Anderson Valley Barney Flats Oatmeal Stout

• Tyyli: Stout
• Alk.%: 5,8
• Panimo: Anderson Valley Brewing Company, Boonville, Kalifornia, USA 

Tummaan kevätiltaan kaivoin lämmikettä eläinaiheisen etiketin takaa, eko-stouttia Pohjois-Kaliforniasta nimittäin! Vuonna 1987 perustettu Anderson Valley Brewing Company aloitti toimintana panimopubina, mutta siirti panimotoimintansa yhdeksän vuotta myöhemmin uusiin tiloihin suuren kysynnän vuoksi. Kysyntä ei kuitenkaan missään vaiheessa taittunut ja erinäisten toimien jälkeen aukeni vuosituhannen taitteen jäljiltä entistä ehompi, kolmikerroksinen panimorakennus.

Panimo on kahminut runsaasti erinäisiä palkintoja myös toimintansa ekologisuuden johdosta. Kuten tämän kaurastoutinkin korkista käy ilmi, tuotetaan osa (40%) panimon energian tarpeesta aurinkovoimalla. Tämän lisäksi panimo kierrättää aktiivisesti jätteensä, mutta hyödyntää oluen pakkauksessakin kierrätyksen voimaa – yli puolet lasipullojen raaka-aineista onkin uusiokäytössä jalon mallasjuoman säilönnässä. Oluen valmistuksessa syntyvä orgaaninen ylijäämä kuljetetaan elikoiden appeeksi tai lannoitteeksi ja hiljattain panimo alkoi tarjoamaan tuotteitaan myös vähemmän logistiikkaa ja kuljetusalaa kuormittaviin alumiinitölkkeihin. Tontin viheraluiden huollosta taasen vastaa lauma vuohia… Eli varsin vihreää toimintaa San Franciscon pohjoispuolella harjoitetaan – tosin ekologisuus vissiin karisee veneestä siinä vaiheessa, kun tuote rahdataan merten yli tänne kauas pohjolaan, mutta puolustuksekseni sanon kuvaushetken taustavalona toimineen energiasäästölampun ja tunnelmaa tuovan kynttilän… Siksipä kuvakin on surkeaa tasoa – onko tämä nyt sitten sitä kehitystä? Panimo järjestää luonnollisesti kierroksia tiloihinsa ja rakennuksesta löytyy myös oma maisteluhuone. Lisäksi tiluksilta löytyy frisbeegolfrata atleettisempia oluenystäviä varten…

Soul... eikun solar power!

Anderson Valley on sekä panimon, että sen kotikaupunkia Boonvilleä ympäröivän laakson nimi. Alkujaan Pomo-intiaanien asuttama, suojaisa laakso löydettiin euroopasta saapuneiden siirtolaisten toimesta vasta 1850-luvulla – tuolloinkin hieman sattuman kautta. Alueella sukupolvesta toiseen kulkeva legenda kertoo metsästysporukastaan eksyneestä Walter Andersonista, joka pitkällisen peuran jäljestämisen jälkeen havahtui tutkimaan ympäristöään. Näkymät tekivät vaikutuksen, eikä aikaakaan kun miekkonen palasi apajille ja asettui taloksi. Hiljalleen muutakin väestöä alkoi valumaan luonnonläheiseen laaksoon ja nykyisen Boonvillen alueesta tuli tärkeä asutus- ja kauppakeskittymä. Laakso kuitenkin pysyi suhteellisen rauhaisana pitkän tovin, sillä huonojen kulkuyhteyksien ja haastavien maaston muotojen vuoksi alue säilyi osin muusta maailmasta eristäytyneenä. Eristyneisyys loikin alueelle oman kielen, boontlingin, jota puhutaan paikoin vielä tänäkin päivänä. 1980-luvulla alkaneen viinibuumin seurauksena laakson rinteitä halkovat useat viinitilat, jotka osaltaan ovat kasvattaneet matkailun osuutta laakson elinkeinojen joukossa. Luonnon läheisyys, hyvä ruoka ja laadukas viini houkuttelee myös eri alojen taiteilijoita hakemaan inspiraatiota Anderson Valleysta…

Päivän oluena, ensikosketuksena kyseiseen panimoon on siis kaurainen stout, jonka mallasrunko koostuu kaikkiaan seitsemästä eri maltaasta – joukossa on niin suklaa-, kaura- kuin paahdetumpiakin maltaita. Humalina on käytetty Columbusta ja Northern Breweriä, vahvuutta tumman puhuvalla oluella on sopuisat 5,8%. Barney Flats Oatmeal Stout on ympärivuotinen tuote, joten sen saatavuuden pitäisi sitä myöten olla kausioluita sujuvampaa. Jälkikäteen luettuna tämänkin pullon korkin alta olisi paljastunut jotain yllätyksellistä, mutta enpäs huomannut korkin kääntöpuolelle kurkistaa ennen kierrätykseen viskaamista. Panimolla on nimittäin kaikkiaan kahden sadan ”uniikin” korkin valikoima, jotka vaihtelevat satunnaisesti pullojen päissä ja nettisivuille kehotetaankin kuristamaan korkin alle kun seuraavan kerran andersonilaisen auki naksauttaa. Noh, ensi kerralla sitten – kuten ohjeessakin sanotaan… Ilmeisesti kyse on joistain iskevistä sloganeista ja mietelauseista.

Anderson Valley Barney Flats Oatmeal Stout

Pimenevässä kevätillassa lasiin kaatuu mustan puhuva, runsasvaahtoinen olut. Beige vaahto laskeutuu melko nopeasti, mutta jättää lasin reunoille pitsistä kuviointia. Tuoksu miellyttävän syvästi paahdetun maltainen, pehmeän leipäinen ja hieman lakritsinenkin – reunoilla on myös hieman paahtunutta siirappisuutta. Todella mainio, tunnelmallinen ja miellyttävä kokonaisuus, jossa on tarvittavasti runsautta sekä tummaa syvyyttä.

Maussa viekotellaan tuoksua runsaammin. Mallaspuoli on hitaasti paahdettua syvyyttä uhkuvaa, hieman kahvistakin aromia viriävää. Eritoten lopussa tuo pääsee hyvin esille ja joukossa on myös tumman limppuista pehmeyttä, hiven siirapin paahtunutta makeutta sekä hyvä lakritsinen ote. Kauran aistii hyvin mallaspuolen puuromaisena pehmeytenä, hivenen viljaista tuntua tuovana elementtinä, jolle paahteisuus sopii mukavasti. Jokseenkin turpeinen, samea tuntu viimeistelee syvän, ruskean ja paahteisen makumaailman, jossa on miellyttävää maanläheistäkin olemusta läsnä. Suutuntumaltaan vain keskirunsas, joskaan tähän hätään en ryhdikkäämpää otetta kaipaisikaan. Toimii siis varsin hyvin, eikä oikeastaan jää liian ohueksi saati vetiseksi missään vaiheessa – hyvin tasapainoinen. Jälkimaku on kohtalaisen pitkä ja runsas, kahvisen paahteen ja hiljalleen ohenevan salmiakki-siirappisekoituksen värittämä.

Tuomio: Syviä makuja ja paahteista taidokkuutta hyvinkin toimivassa paketissa. Kovinkaan puuromaista tunnelmaa ei suutuntuma tarjoile, mutta keskirunsaana pakettina Anderssonin kaurastout kehittyy varsin tasapainoiseksi ja taidokkaaksi näytelmäksi. Suosittelen, kaikille, varauksetta….

Pisteet: 39/50