perjantai 13. heinäkuuta 2018

Kissmeyer Stockholm Syndrome DIPA

Kissmeyer Stockholm Syndrome DIPA

Tulipa tuossa taannoin vastaan tanskalaisguru Kissmeyerinkin tuotoksia. Paikallinen jazz-luola Poppari valikoitui erään illanvieton istuntopaikaksi ja tarjosi toimivan taustamusan lisäksi myös mielenkiintoista maisteltavaa. Paikan olutvalikoima on muutoinkin ihan toimiva ja monia muita keskustan anniskelupaikkoja kattavampi, vaikkei olutravintolan mittoihin päästäkään. Kissmeyerin kumppanina meni myös Tripel Karmeliet ja kaapissa näkyi olevan useampikymmen tuote Põhjalasta lähtien.

Mutta sitten asiaan. Kissmeyerhän on suomalaisille tuttu hahmo mm. Prykmestar Double IPAn kehittelyn kautta ja miestä tituleerataan myös olutmaailman kenties tunnetuimmaksi hahmoksi. Carslbergin, sittemmin aikansa pioneerinä tunnetun Norrebron puolelta tuttu mies valmistaa oluita nykyisin oman nimikkobrändin alla, vaikkei hänellä omaa panimoa olekaan. Kiertolaistoimintaa siis ja senpä vuoksi Tukholman sydroomaakin on käyty potemassa Jenkkien puolella, Ipswich Ale Breweryn luona.

Stockholm Syndrome on paperilla hieman mainitun vakkasuomalaisen tapainen. Aivan niin laajaa mallaskirjoa ei tosin ole käytetty (Pilsner (65 %), Pale Ale (25 %), Pale Munich (6 %), Wheat malt (4 %)), mutta CTZllä, Green Bulletilla, Pacific Gemillä, Nelson Sauvinilla, Simcoella, Citralla ja Amarillolla hoidetulla humaloinnilla saadaan raaka-aineiden nimikekirjoa jo kivasti kiinni. Oluella on tekijänsä mukaan kaksi elämää eli sen makuprofiili kehittyy tuoreimman humalailoittelun taantuessa syvempään barleywinemaiseen suuntaan – vähän kuin erään norjalaistoimijan sataluku-sarjan kehutut juhlaoluet.

Tuotoksen päivämäärätietoja ei tullut lainkaan tarkastettua, mutta kokemani perusteella ainakaan siellä tankkituoreen aromihuminan päädyssä ei ehkä liikuta. Kovin mairittelevaksi olut ei nimittäin vahvuutta ilmentävän poltteen myötä nouse, vaikka hedelmäkuorma iloisesti esiintyykin. Arvion laatuun vaikuttaa osaltaan tilanteen sosiaalinen luonne sekä blogistin jo hivenen maistellut olotila.

Tiivistelmä Kissmeyerin taustoista löytyy Anikon kirjoittamana Shakerin puolelta:

Anders Kissmeyer – pitkä urapolku panimomaailmassa


Kissmeyer Stockholm Syndrome DIPA
Samea, oranssinen keltainen olut. Tuoksu on hyvinkin hedelmäinen ja humalantäyteinen, mutta myös hieman vahvuuttaan karkeasti henkivä.

Myös mausta löytyy alkoholia ja hedelmäistä tropiikin tenhoa. Sitrusta, greippistä suoruutta ja kohtalaisen jämäkkää maltaisuutta ilman mainittavaa makeutta kuitenkaan. Liekö olut nyt kahden elämänsä välisessä kehitysvaiheessa tai jossain, sillä tasapaino on hieman hakusessa eikä tuo paikka paikoin esiintyvä alkoholin makukaan oikein puhuttele. Suutuntuma on suht soljuva ja muutenkin kiva, muttei tätä kokonaisuutena oikein voi kehua.

Pisteet: 29/50

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti