Arvovaltainen vieras... |
- Tyyli: Imperial Stout
- Alk.%: 9,5
- Panimo: Ruosniemen Panimo, Pori, Suomi
”Kun työmarkkinoilla myrskyää, Vuorineuvos rientää hätiin kaksirivisessä liituraitapuvussaan. Tämän jo hieman ikääntyneen teollisuuspampun ajatus alkaa kirkastua vasta pitkän lounaan jälkimmäisellä tunnilla. Työnantajalinnakkeen jyrähtävä kannanotto Hakaniemen vaatimuksiin muotoillaankin vasta jälkiruokajuomien ääressä.”
Porilaisten marssi Alkon pienpanimokattauksessa on tänä
vuonna kaupungin nuorempaa polvea edustavan Ruosniemen Panimon varassa. Auktoriteettejä
ei monopolin keltanokan toimesta kuitenkaan lähdetty kumartelemaan, sillä
paikalle lähetettiin suorilta käsin itse Vuorineuvos – mitä sitä nyt suotta
näpertelemään! Imperial stouteja ei Alkon valikoimista liiaksi löydy, joten
kotimainen panostus aiheeseen on aina tervetullutta. Panimo luonnehtii oluen
viskositeettiä moottoriöljymäiseksi, mikä omaan korvaan kuulostaa erittäin
hyvältä – tuntumaltaan tuhdit, paahteiset oluet kun tuppaavat olemaan sitä
mielijuotavaa…
Tuotantoaan alati kasvattava navettapanimo kuuluu omissa
kirjoissa niihin mielenkiintoisempien seurattavien joukkoon, mutta toistaiseksi
kosketukset ruosniemeläisten tuotantoon ovat jääneet lähes tyystin
oluttapahtumien varaan. Täksi vuodeksi panimon tavoitteena on kuitenkin nostaa
tuotanto lähelle 100.000 litraa, mikä kielisi levikin laajentamisen puolesta –
tämä visio lämmittää mieltäni kovasti. Katsotaan tässä odotellessa, että
millaisin teesein Vuorineuvos Alkon valikoimaa lähestyi… Huhujen mukaan olut
saattaisi olla vielä hieman raakilevaiheessa, eli pieni unohtuminen kellarin
pimeyteen ei varmaankaan pahitteeksi olisi. En silti malttanut olla
korkkaamatta tuoreeltaankaan…
Ruosniemen Vuorineuvos |
Sysimusta olut kaatuu lasiin verkkaiseen tahtiin. Ruskea
vaahtokerros nousee lasin reunoja myöten korkeuksiinsa eikä näytä pitkään
aikaan taantumisen merkkejä. Riittoisa, kestoisa vaahto tumman jyhkeän oluen
harjalla – näky hivelee silmiä… Tuoksukin on kohdillaan: runsaasti tumman
paahteista kahvisuutta mokkaisen pehmeällä, suklaisella pedillä. Syvässä
tummuuden verkossa ui hienoista nahkaa, runsaampaa lakritsia sekä miellyttävää
yrttisyyttä ja paahtuneen siirappista leivän kuorta. Hekumallinen tuoksu kertakaikkiaan
ja syvyyden lisäksi myös tasapaino on kauniisti hallussa. Tuoksu lupailee
hidasta nautintoa lasin täydeltä…
Myös maku kerää kehuja, joskaan ei aivan tuoksun
aistikkuuteen saakka ylläkään. Tästä huolimatta olut on silkkaa nautintoa.
Mokkainen, kahvisen paahteinen, suklaalla tahditettu alku viettelee
pehmeydellään ja jatkaa osaltaan tuoksun syväluotaavaa moniulotteisuutta.
Hiljalleen lakritsinen, salmiakkiyrttisyyttä vihjaileva noste pääsee paremmin
peliin mukaan päättyen sopuisan voimaisasti purevaan, yrttisen greippiseen
lopetukseensa. Paahteinen maltaisuus sekoittuukin kauniisti katkeroiden
viimeistelemään, pitkään jälkimakuun, eikä kyydistä voi muuta kuin nauttia.
Paahtuneen siirappinen leivänkansi viimeistelee makuelämyksen ja öljymäisen
runsas, soljuva suutuntuma sinetöi paketin arvolleen sopivalla jämäkkyydellä.
Paksu, tuhti, syvä… Mitä muuta oluelta voisi muka vaatia?
Tuomio: Ensiluokkaisen paksu suutuntuma, syvän paahteinen,
lopussa ronskin pureva makumaailma… Vuorineuvos kantaa nimensä asemalleen
sopivalla jämäkkyydellään ja tasapainoisella, painavaa arvoa omaavalla
luonteellaan. Kerrassaan hieno olut!
Pisteet: 42/50
Kellarointipotentiaalikin on ilmeinen – pitänee noutaa pari
pulloa odottelemaan…
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti