Sahtipaja Almost Same

Sahtipajan sourimmatkin maut kiinnostavat, mutta näköjään purevuuskin on tuotteissa kohdillaan...

• Tyyli: Session IPA
• Alk.%: 4,0
• Panimo: Sahtipaja, Sätila, Ruotsi

”Kukaan ei ole seppä syntyessään” liene sanontana tuttu, mutta tosiasiahan lienee että harvasta sitä oikeaa seppää myöhemminkään tulee. Timo Krjukoffista kuitenkin tuli ja jalo käsityöammatti elää symboliikkana myös miehen uusimman projektin nimessä.  Viikonloppuhommina pyörivä Sahtipaja on suomenkielinen kummajainen Ruotsin eläväisessä pienpanimokartastossa. Ypäjäläislähtöinen Timo kantaa suomalaisen kansallisylpeyden, sahdin, lippua korkealla ja tuntuu panimouran alkutaipaleella keskittyvän kiivaasti myös hapanoluiden, villihiivojen sekä Helsingin SOPPissakin nähtyjen simojen mielenkiintoiseen maailmaan. 

Oluen valmistus alkoi viime syksynä kolmensadan litran kokoisella laitteistolla. Keittoja syntyy pääasiassa viikonloppuisin, kahdesta neljään satsia per viikko. ”Hauskojen” pienerien tekoon kalustosta löytyy myös 50-litrainen Braumeister. Selvää onkin, että tällä tuotantotahdilla pyritään lähinnä saavuttamaan lähialueen olutravintoloiden hanikat, vaikka kesän myötä oluita Suomeen rantautuikin. Sahtipaja sijaitsee Göteborgin läheisyydessä, Lygnern-järven pohjukkaan jäävässä Sätilan kylässä. Jostain ymmärsin, että kyseessä olisi Ruotsin ensimmäinen sahdin valmistaja, mutta varmaksi en lähde väittämään.

Harry’sin hanaan ei kuitenkaan sahtia saati happamia makuja tällä kertaa saatu, vaan tarjolla oli puhdaspiirteinen session IPA – Almost Same. Sahtipaja on kiinnostanut toimijana siitä lähtien kun sen Facebookin ihmeellisestä maailmasta aikanaan hoksasin, joten maistamiskeikka lieni sitä myöten selviö…

Sahtipaja Almost Same

Haaleankeltainen, aivan hitusen samean oloinen olut kevyellä ja nopealla vaahdolla. Tuoksussa mäntyä, tiivistä pihkaa ja rehtiä greippisyyttä. Kevyelti trooppisen hedelmäistä makeutta, taustalla kukkaisempaa otetta. Raikas, puhtaan virkistävä ja hyvä.

Maultaan mukavan ennakkoluuloton joskin alkuun hieman ohkainen. Greippistä napakkuutta kuitenkin löytyy ja etenkin puolivälin jälkeen terävästi nouseva sivallus tarraa rapeasti kiinni nieluun. Matkassa on myös mäntyistä pisteliäisyyttä sekä kukkaiseen tuoretta, vihertävän vartista katkeruutta. Kevyesti trooppista hedelmäisyyttä, hieman enemmän ruohikkoista viheryrttiä. Jälkimaku on pitkä, katkera ja puhdistava.

Tuomio: Ronskin rapea, puhdaslinjainen ja raikas sessio-olut. Alussa ajoittaista hapulointia joka häviää nopeasti runsaan humaloinnin rynnistyksen alle.

Pisteet: 35/50