.JPG) |
| Funkyä, luomua ja pientä purtavaa... |
- Tyyli: Saison
- Alk.%: 6,5
- Panimo: Rekolan Panimo, Fiskars, Suomi
Rekolan Funky Luomu lienee kattauksen
outolintu ja se näyttää lukemani perusteella kolahdelleen maistajilleen vähän
miten sattuu. Makuja onkin monia ja Rekolan tyyli lähestyä oluita vähän
omintakeisemmasta kulmasta saattaa tyylipuristeja hieman puistattaa – panimo kun
Funkynkin kohdalla ilmoittaa ettei sen tapoihin kuulu tehdä tyylejä, vaan
makuja eikä tämäkään luomusaisonfarmhousesourale
tyylinsä puhtainta antia tarjoa. Toki itsellänikin on tarve saada asiat
järjestelmällisesti kategorisoitua, mutta en revi pelihousujani mikäli olut ei
täyttä tyylipuhtautta edustakaan – kunhan se on hyvää ja sille saa jonkin
tyylin määriteltyä suhteellisen hyvin perustein.
Tarjolla on tosiaan funkkaava saison,
joka hakee maalaishenkisiä vaikutteita saison-hiivan lisäksi käytetystä brettanomyces-hiivasta. Saison, farmhouse ale, sour ale –
ehkä vähän kaikkia niitä siis. Funkia dunkkista kuitenkin lienee tarjolla niin
tuoksun kuin makumaailmankin suhteen ja uskoisin oluen olevan mielenkiintoinen ”kellariinkin
unohdettava” tuon brettansa vuoksi… Olut on valmistettu luomuraaka-aineista ja
mallaspuolelta löytyy pilsiä, pale alea, müncheneriä ja crystalia
humalten nojatessa Polariksen ja Saphirin antimiin. Kuten muidenkin
rekolalaisten kohdalla, myös funkkaava saison soveltunee hyvin ruokahetken ilostuttajaksi
ja Tuoppi ja Sapuska-blogin sivuilta löytyykin hyviä vinkkejä makujen
yhdistelyyn…
Katoin itsekin pöydän sekalaisin antimin, sillä piipahdin
kaupassa ilman kauppalistaa hakemassa mielekästä ja konstitonta sormisyötävää
oluen kaveriksi. Koska panimon varioimat makuparit kuvastavat aika laajojakin leikittelyn
mahdollisuuksia, täyttyi oma pöytänikin melko sekalaisesta seurakunnasta –
rehti kroos-kitšen Olutkellarin malliin siis… Olut pääsi tarkempaan arviointiin
ihan sellaisenaan, mutta myöhemmässä vaiheessa kirjailin ylös myös joitain
ajatuksia lasin ja lautasen väliltä – puolihuolimattomasti ja vähän pilke
silmäkulmassakin… Niistä lisää arvion perästä sitten.
.jpg) |
| Rekolan Panimon Funky Luomu |
Utuinen, kuparisen oranssi olut
tanssahtelee kynttilän valossa kauniin viettelevästi. Sen vaalea, alkuun
runsaan villi vaahto harvenee hiljalleen jääden ohueksi kanneksi oluen
pinnalle. Hyvältä näyttää! Tuoksu on ”jännä”, mielikuvana enemmänkin nasty kuin funky, mutta joka tapauksessa toimiva. Nopea, ytimekäs nuuhkaisu
nostaa esiin oluen hedelmäisemmän, hieman makeamman puolen, joka esiintyy melko
vaaleissa väreissä – kypsän omenaista, päärynäistä mehukkuutta, lisänä
aprikoosia ja ehkä hieman luumuakin. Hienoisesti belgihiivaisuutta, kohtalaisesti
”funkimpaa” brettaa, joka lopulta onkin melko suuressa roolissa tuoksun osalta.
Hieman mausteinen, sitrusksista nostetta omaava ja sopuisan viljava…
Maultaan ehkä hieman tuoksua edellä,
samalla myös kuivempi. Makua on kohtalaisen runsaasti ja mukavaa syvyyttäkin
löytyy – suoranaista tunkkaisuutta ei ole havaittavissa, joskin maanläheistä
paksuutta se henkiikin. Hedelmää on edelleen hyvin ja se tasapainottelee niin saisonmaisen
happamamman kuin makeammankin tuoreuden sekä hienoisesti kuivatunkin edustuksen
välillä.
Tuoretta, omenan ja sitruksen
happamuutta, päärynäistä ja aprikoosista mehevyyttä sekä hienoisen rusinaista,
kuivatun luumuista makeutta. Mausteista kuivuutta, jonkin verran hevostallien
liepeillä leijailevaa maanläheisyyttä, pölyä ja likaa, muttei suoranaisesti
suurta turausta sitä funkyä, brettaa. On sitä tunnelmassa kyllä läsnä, ei
siinä, ehkä se vain vaatii lisää aikaa, belgihiivaisuus on vielä niskan päällä.
Vaaleaa, hieman makeaa maltaisuutta, lopussa jonkin verran sekalaista
ruohikkoisuutta. Makuskaala käy läpi akselin pehmyt-syvä-kuivahko-hapan-pureva
ja mielestäni toimii pitkään, purevaan ja uudestaan hapantuvaan loppuun saakka
mainiosti. Olemukseltaan yllättävän jämäkkä. makumaailmaltaan hankalasti
sanoiksi puettava ja mukavan vaikeaselkoinen tasapainoa unohtamatta…
Tuomio:
Sekalainen, silti tasapainoinen ja hyvinkin maistuva saison. Hapan, pehmyt,
makea, kuiva, syvä, kevyt, rehti… Sanotaan, että hyvällä tapaa monipuolinen.
Suosittelen maistamaan, suosittelen myös tutustumaan uudestaan myöhemmässäkin
vaiheessa. Toimii ruokapöydässäkin...
Pisteet:
38/50
---
.JPG) |
| Funky kattaus... |
”Arviointitilaisuuden” jälkeen olikin
pöytä katettu kukkuroilleen ja oli toisenlaisen tulikasteen aika. Kauppalista
ja tarkempi idea kun tuli unohdettua matkasta, löytyi lautasilta vähän
sitä-sun-tätä. Heti kärkeen on sanottava, että mielestäni Funky pelasi ehkä
jopa paremmin ruoan parina, joskaan aivan kaiken kylkeen sekään ei taipunut. Särpimen myötä oluen maltaisempi puoli
nousi paremmin esiin ja hedelmäinen makeuskin pyöristyi kauniisti makujen
ympärille. Saisonin happamuus leikkasi hyvin rasvaisempia makuja eikä olut kevennetystä
chilistäkään hätkähtänyt - päinvastoin. Ruokajuomana aion testata
jatkossakin!
Pöydästä löytyi seuraavat tarjoamiset: Iberico
(36kk), ananaskirsikat, yrtti- ja valkosipulijuusto täytteiset, keskituliset
chilit, granaattiomena, Old Dutch Master-gouda, vuohen brie, pepino, pretzel
sekä aamupuuron jämistä tehdyt rieskat. Tässä muutamia mietteitä maisteluista:
- Iberico toimii pretzelin kanssa loistavasti.
- Pepino ei maistu juuri miltään, on kallis eikä toimi ibericon kanssa – chilin se vesittää, mutta mitä hyötyä siitä on?
- Funky pelaa chilin kanssa hienosti yhteen!
- Pretzel taasen on huono pari tälle saisonille.
- En osaa syödä kranaattiomenaa vaikka katsoin ohjeet netistä.
- Täytetyt chilit toimivat ibericon kanssa, mutta tämä lienee ibericon haaskausta…
Summasummaarum… Funkystä on moneksi, eli ota se osaksi ruokahetkeä, illan viettoa tai kesän odottelua – en usko sen pahastuvan pienestä kellarivisiitistäkään. Mukavan sekalainen, hieman haastava ja monipuolinen saison, jossa on kivan pieni likainen vivahde. Nasty, funky, dirty! Gut!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti