torstai 14. tammikuuta 2021

Olarin Caddy Sourville

Olarin Caddy Sourville

Lookin' at my Gucci, it's about that time…

Olarin kolmannen tölkitteen läpikäynti oli varsin kutkuttavaa touhua ulko-oluellisistakin lähtökohdista. Philly Sour -villihiivakannan taikoihin nojaava Caddy Sourville on passionilla, aprikoosilla ja persikalla rehdisti ryyditetty American Wild Ale. Melko mehevä ja sopuisan kirpeä, runsaan hedelmäinen kokonaisuus osuukin omaan makuhermoon keskivertosoureja selvästi paremmin ja tuntui maistuvan myös vaimolle, joka vaati puolet tölkistä itselleen.

Ulkoisesti olut taas iskee vanhaan puhemusiikin ystävään vähintään yhtä kovasti. Tölkkiä tuli nimittäin pyöriteltyä hymyssä suin ihan jo etikettitaiteen vuoksi. ”Tän mä tiijän!” ajattelin puoliääneen ja mukana tullut selonteko juoman henkisestä puolesta vahvisti asian: räppibisseä, innoituksensa puolesta sieltä aikajanan katu-uskottavammasta päästä.

Keltapohjainen kuvitustaide nimittäin toistaa oluellisen kunnioituksen kohteena toimivan gangstaräppäri Schoolly D:n nimikkoalbumin kansigrafiikkaa. Ja nimenomaan C-kasettitaittelun versiota kaikkine yksityiskohtineen. Ai että, tässähän ihan herkistyy. 80-luvun puolivälin alla aktivoitunut Schoolly D on yksi alan tunnustetuista pioneereista, vaikka tuntuukin jäävän paikoin vähän varjoon alan inventtoreiden ja muiden alatyylien historiaa raapaistaessa. Mutta se on toinen tarina sitten se. Nyt on nimittäin tribuutti ihan oikeassa osoitteessa.

Olarin Caddy Sourville

Etiketti on jo itsessään hieno kunnianosoitus Schoollylle, mutta nimeä piti miettiä hetkinen pidempään. Montosen Hannan mukaanlaittama selonteko lopulta paljastaa sanaleikin juonen. Tai pikemminkin vahvistaa vainun liikkuneen suht polttavasti aiheen äärellä. Caddy Sourville on viittaus räptouhuissa etenkin "aikanaan" kovasti esillä olleisiin Cadillac DeVille -autoihin ja nimenomaan niiden 60-70 -lukulaisiin "hustlemalleihin".

Pakko tosin myöntää, että vaikka Cadillacin jäljillä olinkin, olen aina liittänyt ne tuohut hyvin tiiviisti lähinnä Outkastin ja muutenkin Atlanta-skenen jutuksi, vaikka niitä esiintyykin vähän joka paikassa kulta-ajan laineilla. Caddyn DeVille ja Seville lienevätkin ne 80- ja 90-lukujen yleisimmin mainitut automallit (aikana ennen Escaledea ja luksuksen nousua) yhdessä Chervolet Impalan kanssa läpi koko taalamaan - Mobb Deepin Shook Ones Pt. II -videon Saab 9000:a yhtään väheksymättä. Mutta Caddy ei siis ole vain southernhommia, vaikka Sevilleä voisi Outkastin kolmantena jäsenenäkin pitää. Jotain mielikuvani pohjista kertoo duon debyyttilevy Southernplayalisticadillacmuzik videoineen ja lyriikoineen sekä vaikkapa myöhempi Two Dope Boyz In A Cadillac -raita.

Cadillac ei kuitenkaan ollut outolintu Phillyssäkään ja muotoilu vetosi myös vaikkapa Three 6 Mafiaan ja Snoop Doggiinkin. Schoollyn debyytillä eetteriin pääsee Cadillac Seville Put Your Filas On -biisissä: Then a pimp pulled up in a Caddy Seville.... Kyseinen raita ei aivan omin Schoolly-suosikki ole, mutta hyvää old school tykittelyä tunnetumpien P.S.K.:n ja Gucci Timen rinnalla.

Caddy Sourville on american wild alen, jonka päätähtenä häärivä Philly Sour- villihiivakanta antaa oluelle moniulotteista ja täyteläistä happamuutta. Backuppina kirpsakkuutta lisäämässä on passionhedelmä ja koko homman pistää kasaan tuhdit annokset aprikoosia sekä persikkaa. Rullautuu kieleltä alaspäin kohti nielua kuin Caddy Deville aurinkoisena päivänä alas katua. Kivihedelmäinen, vehnäinen, hapan (olematta LIIAN hapan), täyteläinen, mehuisa.

Tribuutti ehkäpä maailman ensimmäiselle gangstaräppärille eli lajin pioneerille eli philadelphialaiselle Schooly D:lle. Jos artisti ei ole tuttu niin tsekkaa tyypin musiikki ja historia!

Olarin Caddy Sourville

Kauniin mehevä, hedelmäisen keltainen kokonaisuus asettuu nätin vaahdon alle. Tuoksu on upea. Se on erittäin hedelmäinen, mehukas ja samaan aikaan myös hyvin humalalähtöisen oloinen. Mieli puntaroikin, onko tuo aromirikas, tuoreen kutsuva hedelmälataus peräisin aidosta itsestään vaiko NEIPA-tyylistä tutuin aromihumalaylilyönnein aikaansaatu. Hauska piirre. No hedelmäähän se toki on ja mango tuntuu olevan vahvimmin esillä. Passioniakin löytyy, samoin sitrusmaista kirpeyttä.

Suussa olarilaisten villisouri osuu aikalailla pyhimpään. Mehukas, mehevä, runsas hedelmäisyys toimii todella hyvin, kirpeän sitrusmainen, hapan tausta antaa tilaa, muttei kadota itseään smoothiekoneen syövereihin. Syvyyttä, tuorepuristettua hedelmäisyyttä ja sopivaa kirpakkuutta. Osuu omaan, aika kapeaan sourisegmenttiin kyllä todella hyvin. Ja näemmä vaimonkin, joka vaati puolet itselleen... 

Pisteet: 38/50

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti