Westmalle Tripel 2011

Westmalle Tripel 2011

• Tyyli: Tripel
• Alk.%: 9,5
  
• Panimo: Brouwerij der Trappisten van Westmalle, Malle, Belgia
  

Westmallen pitkäikäinen tripeloluiden kantaäiti ei ole oikein koskaan puhutellut makuhermojani, minkä vuoksi tämäkin pullo oli hautautunut kellarin pimeyksiin vuosikymmeneksi. Olen tässä ajan mittaan koettanut löytää oluen kanssa yhteistä säveltä siinä suuremmin onnistumatta, joten ajattelin antaa mahdollisuuden ajanhampaan kunnolla pehmittämälle pullolliselle.

Westmalle Tripel on tuoreemmassa muodossa ollut lähes aina melko viinaisen kärkäs tapaus, enkä noin yleensäkään ole ollut vaaleiden ja vahvojen belgialejen kummoinen ystävä. Poikkeuksiakin nimikkeistöstä löytyy, mutta kaukana lempityyleistä joka tapauksessa ollaan.

Lasissani jokunen hetki sitten käynyt pullo näkyy saavuttaneen panimon ennalta määrittelemän parasta ennen -päiväyksen jo lokakuussa 2013 (25/10/2013) ja muistelisin jostain lukeneeni, että tuo päiväys määritellään tässä tapauksessa kahdeksi vuodeksi eteenpäin pullottamisesta. Täysi vuosikymmen oli sitä myöten tullut jo parahiksi täyteen ja kyllähän tuon auringon kiertojen synnyttämän juhlavuuden mausta pystyi aistimaankin.

Napakympiksi olut ei ajankaan mittaan ole korostunut, enkä ihmettele. Säilytysolosuhteet kellariksi kutsumassani pyörävarastossa eivät ole aivan optimaaliset ja ehkä tuolla aikajanallakin on jo mittaa vähän turhan paljon. Mielenkiintoinen, yllättävänkin hyvässä hapessa oleva lopputuote, josta löytyy myös ei-välttämättä-niin-houkutteleviakin vivahteita.

Westmalle Tripel 2011

Rusehtavan keltainen, kevytvaahtoinen olut. Hiivaa nousee pullosta kokkareina. Jätän osan kaatamatta. Tuoksu on pehmeä, jopa hunajaista vaaleutta hieman uhkuva, vaalean hedelmäinen, kevyen mausteinen, tokaijimainen. 

Maku on pirteämpi. Mausteista hedelmäisyyttä, tulee jopa kaneliomena mieleen. Hyvin vaalea kaiku, hieman lämpöä ja tuntuman pyöreyttä mukana myös. Hiilihappoja yllättävän paljon, se karsii vaalean jälkiruokaviinin isoimmilta vaikutuksiltaan pois kuvasta, vaikka sitä edelleen läsnä onkin. Hieman hunajaa, yrttisyyttä, kukkaisuutta. Vähän liuotinmaista terävyyttäkin. Ei huippuunsa hiottu kypsytys, vaikka mielenkiintoinen onkin. Kehuksi lopputulema on joka tapauksessa puettava. Muttei ihan varauksetta.

Pisteet: 34/50