Saimaa Brewer's Organic -oluet

Saimaan uusi luomu-sarja

Saimaan megaboksin läpikäynti jatkuu luomutunnelmissa. Aiemmin läpikatsotut, kepeät klassikosarjalaiset eivät mahdottomia makuelämyksiä tarjonneet, vaan asettuivat pääsääntöisesti ihan jees –koriin ja rennon törpöttelyn aika laajaan segmenttiin.

Luomuoluista kasattu Brewer’s Organic –sarja on ulkoasultaan mikkeliläispanimon kenties komeinta antia. Lehdistötiedotteen perusteella vertasin niitä aikanaan jopa Cloudwaterin ilmeeseen, mikä ei nyt ehkä täysin pidä paikkaansa, mutta joka tapauksessa hyvältähän nämä näyttävät. Tölkkien kyljestä irtoaa myös kivasti infoa niin tuotteen reseptiikan kuin ominaisuuksienkin puolelta, mitä ainakin itse pidän suuressa arvossa.

Paljon infoa etutiskillä...

...ja vähän sivummallakin.

Oluita kehutaan (ilmeisesti tässä kohtaa) panimon vastuullisimmiksi tuotteiksi. Niiden perustana toimii Saimaan EKO-mallas, joka on lähtöisin Oravalan kylän pelloilta. EKO-maltaat ovat osa panimon harjoittamaa viljelijäyhteistyötä, jonka myötä luomuoluiden EKO-maltaan alkuperä voidaan kertoa kuluttajille aukottomasti. Se, että mitä tuo EKO-mallas sitten tarkemmin on, on jäänyt ainakin itselleni vielä epäselväksi. Vai puhutaanko tässä nyt useammastakin mallaslaadusta, jotka tunnuksen alle yhdistetään?

Yhteenvetona voidaan paljastaa, että Brewer’s Organic –oluet peittoavat Classic-sarjan selvästi ja ovat perushyvää tekemistä hieman karsastamaani Red Alea lukuunottamatta. Ei hullumpi setti, joskin sen erottautuminen kauppojen muusta tarjonnasta on aika olematonta muun kuin kilpailukykyisen hinnoittelun suhteen (taisi S-Marketissa olla reilua 2,50€ per törppö).

Oluiden nimet tuottivat pientä päänvaivaa, mutta nähtävästi Saimaan alueella liikutaan. Kaito on hiekkarannoistaan tunnettu, lammellinen saari Imatran ja Lappeenrannan välisellä selällä, Utula taasen siitä jonkin matkaa pohjoiseen sijaitseva kesämökkiylä. Jylhistä kalliosta kuuluisa Ukonlahti löytyy Koloveden kansallispuistosta, kun Yöveden selkä taas yhdistää Ristiinan Suur-Saimaaseen. Yövedeltä löytyy myös Saimaan syvin kohta, Käenniemen kaivo, joten tummanpuhuva lager saa tästä hauskaa lisäsyvyyttä tunnelmointiin.

Saimaa Brewer's Organic Kaito Lager

Premium Lager / 4,5%

Pisteet: 33/50

HIISIllä on metsäsuomalainen Keito, Saimaalla gluteeniton ja luomurakenteinen Kaito. Lagereita molemmat, mutta sekaantumisen vaaraa tokko on. Kelpo tuotteita lajissaan kumpikin, Kaito aika mukavastikin humalaa esittelevä kokemus. Mikkeliläisten uudesta portfoliosta löytyy kerralla useampikin vaalea lager, mutta kaitpa niille kaikille oma kohderyhmänsä löytyy. Kaiton kohdalla erottuva tekijä luomun ohella on tosiaan se gluteenittomuus.

Tölkki kertoo oluessa käytetyn aina niin ihanaista Saazia, mutta verkkosivut puhuvat vain brittiläisestä Targetista sekä tsekkien Premiantista. Näitä ristiriitaisuuksiahan on panimon tuotteissa ollut aiemminkin. Informaatiota on riittävästi, mutta se on paikoin jonkin verran ristiriidassa eri lähteiden välillä. Sama tarina jatkuu mallaspuolella: pikkupräntti kertoo Saimaa EKO-, Pilsner- ja Munich-maltaista, etuteksti single origin EKOsta ja netissä mainitaa vain EKO sekä Munich – tai itseasiassa Munchener. Pikkuviilausta ehkä vielä kaipaa siis.

Raikas ja maltainen, pehmeä ja tasapainoinen, puhdas ja viljainen. Näin meille tuotetta esittelee tölkin painatukset.

Gluteeniton Brewer’s Organic  Kaito Lager on kullankeltainen illan virkistäjä, jonka kevyt maltaisuus yhdessä Saaz-jalohumalan hennon vivahteikkuuden kanssa luovat viettelevän raikkaan ja puhtaan kokonaisuuden.

Kirkas, vaaleanlainen ja runsasvaahtoinen olut. Tuoksu on hyvä. Ruohikkoisen humaloinnin sulosävelet leijailevat ilmassa vaalean, kepeän mallasrungon yllä. Peruslagereita selvästi sävykkäämpi, mutten mieltäni pahoittaisi vaikka voimakkuus olisi Pils-levelille saakka nostettu. Vähän sellaista potentiaalia tuo tunnelma nimittäin kiusoittelevasti kärkkyy...

Maku toimii tuoksun tavoin. Lopun ruohikkoinen ja yrttinen potku on mukavan napakalla tuulella, eikä tässä lainkaan pöllömmän lagerin äärellä olla. Mallaspuoli on vaaleaa ja kepeää, humalointi keskirunsasta, tuoretta ja purevanlaista. Puhdaslinjainen, maistuva ja suositeltava.

Tykkään. Laitilan siniselle selvä haastaja.

Saimaa Brewer's Organic Utula Pale Ale

American Pale Ale / 4,5%

Pisteet: 33/50

Gluteeniton on luomusarjan American Pale Ale Utulakin. Rungossa EKO-maltaan lisäksi Pilsner-, kaura- ja Cara Blonde –mallasta (kyljessä kirjoitusasuna Caramel Blond). Ehkä tuo tämänkin purkin etupuolelta löytyvä Single origin malt –teksti haluaakin korostaa vain Saimaan oman innovaation olemassaoloa, mutta itselleni se tuo automaattisesti mieleen ilmoituksen single malt –reseptistä, minkä vuoksi asiasta vielä vähän purnaan. Epäjohdonmukaisuus ja –selkeys häiritsee.

Humalakattaus löytyy netistä: luomuviljeltyä Bravoa, Cascadea ja Centennialia maltillisten 25 IBUn voimakkuudella. Raikas, hedelmäinen ja kukkainen mainittu, samoin samettisuus ja tasapainoisuus. Näillä linjoilla olen itsekin.

Gluteeniton Brewer’s Organic Utula Pale Ale on oljenvaalea kumppani, jonka lempeässä maussa leikittelee vallattomasti kauran tuoma samettisen pehmeä suutuntuma sekä amerikkalaisten humalien trooppinen hedelmäisyys ja kukkaisuus.

Vaalea, kirkas ja kauniin vaahdon nostava olut. Tuoksu on keskirunsas, hieman maltainen, pääosin sopuisan hedelmäinen - greipin ja yleissitruksen sävyt kaikuvat ehkä koviten. Ruohoa, yrttiä ja vaaleaa hedelmääkin löytyy.

Maultaan olut on aika kansantajuinen, hyvin toimiva sellainen. Äärilaitoja ei tällä oluella siis tavoitella, vaan tölkistä paljastuu helposti lähestyttävä, kevyt ja sitrushedelmäinen porttiolut palealejen ja ipojen ihmeelliseen maailmaan. Sopivasti sitrusta, kevyttä ruohoa ja vaaleaa taustahedelmäisyyttä raikkaassa ja virheettömässä paketissa. Volyymi on joka suhteessa maltillisella tasolla, lopun purevuus ehkä tuulipuku päällä nautittuna ”kitkerällä” tasolla, muttei mitenkään ekstremesti.

Hyvä ja helppo tapa tutustua peruslagereiden ulkopuoliseen maailmaan ja kyllä tätä itsekin ihan mieluusti esim. mökille tai illan viettoon ostaisi.

Saimaa Brewer's Organic Yövesi Dark Lager

Schwarzbier / 4,5%

Pisteet: 33/50

4,5-prosenttinen paahde-elämys kuulosti etukäteen hienoisen riskaabelilta vedolta, mutta aika pätevä ja mökkitunnelmainen tumma lagerhan Yövesi lopulta onkin. Tasapainoinen ja makumaailmaltaan toimiva olut tarjoaa sopivasti makua ja suuntuntumaakin, eikä sitä ohueksi saati vetiseksi voi kuvailla. Ja kun kerta savumallastakin löytyy, niin osumispotentiaali on minun kohdalla aika optimistisilla pohjilla. Rungossa tosiaan EKO-, Munchener-, Caramel-, savu- ja värimaltaita, humalina Premianttia ja Spalt Selectiä. Kahdesta edellisestä poiketen Yövesi ei lukeudu gluteenittomien tuotteiden joukkoon.

Runsas ja maltainen, täyteläinen ja pitkä, karamellinen ja paahteinen. Näillä linjoilla melko pitkälti mennään.

Suodattamaton Brewer’s Organic Yövesi Dark Lager on pähkinänruskea, samettisen pehmeä makuhermojesi hurmaaja, jonka viehättävän luonteen luovat karamellisuus ja kevyen paahteiset aromit yhdessä maukkaan maltaisuuden kanssa.

Tummanruskea, runsasvaahtoinen olut. Tuoksu on suht paahteinen, mallasleipäinen ja makeahkon maltainen – vienosti savuakin löytyy. Varsin hyvä ja aukoton.

Maku yhtyy tuoksun huomioon, vaikka hivenen ohuelta ajoittain vaikuttaa. Siirappisivelty limppuisuus yltää kuitenkin mukavan syvälle ja sopuisa paahteisuuskin luo mukavaa tunnelmaa. Lopussa mietoa katkeruutta, siirappista mallasta, paahdetta ja kuivahkoa mausteentuntua. Jälkimaku onkin aika runsas ja pitkäkestoinen, eikä kokonaisuudessa moittimisen sijaa ole. Makeuden kanssa voitaneen olla niillä rajoilla, että haittaako jotakuta vaiko eikö, mutta enempi se maltaan makuun kumminkin minusta kääntyy ja paahdekin tukee hyvää tunnelmaa oivallisesti. Savulisä on minusta aika olennainen, joskaan ei pääosaa näyttelevä palanen tässä paketissa.

Luontoelementin kun vielä kylkeen lisää, niin on aika kohdillaan. Hyvätasoinen perustumma lager.

Saimaa Brewer's Organic Ukonlahti Red Ale

Amber Ale / 4,5%

Pisteet: 27/50

Gluteeniton ei ole myöskään punakka Ukonlahti. Sen rungosta löytyy EKOn lisäksi myös selvästi makua antavaa ruista, mutta myös täydentävinä palasina Pilsner-, Caramel- ja värimaltaita. Jenkkivetoinen humalointi on toteutettu Cascadella, mutta nämä punakan maltaiset, keskihumaloidut tekeleet harvoin omaan makuun istuvat. Ukonlahtikin on ”ihan kiva”, mutta silti tympeän tunkea, särmätön ja nelikon selvästi heikoin esitys.

Maltainen, aromikas ja sitruksinen, pehmeä ja mausteinen… Pitänee sekin melkolailla paikkansa.

Brewer’s Organic Ukonlahti Red Ale on kuparinpunertava vaahtopää, jossa yhdistyy miellyttävä pehmeä maltaisuus ja maltillinen katkeruus. Pinnan alla kuplii amerikkalaisten humalien sitruksisuus sekä rukiin mausteinen puraisu.

Punakan ruskea ja nätisti vaahtoava olut. Tuoksu on tummahkon hedelmäinen, sitrushavuinen ja kevyen karamellisen maltainen. Ehkä sen rukiinkin sieltä poimii, mutta vähän se tuntuu tuonne yleisen taustaummehtuneisuuden alle jäävän. Alta siis tosiaan löytyy semmoista vanhan rakennuksen ”mummolatuoksua”.

Maku on hivenen ohkainen. Sitruksinen, havuinen ja yrttinen puraisu tuntuu lopussa melko kivasti, tyhjän alun jälkeen esiin astuu kypsähkö hedelmäisyys ja kevyt karamellisuus jo orastavalle sitrusvivahteella kuorrutettuna. Rukiin löytää mausta jo aika hyvin ja kyllähän se tässä toimii kun paketti ei muutoinkaan ihan sieltä raikkaammalta päästä ole.

Ihan jees, mutta en minä näistä Red Aleista oikein näin varovaisina, kansan makuun sovitettuina välitä. Kärjet puuttuvat ja kokonaisuus tasapaksuuntuu tunkkaiseksi sekameteliksi. Ei huono, mutta vähän nääh ja vähän tarpeetonkin.