Maistuva heräteostos! |
- Tyyli: Imperial Stout
- Alk.%: 11,0
- Panimo: Emelisse, Kamperlad, Hollanti
Heräteostokset lienevät kaikille jollain tapaa tuttuja
päähänpistoksia ja melko usein ne saattavat jälkikäteen kaduttaa…
Hollantilaispanimo Emelissen hekumallisen imperial stoutin kohdalla voinen
kuitenkin kirkkain silmin todeta, että tämä sekunnin murto-osissa tehty
ostopäätös lienee yksi onnistuneimmista täysosumista. Tapahtumapaikka internet,
tarkemmin lilleläinen olutmekka Saveur-biere.
Emelisseltä on vuosien mittaan tullut vastaan useita hienoja
ja maistuvia tulkintoja ns. suurista oluista, mutta vasta nyt tartuin ensimmäistä
kertaa sen White Label-sarjan edustajan houkutuksiin. Emelisse White Label
Imperial Russian Stout Peated Bowmore Barrel Aged kuuluu mahtipontiseen ja
varsin laajaan tynnyrikypsyteltyjen oluiden katraaseen. Joukosta löytyy
lukuisia viskitynnyreitä, mutta myös hyvä kirjo viini-, konjakki- ja
balsamico-tynnyreitä sekä luonnollisesti niissä säilöttyjä imperial stouteja ja
barley wineja…
Nyt maistettava olut on nimensä mukaisesti jyhkeä imperial
stout, joka on saanut lisäväriä (ja ennen kaikkea lisäaromia) sen valmistuksessa käytetystä
turvemaltaasta. Turvemallas, peated malt,
mmm… Islay-viskithän siinä vääjäämättä mieleen tulevat ja onkin osuvaa, että
tämä samainen olut on saanut kypsyä tuon nimenomaisen saaren perinteikkään Bowmore-tislaamon tynnyreissä. Parhaita oluita pitkään aikaan, helposti ja vilpittömästi!
Kerrassaan oppikirjamainen ilmestys… Oluen väritys on niin
musta kuin musta voi olla eikä se päästä kynttilää vasten nostettunakaan
lävitseen minkäänlaista kajoa. Vaahtoa muodostuu alkuun muutaman sentin
paksuinen, tasaisesti levittäytyvä vaaleanruskea kerros. Ajan myötä se
tiivistyy todella verkkaiseen tahtiin jääden lopulta sentin paksuiseksi, lähes
seisahtuneeksi kanneksi oluen pinnalle.
Tuoksu on syvä, rehdin turpeinen ja hiiltyneen tammipuun
savuista tuiverrusta henkivä – pehmeä, kutsuva ja mielikuvissa luonnonläheinen.
Turvesavu tosiaan mestaroi menoa, mutta alta paljastuu hillitymmin niin pehmeän
suklaan aromeja kuin tumman hedelmäistäkin kajoa, kahvia ja kevyttä
makeuttakin. Hieman nahkaa, marginaalisesti salmiakkia… Mielikuvat tosiaan
vievät luontoon, kaskisavuiseen, kuivumaan päin olevaan sateen kastelemaan
luontoon, jossa nuotion rippeet ovat säilyneet kuivina täytteän raikkaan ilman
pehmeillä aromeillaan. Huikaiseva näytös!
Ja sama tahti jatkuu maussa! Runsasta, luonteikasta ja
pehmeää turpeisuutta, pystyyn palaneen puunrungon ilmoille levittämää,
leijuvaa, pehmyttä savuaromia. Taustalla tapahtuu paljon, mutta turvesavun
verhoa ei liikaa rohjeta raottaa – hyvä niin… On tummaa, syvää suklaata, tummaa
hedelmäisyyttä sekä lakritsia, nahkaa ja kahvia. Lopussa oikeastaan aika
runsastakin, nestemäistä lakritsia turpeisella pedillä – myös kohtalaista
katkeroa löytyy. Tuntumaltaan varsin tukeva, hieman soljuva ja vähän
tahmaavakin. Makujen syvyyttä hienosti tukeva, olemuksellaan vakuuttava.
Tuomio: On muuten sellainen olut, ettei hetkeen ole vastaan
tullutkaan. Jo tunnelma kaikessa turpeen savuisuudessaan on ällistyttävä, mutta
taustakuoro tekee kokonaisuudesta omalaatuisensa retken, jonka ei soisi
päättyvän! Hattu päästä, tässä on sitä jotain.
Huikea tynnyrikypsytelty, turpeinen IS!
Pisteet: 44/50
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti