Alkon pienpanimo-oluet 2015: Stadin Imperial Porter

Imperiaalista nautintoa...

• Tyyli: Imperial / Strong Porter
• Alk.%: 9,5
• Panimo: Stadin Panimo, Helsinki, Suomi

Stadin mauista onkin jo muutama tovi ehtinyt vierähtämään ja siinä välissä näkyy myös pullotuotteiden ulkoinen ilmekin kokeneen muutoksia. Pelkistetyn ”ajanmukainen”, sinällään raikkaan tyylikäs ulkomuoto kyllä toimii ja tietyllä tapaa jämäköittääkin maisemaa. Viimevuotiseen tapaan Stadilta saapui pienpanimokattaukseen tumman puhuvaa värikkyyttä, tällä kertaa keisarillisen jyhkeän imperial portterin muodossa. Moderniin ja itselleni toimivaan saksalaiseen Polaris-humalalajikkeeseen luottava, single hopped olut, joka lupailee paahtesia värejä, lakritsin vivahteita sekä humaloinnin tarjoilemaa viileää raikkautta… Kyllähän tämä kaikki mainiolta kuulostaa!

Etukäteen uumoiltiin josko samanvahvuiset, suhteellisen samoihin aikoihin kansan huulille nousseet Stadin Imperial Porter ja Stadin American Imperial Porter olisivat yksi ja sama olut. Sinällään hassua pohdintaa, sillä itse ainakin hieman vieroksuisin jenkki-etuliitteistä olutta, josta ei ainuttakaan Amerikan lajiketta löytyisi (vaikka kyllähän Polaris aromeiltaan jenkistäkin kävisi)… Mutta tyylilajit ja rajat elävät, enkä yritäkään pysyä kaikesta perillä. Panimolta sittemmin varmistettiinkin, että kaksi eri olutta on kyseessä, mutta lisättiin myös ilouutinen, että myös American-versio olisi tuloillaan Alkon valikoimiin – mahdollisesti maaliskuun puolella! En valita, näin sen pitääkin mennä.

Stadin Imperial Porter

Tummanpuhuva, ei täysin musta, rusehtavalla vaahdolla varustettu imperial porter kaatuu lasiin hitusen verkkaiseen, kutkuttavaan tahtiin. Tuoksu on mainio, kaksijakoinen ja toimiva. Tummaa suklaata, kahvista paahteisuutta ja jopa mämmisen limppuista maltaisuutta - hiven tumman siirappista imelyyttäkin. Vastapainoksi syvä, jyhkeä viettelys saa melko ronskia humalankatkua, joka ilmenee ilmaa halkovana, tuoreen havuisena, greipin kyllästämänä sivalluksena. Nyt ollaan hienon juoman äärellä!

Maussa humalointi haukkaa paahteiselta puoliskolta lisää alaa, mutta tasapaino säilyy kohtalaisen mallikkaasti. Maku alkaa havuisen tuoreissa tunnelmissa, mutta hiljalleen tummapaahtoinen kahvisuus, hienoinen suklaisuus ja ohuen mämminen leipäisyys nousevat esiin. Keskivaiheilla runsas makumaailma lieneekin kaikkein selkeimmin esillä – sopuisasti alkutaipaleen värejä, lisänä hienoisesti siirappisuutta, salmiakkia ja rehtiä greippisyyttä. Havugreippinen ote valtaakin tantereen haltuunsa ja siivittää makukokemuksen pitkään, katkeraan loppuunsa, jonka viimeisessä silauksessa esiintyy myös mieluisaa mausteisuutta. Kitalakeen tarrautuu ponteva, paahtuneen siirappinen verkko salmiakkisen havuisuuden liukuessa alas suun pinnoilla. Tuntumaltaan ehkä odotettua suoraviivaisempi, riisutumpi ja vahvuuteen nähden ketterätunnelmainen – toki hieman tahmaava, kevyesti lämmittävä eikä missään nimessä kerralla kulautettava.

Tuomio: Maltaan paahteista värikkyyttä, humalan tuoretta hakumaa… Siitä on Stadin imperiaalinen portteri tehty, eikä siihen juuri lisättävää löydy. Tuntuman paksuutta ehkä jään kaipaamaan, mutta mukavan blackipamaisia piirteitä löytyy vastapainoksi – toimii tällaisena ”hybridinä” perus-BIPOja paremmin. Hekumallinen on päivän sana!

Pisteet: 40/50

Maistuva tuttavuus, joka saa piakkoin seuraa...