkeliin ja tätä nykyä Juvan Mallaspossut herkuttelevatkin Marsalkka-oluiden
mäskillä – ja vieläpä pitävät siitä! Jouni olikin itse paikalla hieman
valottamassa asianlaitaa ja hyvältähän tuo kieltämättä kuulostaa. GMO-vapaata, mm.
mäskillä, herneillä ja härkäpavuilla ruokittua Mallaspossua.
– Mallaspossun lihan punaisessa osassa on rasvaa enemmän
kuin tavallisessa possussa. Se tekee lihasta pehmeää ja maukasta, toteaa isäntä
Länsi-Savon haastattelussa.
Pitänee hankkia maistettavaksi, kuulostaa mielenkiintoiselta ja hyvältä kuviolta.
Lisätietoja:
Alkoholipoliikasta… – ” @#¤%!&^£* ”
Kuten sanottua, myös alkoholipolitiikkaa ”sivuttiin”
kierroksen aikana melko runsaasti. Aihe kuuluu panimoiden puolestapuhujana
tunnetun Pertin suosikkeihin, ainakin mitä virkamiesten ja poliitikkojen kanssa
vääntämiseen tulee. Ei liene yllätys, ettei nykyinen, entisestään tiukentuva
lainsäädäntö keinotekoisine 4,7%:n rajoineen miellytä panimoyrittäjää.
Ulosmyynnin vapauttamisesta käytiin nyökyttelevää, yhteisymmärrystä huokuvaa
keskustelua. Esimerkiksi Saimaan Juomatehtaan puolesta optimaalisin, siellä
valmistettavan oluen vahvuus liikkuisi 6,5% tietämissä – toki oluttyylistä
riippuen, mutta muutosta touhuun kaivataan laajalla kentällä.
Osansa saa myös maamme nykyinen verotus, joka viimeisten
korotusten myötä karkaa entistä kauemmaksi eurooppalaiselta keskitasolta. Huoli
kotimaisen panimoteollisuuden ja sen varassa olevan työllisyyden
elinvoimaisuudesta on suurta – mikä on luonnollisesti ymmärrettävää. Verotuksen
lietsoma viinaralli on myrkkyä kotimaisille toimijoille… Poliittiinen manifesti
sisälsi myös hyvää huumorin kukkaa, mutta selvää on se, ettei nykytilanne
tyydytä juuri ketään.
Mietteitä tulevasta…
Jatkosta puhuttaessa tulikin jo ilmi, että katseet ovat
pienissä määrin myös ulkomaisissa markkinoissa, mutta myös vahvasti
luomutuotannon ja ekologisuuden teesein halutaan nojata myös tulevaisuudessa.
Kasvua pyritään pitämään yllä ja jokaiseen tuoteperheeseen on tulossa lisäväriä
ajan kuluessa – olutvalikoima tulee täydentymään kahdellakin tuotteella
lähiaikoina!
 |
| Marsalkka-perhe kasvaa kahden tuotteen voimin... |
---
Sen pituinen se. Kierros antoi hyvää osviittaa hieman
kookkaamman pienpanimon arjesta, mutta nostatti myös hyvää keskustelua paikalla
olleen väen keskuudessa. Panimo Open on hieno tilaisuus kurkistaa panimoiden
seinien sisäpuolelle, sekä saada kosketus arvostamiemme mallasjuomien
valmistajien kanssa. Toivon, että tapahtumasta tulee pitkäikäinen perinne! Kannustan myös jokaista vähänkään oluesta ja sen alkuperästä kiinnostunutta osallistumaan vastaaviin tapahtumiin myös jatkossa. Etukäteistietämystä ei tarvita, paikan päällä ammattilaiset kyllä selventävät asioita ja jos jotain jää vielä hampaan koloon, niin kysymällä asia usein selviää! Kiitokset Panimoliitolle järjestämisestä ja samaan syssyyn kiitokset Saimaan Juomatehtaalle tilaisuuden ylläpidosta ja toiminnan esittelystä.
Ai niin, Saimaan Juomatehtaalla olisi myös töitä tarjolla!
Käyhän kurkkaamassa, mikäli työ oluen parissa kiinnostaa… Tai sitten haen
paikka itse...?
 |
| Maailman ensimmäiset luomulonkerot rivissä..! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti