Saisonia pienpanimoiden talvisesonkiin... |
- Tyyli: Saison
- Alk.%: 6,0
- Panimo: Saimaan Juomatehdas, Mikkeli, Suomi
Pienpanimokattauksen toinen saison tulee
Mikkelistä, mutta tyylilajisesta yhtenevyydestään huolimatta kyseessä on
hyvinkin Rekolan funkkaavasta veljeksestään eroava painos. Siinä Rekolan twistinä
oli käytetty brettaa, nojaa saimaalainen rehtiin jenkkihumalointiin. Rempseämmin
humaloidut saisonit eivät järin mahtavasti ole allekirjoittaneelle aiemmin kolahtaneet,
joskin kesäisempiin keleihin ne yleensä hyvin ovat happamuutensa ja rapean
leimansa ansiosta istuneetkin. Tokihan sitä Alkonkin valikoimiin mieluusti
muutaman hyvän saisonin ottaisi pysyvämminkin – oli se sitten jenkkihumaloitu
tai ei…
Cascadella ja Columbuksella humaloitua
saisonia olisi tosiaan tarjolla ja itse asiassa tästä ovat vastuussa kansan
syvät rivit. Viime kesän puolella panimo nimittäin antoi kansalle
mahdollisuuden äänestää pienpanimokattaukseen tulevan oluen tyyli ja saison
veti tuossa mittelössä selvästi pisimmän korren. Kilpakumppaneina sillä olivat
ESB, Rye Ale sekä Rauchbier, joista itse äänestin jälkimmäistä – olen vissiin
vähän erilainen nuori… No ei, jälkikäteen ajateltuna hyvä saison sopiikin
keväisiä hetkiä tammikuun lopulta tarjoilleeseen talvisäähän varsin mukavasti
ja olut tunnutaan muutoinkin otetun vastaan hyvinkin positiivispainotteisesti –
kansa siis tiesi mitä halusi.
Saisonin reseptiikka haki uomiaan Saimaan
Juomatehtaan ideahautomona toimivan Bruuverin hanoissa, joista siitä laskettiin
liikkeelle muutamakin ”talon saison”-versiointi – Saison de la Maison… Lopulliseksi valikoitunut resepti sitten
skaalattiin laajempaa jakelua varten Mikkelissä.
Saimaan Brewer’s Special Saison |
Kaunis, leikittelevän utuinen olut,
jonka persikkaisen oranssi väritys henkii kiehtovaa syvyyttä. Vaahtoa muodostuu
varsin mukavasti eli oikein näyttävä olut on kyseessä. Tuoksu on toimiva, eikä
kaikessa belgihiivaisuudessaan äidy tunkkaiseksi – melko pirteä ja raikas
yleiskuva tästä muodostuu. Vaaleaa hedelmäisyyttä, appelsiinia ja tuoreen
sitruksista happamuutta. Hienoisesti maltaista makeutta, eniten kuitenkin
hiivaista aromia. Toimii.
Maultaan ronskimpi, kulmikkaampi ja
happamampi. Runsaan greippinen, sitruksen hapan ja pureva, valkopippurisen
belgihiivan sävyttämä olut. Edelleen vaaleaa, joskin piiloutuvaa
hedelmäisyyttä, niinikään vaaleaa maltaisuutta ja ehkä vivahdus yrttisyyttäkin.
Voimakasmakuinen, happaman katkera ja pitkäikäinen – terävän iloiset hiilihapot
keventävät ja raikastavat tunnelmaa, mutta myös tehostavat sitrushedelmien
tenhoa.
Tuomio: Pureva ja rapsakan hapan saison.
Omaan makuun jenkkihumalointi dominoi turhaksi ja saisonmaisuus jää hieman jalkoihin.
Toisaalta olut on juuri sitä mitä kesäisellä (tai ajankohtaisemmin keväisellä)
takaterassilla kuvittelisi siemailevansa…
Pisteet: 36/50
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti