keskiviikko 20. huhtikuuta 2022

Achel Extra Bruin

Achel Extra Bruin

Achelin 0,75-litrainen Extra Bruin on ollut itselleni tietyllä tapaa melko merkityksellinen olut läpi harrastushistorian. Mitään sen ihmeempää taikaa itse juomaan ei sinällään liity, vaan side nojaa lämpimiin kesämuistoihin ja -tunnelmiin. Onhan se toki myös varsin mainion makuinenkin, en minä sillä.

Tällainen tuli kuitenkin korkattua joskus reilu vuosikymmen sitten kaupunkiloman avajaisiksi auringossa kylpeneen, kesäisen rauhallisen helsinkiläislähiön rauhassa hyvässä seurassa. Tuohon hetkeen ja noihin maisemiin nivoutuu paljon ns. nuoruuden huolettomuutta ja kesäistä uteliaisuutta, jotka kulkevat mukana tämän oluen äärellä.

Achelilaispanimon esitys trappistioluiden jykevimmässä quad-luokassa ei välttämättä edusta sitä syvintä, jyhkeintä tai moniulotteisinta tarjontaa, vaan sen sanoma nojaa hieman kevyempään, helpompaan ja vähemmän intensiiviseen luonteeseen. Tokihan tuo 9,5-prosenttinen olemus mausta ja vivahteista asiaankuuluvasti välittyy, mutta muita verrokkeja kevyemmällä, ehkä rauhallisemmalla teemalla tässä liikutaan. Ainakin omasta mielestäni.

Achelihan on panimona sekä pitkän että myös suhteellisen nuoren historian omaava belgipanimo. Luostarin juuret juontavat aina 1600-luvun loppupuolen ajoista, joskaan varsinaista kivilinnaa ei tuolloin vielä paikalle rakennettu. Sittemmin paikalle rakentui yhteisöä konkreettisempi uskomusten temppeli, joka koki kuitenkin kovia Ranskan vallankumouksen rytinöissä. Nykyinen luostari onkin rakennettu uudelleen Westmallen munkkien toimesta vuonna 1884. Olutta Achelin luostarialueella kerrotaan valmistetun ensikerran vuonna 1852 ja jatkuvampaan tuotantoon mallasjuomat otettiin 1871. Panimotoiminta kuitenkin hiljeni ensimmäisen maailmansodan myötä, kunnes sitä taas vuodesta 1988 lähtien jatkettiin.

Achelhan lukeutui vielä reilu vuosi sitten Trappist-panimoiden harvalukuiseen joukkoon, mutta länsimaiden maallistumisen myötä sen munkit loppuivat kesken, eikä trappist-leiman käytölle ollut enää edellytyksiä. Lopullisesta ongelmasta ei välttämättä ole kysymys, mutta tällä tiellä edetään nyt ainakin toistaiseksi.

Achel Extra Bruin

Nyt maistelussa ollut pulloni on tuolta trappst-touhujen ajoilta, joten siitä löytyy vielä asiaan kuuluneet leimat ja merkinnät. Extra Bruin pohjaa vuonna 2002 kausiolueksi valmistettuun De Drie Wijzen -jouluolueen, joka on jäänyt vakiotuotantoon nykyisellä nimellään. Runsas ja maistuva, tummanpuhuva quadrupel, joka ei intensiivisyydessään tavoittele Rocherfort 10:n tai vaikkapa St. Bernardus Abt 12:n runsauksia. Eikä tarvitsekaan, tällaiselle nautinnollekin on aina paikkansa.

---

Tumman kastanjainen, punakan ruskea olut kauniilla vaahdolla. Tuoksu tunnustaa väriään belgivaikuttein. Tummaa, kypsää hedelmäisyyttä, samoin termein kuvailtavaa kuivahedelmäisyyttä, rusinaa, paahtunutta kandisokerisuutta sekä kuivakakkuisuutta. Hennommin kevyttä mausteisuutta ja pientä lämmön tunnetta.

Maku on aikalailla tuoksun linjoilla. Tumma, rusinainen ja kypsä hedelmäisyys vetää kuivahedelmiä, tummaa siirappisuutta ja kevyen paahtunutta, torttumaista leivonnaisuutta mukanaan. Lopussa kohtalaista katkeruutta ja lämpöä, huulia tahmaavaa siirappisuutta. Suutuntuma on tahmaavuudesta huolimatta korkeintaan keskirunsas. Kokonaisuutena kaunis ja puhutteleva tumman pään belgi.

Pisteet: 39/50

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti