Imperiaalista nautintoa... |
- Tyyli: Imperial / Strong Porter
- Alk.%: 9,5
- Panimo: Stadin Panimo, Helsinki, Suomi
Stadin mauista onkin jo muutama tovi
ehtinyt vierähtämään ja siinä välissä näkyy myös pullotuotteiden ulkoinen
ilmekin kokeneen muutoksia. Pelkistetyn ”ajanmukainen”, sinällään raikkaan
tyylikäs ulkomuoto kyllä toimii ja tietyllä tapaa jämäköittääkin maisemaa. Viimevuotiseen tapaan Stadilta saapui pienpanimokattaukseen tumman puhuvaa värikkyyttä, tällä
kertaa keisarillisen jyhkeän imperial portterin muodossa. Moderniin ja itselleni
toimivaan saksalaiseen Polaris-humalalajikkeeseen luottava, single hopped olut,
joka lupailee paahtesia värejä, lakritsin vivahteita sekä humaloinnin
tarjoilemaa viileää raikkautta… Kyllähän tämä kaikki mainiolta kuulostaa!
Etukäteen uumoiltiin josko samanvahvuiset,
suhteellisen samoihin aikoihin kansan huulille nousseet Stadin Imperial Porter
ja Stadin American Imperial Porter olisivat yksi ja sama olut. Sinällään hassua
pohdintaa, sillä itse ainakin hieman vieroksuisin jenkki-etuliitteistä olutta,
josta ei ainuttakaan Amerikan lajiketta löytyisi (vaikka kyllähän Polaris aromeiltaan
jenkistäkin kävisi)… Mutta tyylilajit ja rajat elävät, enkä yritäkään pysyä
kaikesta perillä. Panimolta sittemmin varmistettiinkin, että kaksi eri olutta
on kyseessä, mutta lisättiin myös ilouutinen, että myös American-versio olisi
tuloillaan Alkon valikoimiin – mahdollisesti maaliskuun puolella! En valita,
näin sen pitääkin mennä.
Stadin Imperial Porter |
Tummanpuhuva, ei täysin musta,
rusehtavalla vaahdolla varustettu imperial porter kaatuu lasiin hitusen
verkkaiseen, kutkuttavaan tahtiin. Tuoksu on mainio, kaksijakoinen ja toimiva.
Tummaa suklaata, kahvista paahteisuutta ja jopa mämmisen limppuista
maltaisuutta - hiven tumman siirappista imelyyttäkin. Vastapainoksi syvä,
jyhkeä viettelys saa melko ronskia humalankatkua, joka ilmenee ilmaa halkovana,
tuoreen havuisena, greipin kyllästämänä sivalluksena. Nyt ollaan hienon juoman
äärellä!
Maussa humalointi haukkaa paahteiselta
puoliskolta lisää alaa, mutta tasapaino säilyy kohtalaisen mallikkaasti. Maku
alkaa havuisen tuoreissa tunnelmissa, mutta hiljalleen tummapaahtoinen
kahvisuus, hienoinen suklaisuus ja ohuen mämminen leipäisyys nousevat esiin.
Keskivaiheilla runsas makumaailma lieneekin kaikkein selkeimmin esillä – sopuisasti
alkutaipaleen värejä, lisänä hienoisesti siirappisuutta, salmiakkia ja rehtiä
greippisyyttä. Havugreippinen ote valtaakin tantereen haltuunsa ja siivittää
makukokemuksen pitkään, katkeraan loppuunsa, jonka viimeisessä silauksessa esiintyy
myös mieluisaa mausteisuutta. Kitalakeen tarrautuu ponteva, paahtuneen
siirappinen verkko salmiakkisen havuisuuden liukuessa alas suun pinnoilla.
Tuntumaltaan ehkä odotettua suoraviivaisempi, riisutumpi ja vahvuuteen nähden
ketterätunnelmainen – toki hieman tahmaava, kevyesti lämmittävä eikä missään
nimessä kerralla kulautettava.
Tuomio: Maltaan paahteista värikkyyttä,
humalan tuoretta hakumaa… Siitä on Stadin imperiaalinen portteri tehty, eikä
siihen juuri lisättävää löydy. Tuntuman paksuutta ehkä jään kaipaamaan, mutta
mukavan blackipamaisia piirteitä löytyy vastapainoksi – toimii tällaisena
”hybridinä” perus-BIPOja paremmin. Hekumallinen on päivän sana!
Pisteet: 40/50
Maistuva tuttavuus, joka saa piakkoin seuraa... |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti