- Tyyli: Imperial / Double IPA
- Alk.%: 14,0
- Panimo: BrewDog, Fraserburgh, Aberdeenshire, Skotlanti
"A BrewDog...?" |
Kyseisen pullon BBE on päivätty 05/06/2017 ja se on erää numero 185. Se on vielä vanhan, nykyisen BrewDogin koekeittiönä toimivan, Fraserburghin panimon tankeista peräisin… Oluen kapinallinen, anarkiaa uhkuva puoli ilmentää kapinallista asennetta, taistelua systeemiä vastaan. On aika laittaa nykyisenä tuntemamme maailma ja järjestelmä uusiksi, hajoittaa kaavat, ravistella, haastaa uuden aallon kynnyksellä! Tutkiva, eräällä tapaa seikkalunhaluinenkin alkemistin identiteetti kehottaa tutustumaan uuteen, hakemaan kokemuksia jatkuvasti ja aina vain laajemmalta –löydä uutta, etsi seuraavaa, kokeile jotain ennen kokematonta, toista prosessi, jatka seikkailua!
"Anarchist/Alchemist: Fuck the system. Forget what you know. What has been. Bow to no one. History is bereft. Reorder. Disorder. Embrace the unknown. The groundbreaking. The challenging. The ichorous revolution is upon us."
"Anarchist/Alchemist: Try until your fingers bleed and your mind is numb. Try harder. Try this. Try what hasn't been tried. Then try again. Keep trying. Forge the new. The molten elixir awakens."
BrewDog Anarchist / Alchemist |
Emalinen, melko kevyesti vaahtoava, ”kypsytelty” TIPA.
Tuoksu on varsin tuhti, syvä, suht makea ja värikäs. Runsaanlaista keksimäistä
ja hunajaisen makeaa maltaisuutta löytyy mukavasti, samoin tummia, kevyesti
kuivattuja ja hieman ylikypsiä hedelmiä. Lisätään vielä loraus reunoilta
paahtunutta siirappia, hippunen alkoholin lämpöä… Ilmassa on tietyllä tapaa
jotain olutta tuhdimman, rusehtavan hedelmäisen taikajuoman tuntua… Maussa
alkoholi on melko vahvana läsnä, mutta tyytyy lähinnä lämmittämään kielen
kärkeä – melko runsaasti tosin. Mallaspuoli menee tuoksun kaavalla: keksiä ja
hunajaista makeutta, eikä kovin pahasti edes jalkoihin jää. Hedelmäpuoli on
melko vahvana esillä ja kätkee sisälleen niin ylikypsää kuin myös kevyesti
kuivattuakin makeutta – myös rusina ja kuivattu luumu tulevat jostain syystä
mieleen. Katkeropuoli esittäytyy alkuun piilevänä, mutta loppuunsa melko
tujakkanakin iskevänä, greippisen raakana terävyytenä, joka ammentaa voimaa
myös alkoholin nosteesta. Suutuntuma on suhteellisen hidasliikkeinen, ei silti
järin paksu – ennemminkin tahmaava. Kuten tuoksussa jo mainitsin, muistuttaa
tämä nykyisellään hyvin paljon olutta vahvempaa nautintoainetta, mutta myös
miellyttävällä tapaa vahvaa barley winea. Ei niin pervo kokemus kuin tuoreeltaan,
ei ollenkaan hassumpi – varmasti mielipiteitä jakava suoritus tämä ”kypsytys”
on…
Pisteet: 39/50
Pisteet siis pitivät kutinsa vielä reilu vuosi takaperinkin,
vaikka makuprofiilin muutokset olivat (muistikuviin ja kirjanpitoon verraten) suhteellisen
selkeitä. Harvoinpa näitä tulee unohdeltua varaston perälle, enkä kyllä noin
yleisesti sitä kenellekään suosittelekaan. Tällä kertaa aika kuitenkin oli
tehnyt maulle miellyttäviä juttuja, vaikken suoralta kädeltä osaakaan sanoa,
kumpi oli kokonaisuutena parempaa – kypsyteltyä voisi kuvailla näin
ensituntumalta tasapainoisemmaksi…
Kapinahenkeä... |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti