Põhjala Cellar Series Taara Avita! Rum Barrel Aged Stout 2015 |
- Tyyli: Imperial Stout
- Alk.%: 10,8
- Panimo: Põhjala, Tallinna, Viro
Taas vaihteeksi kellarin konmaritusta. Olen näemmä aikanaan tulkinnut Põhjalan Cellar Seriesin ideaa siten, että pullot pitää sulkea kellarin huomaan ennalta määräämättömäksi ajaksi. Näitä panimon alkuvuosien keitoksia kun siellä näkyy useampiakin nököttävän.
Taara Avita! -oluen martiniquelaisessa rommitynnyrissä puolisen vuotta odotellut versionti ei soitellut enää ollenkaan mieleni kelloja, vaikka pullollisen olen melko varmasti tuoreempanakin maistellut.
Internetin arviotietokantojen perusteella tulkitsin, että erää numero 081 edustava olut on vuoden 2015 pullotteita. Sen parasta ennen -päiväys umpeutui reilusti kolme vuotta sitten (06/08/18), minkä oluen olemuksesta pystyi kyllä aistimaan hiilihappojen olemattomuuden ja tiivistyneen, jopa liköörimäisen makumaailman kautta. Aikaa olut on tuntunut sietävän ihan mukavasti, vaikkei tämä kellariin unohdusten aivan parhaimpien lopputulemien joukkoon nousekaan.
Tykkään Põhjalan tavasta pitää nettisivuilla tietoja vanhemmistakin tuotteista ja muutoinkin suht informatiivisesta annista. Tarkastelussa olevan oluen rakennusaineet lienevät pysyneet kutakuinkin samoina eri erien välillä, joten alle listatuista palasista pääsee jo varsin hyvin perille, mitä nyt juomani olut on aikanaan syönyt.
Maltaat:
Munich Malt, Peated Malt, Cara Pale, Cara 50, Cara 100, Cara 150, Cara 200, Cara 300, Carafa T-2 Special, Chocolate Malt, Oats, Black Malt, Demerara Sugar
Humalat:
Magnum, Bramling Cross, Cascade, Goldings, Northern Brewer
Põhjala Cellar Series Taara Avita! Rum Barrel Aged Stout 2015 |
Musta, hyvin hillitysti vaahtoava olut kaatuu lasiin lähes stillinä. Tuoksu on syvä ja runsas. Varsin jyhkeä. Muhevaa paahteisuutta, runsaasti tummaa suklaata ja rusinaisia sävyjä. Ylikypsää kuivahedelmää, tynnyrin tunnelma tuntuu jo aika kaukaiselta. Ei tosin vaikuta haittaavan.
Ja maku jatkaa tuoksun tarinaa. Paahtunutta maltaisuutta, runsaasti tummaa suklaisuutta ja niitä rusinaisuuden johdattamia ylikypsiä kuivahedelmiä. Liköörimäiseksikin vähän luonnehtisin. Lämpöä, huulia tahmaavaa tunnelmaa, hienoista soljuvuutta ja hyvin hillittyä, jos minkäänlaista hiilihappopitoisuutta. Hyvin aikaa kestänyt olut, joka ei ehkä spektaakkeliksi nouse, mutta tarjoaa siitä huolimatta kauniin nautinnon.
Pisteet: 38/50
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti