tiistai 26. marraskuuta 2013

Pyynikin Käsityöläispanimo Jouluolut


Kauppareissulla silmiini osui varsin omaperäiseen etikettityyliin luottavan tamperelaispanimon jouluolutta, joten olihan tuo koriin sitten poimittava. Nämä maitokauppavahvuiset jouluoluet, tai no maisteilla tuunatut jouluoluet nyt yleensäkään eivät oikein koskaan ole uponneet omaan makuun kovinkaan häävisti. Joitain poikkeuksia toki on, mutta tuolloin mausteita on yleensä käytetty maustovaiheessa kohtuudella, mieluusti maltillisesti. Mutta mieluustihan näitä kerran vuoteen maistoon ottaa. Panimon kotisivuilla Tumma Jouluolut-nimellä kulkevasta sesonkioluesta puhutaan omaan korvaan miellyttävään sävyyn – tunnelmasta puhutaan perinteisten joulumakujen kautta. Seuralaiseksi tarjotaan suklaisia jouluherkkuja, joita tähän hätään ei valitettavasti ollut saatavilla. Mutta katsotaan, mihin saunovia karvanaamoja etiketissään kantava jouluolut meidät vie!

Tässä vaiheessa pitänee muistaa mainita, että Kellaristi osallistui panimon ensimmäiseen osakeantiin, eli nyt arvioissa on ”oman panimon” tuote. Jokunenhan näitä onkin tullut jo blogiinkin maisteltua, mutta kuten asiaan kuuluu, arviot kirjoitellaan tutun rehelliseen sävyyn.

Pyynikin Käsityöläispanimo Jouluolut
Tummanruskea, punertava olut suhteellisen niukalla vaahdolla. Tuoksua ei ole oikeastaan lainkaan hassumpi. Tummahko, myös hentoisen makean sävyinen maltaisuus on miellyttävän pehmeää, perusvarmaa ja tasapainottavana elementtinä kokonaisuuden kasassa pitämiseksi. Se luo pohjaa keitoksesta esiin nousevaan, muttei silmille lyövään mausteiden aaltoon, jonka vivahteikkuus sekä aromimaailma tuo tosissaan pöytään joulun tunnelmaa – ei tosin liian tyrkyttävästi, kuten maustetuilla sesonkioluilla on joskus tapana.  Ehkä vahviten mausteiden verhoa ylläpitää tasaisena soljuva, hentoisesti purevakin kanelin ja teemäisen neilikan yhteenliittymä, joka ainakin itselleni luo jouluista tuntua taloon. 

Maku jatkaa suhteellisen uskollisesti tuoksun linjoilla, joskin jää runkonsa ja tuntumansa puolesta hieman jälkeen tunnelman luonnissa. Neilikka, kaneli – ne pitävät edelleen pintansa, mutta taustalta löytyy myös pieni ripaus suklaista pehmeyttä, samaten loppupuoliskolla voimistuvaa kardemumman henkäystä. Lopusta olen aistivinani vielä hentoisen, yrttisen puraisun kielenpäässä sekä nielun seutuvilla. Mausteisuus luonnollisesti luo olueen melko kuivan tunnelman, myös aivan pieni hitunen happamuutta pilkahtaa tummahkon, melko piilevän maltaisuuden joukosta. Rungoltaan keskitasoinen maitokauppaolut, johon toki toivoisi pientä lisäpotkua todellisen hurmion saavuttamiseksi. 

Kaikkiaan koossa on kuitenkin oivallisen Christmas warmerin peruspaketti, josta tuhdimpaan suuntaan viilaamalla saisi oikeinkin mieluisan seuralaisen lumisateen värittämään talvi-iltaan takkatulen äärelle.

Pisteet: 34/50

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti