Näytetään tekstit, joissa on tunniste Australia. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Australia. Näytä kaikki tekstit

perjantai 18. lokakuuta 2013

Moon Dog / Nøgne Ø Selvmordstokt

Australialais-norjalaisyhteistyöllä valmistettu, tammitynnereissä kypsytetyllä, happamalla kirsikkaviinillä maustettu vehnäportteri… Nimeksi Selvmordstokt (“Suicide Cruise”), etikettiin mystistä marjapuuron väriä ja mustaa sekä jonkinasteinen sotajumala kirves kädessä – tähän on tartuttava! Jos joskus on pakko käyttää vierastamaani ”erikoisolut”-termiä, niin tällä kertaa tuon voisin hyväksyäkin. Vehnäportteria en äkkiseltään muistakaan maistaneeni ja kun raaka-aineluetteloa vilkaisee, voidaankin todeta että melko puhtaasta vehnäsestä tosiaan on kysymys. Mallaspuolelta löytyy nimittäin kuutta eri vehnämallasta ja ei muuta – ”100% wheat beer”.

Grimstadin ylpeydelle, Nøgne Ø:lle mannerten välinen yhteistyö ei suinkaan ole uusi asia, myös aussien kanssa on toimittu onnistuneesti aiemminkin – parhaiten se lienee suurelle yleisölle konkretisoitunut Alkossakin piipahtaneen Bridge Road-yhteistyöhedelmän India Saisonin merkeissä. Nyt kumppanina onkin sitten Melbournelainen, vuonna 2010 kolmen kaveruksen toimesta perustettu Moon Dog. Kotimaisen Ruosniemen tavoin myös kuukoira-panimon laitteet ovat hieman modatumpaa tekniikkaa, ne ovat peräisin nimittäin maatalous- ja meijeri-käytöstä.

Moon Dog / Nøgne Ø Selvmordstokt

Punertava, tumman ruskea olut. Tuoksussa pitkälti tuttua, kriek-lambicien tunnelmaa – ehkä hieman hillitymmällä volyymillä. Punaista, kirsikan hapanta makeutta, hentoa tallisuutta… Yllättäenkään ei juuri mainittavasti muuta, sokkotestissä voisi käydäkin köpelösti.

Maku taasen paljastaa, että jostain aivan muusta on kyse. Kirsikkainen, punaisen marjainen happamuus on edelleen vahvana läsnä. Happaman makean alun jälkeen kitalean tietämillä nousee esiin jauheisen suklainen, kaakaon aromi. Pervosti tuntuu kuin kirsikkamehuun sekoittaisi veteen tehtyä valmiskaakaota… Yhdistelmä tosin toimii jossain määrin, eikä oikeastaan suurempia puistatuksia onnistu aiheuttamaan – ehkä vähän hassu yhdistelmä oluessa toki. Portermaailma esittäytyy lähinnä suklaan voimin, mutta loppua kohden alkaa hienoista paahteisuuttakin löytymään, joskin melko kevyellä tasolla sekä makujen että tuntuman suhteen liikutaan.

Yhteenvetona voitaisiinkin todeta makukirjon koostuvan kirsikkaisesta happamuudesta, jossa on hentoa marjaista makeutta joukossa, kaakaojauheesta sekä kahvisesta paahteesta – kokonaisuutta varjostaa miellyttävä, hillitty mutta jämäkän tamminen tuntuma. Suutuntumaltaan melko kevyt, vahvuutta ei kyllä pystyisi maistamalla arvaamaan – mielenkiintoinen, varmasti mielipiteitä jakava olut, jonka olisi toki voinut jättää tekemättäkin… Ei se silti hassumpaa ole.

Pisteet: 34/50

torstai 17. lokakuuta 2013

Bridge Road Bling Bling Imperial IPA

Bling Bling...
Aussi-kattauksen läpi käynti jatkui melko mielenkiintoisen näköisellä oluella. Hauskasti nimetty Bridge Roadin Bling IPAn isoveli, imperial IPA-tyyppinen Bling Bling kyllä erottuu oluthyllystä melko selkeästi. Vanhoista sarjakuvista lainattuun äänitehoste-tyyliin muotoiltu etiketti henkii myös värimaailmaltaan parin vuosikymmenen takaista aikaa. Hauskan, mielestäni hienonkin etikettitaiteen luojana tosin häärinee jonkin sortin hipsterijoukko, jonka mielestä ko. tyyli on ”ironinista” ja siksi päheetä.. Onhan sisältökin muodikkaasti imperial-etuliitteistä india pale alea. No tuo ei sen suuremmin mieltäni vaivaa kun vetäydyn boheemissa villapaidassani siemailemaan olutta kuppilan pimeimpään nurkkaan koristetakan lämpöön. Sen verran pitää vielä analysoida pullon ulkoasua, että mielestäni etiketin tyyli ja nimi on onnistuttu sitomaan toisiinsa todella hyvin ja loppuunsa olosuhteisiin nähden hyvällä maulla. Mikäli Bling Bling-nimi olisikin kultaista tekstiä mustalla pohjalla, voisi oluen kiikuttaa suoraa päätä joka kaupungin Sedulaan. Sisällön voisi näin korvata jollain "vaalealla, jonka maku ei muistuta olutta, vaan sopii myös shamppanjan ja kevyiden valkoviinien ystäville"… Mutta onneksi näin ei ole. Bling Bling on panimon omalla asteikolla (joka muuten löytyy kaikkien pullojen etiketistäkin…) humalaprofiililtaan 10/10, eli extreme-luokassa viiletetään. Panimon sivuilla oluen virallinen tarina menee näin:


 “We have taken our standard Bling IPA recipe and pimped it to create a hop bomb at around 8.5% alc. The real challenge was creating an imperial IPA that reeks of fresh, pungent hop aromas but doesnt give the impression that it is trying to tear the teeth away from your jawbone.”

Bridge Road Bling Bling Imperial IPA
Tumman oranssi, ruskeutta hehkuva ja melko maltillisesti vaahtoava DIPA. Nimi on mitä mainioin… Tuoksu tiivistetyn IPAmainen, ei siis kovinkaan voimaisasti silmille vyöryvä. Se mitä paksusta, tiiviistä tuoksusta nenään kantautuu on tuhtia, syvää ja ihan nautinnollistakin. Kuin runsas tuoksu olisi pakotettu tiiviiseen pilveen, josta se vapautuu hidasliikkeisenä ja riittoisana – lennokkuutta toki olisi kiva olla enemmän. Rusehtavaa, tummahkon toffeista makeutta, hyvin kypsää eksoottista hedelmäisyyttä linjalla mango-persikka-kypsä ananas. Paksua on… Reunoilla taasen terästävää sitrusta sekä mäntyistä pisteliäisyyttä. Maun voi jakaa viiteen yhtä suureen koriin… Kolmeen näistä tungetaan kypsää greippiä, limen kuorta ja reunustetaan se tuoreilla männynoksilla. Voimakkainta purenta on aivan lopussa ja ihanan tuhdin katkerassa jälkimaussa – katkeroissa on siis syvyyttä ja paksuutta joskaan ei vivahteikkuutta saati kerroksellisuutta. Jämäkkää joka tapauksessa – kuin halollinen katkeroa. Kaksi viimeistä koria taasen täytellään karamelleilla, joiden toffeinen makeus on melko vahvaa mutta pohjalta hieman onttoa. Seurakseen se saa runsaan kattauksen eksoottisia hedelmiä, hyvin pitkälti tuoksun linjan mukaisesti. Nämä kaksi koria sijoitetaan aivan maun alkuun, josta niiden värit melko nopeastikin hupenevat greippikorien aallon alle.

Suutuntumaltaan hieman ontto, muutoin mukavan tahmaava , humaloinniltaan suhteellisen tuhti ja tehokas – ei raakaa katkeromehua vaikkei runko aivan kaikkea kannakaan, oikein hyvää kuitenkin. Alkoholia on joukossa hitunen, muutoinkin jotain jää puuttumaan. Hyvä, muttei huippu – kannattaa kuitenkin tutustua…

Pisteet: 37/50

lauantai 12. lokakuuta 2013

Bridge Road Beechworth Robust Porter


Aussi-oluita rantautui olutravintoloihin jokin aika sitten ja ehdinkin käydä yhden tuollaisen siemaisemassa hetken aikaa sitten. Ainakin Kuopion Maljan valikoima on varsin IPA-, DIPA-, APA-, PA-painotteinen, mutta löytyihän sieltä jokunen paahteisempikin yksilö ihmeteltäväksi. Valitsin siis Austaralian kaakkoisosista, Melbournen ja pääkaupunki-Canberran puolivälissä sijaitsevan Bridge Road Brewersin Robust Porterin… Melko huonosti tarjontaan on tullut etukäteen tutustuttua, että olisi suorilta voinut lähteä valikoimaa karsimaan, mutta kyseinen olut näytti hyvin lasiin sopivalta. Maltillinen, 5,2% porter-tyylinen olut on saanut aromia mm. suklaa-maltaista, joita on panimon mukaan käytetty valmistuksessa melko runsaastikin. Olut on kehitetty erityisesti viileitä talvi-iltoja varten, nautittavaksi takkatulen äärellä – mikä sinällään on hassua, sillä omat mielikuvathan tuosta megasaaresta ovat täynnä kenguruita ja hiekkaerämaata paahtavine aurinkoineen, mutta tiedän toki olevani jo lähtökohtaisesti väärässä. Myös laiskiaisia ja eukalyptuspuita nimittäin löytyy…

Bridge Road Beechworth Robust Porter
Tummahko, reunoiltaan punertava ja ihan kivasti vaahtoava olut. Jotenkin makumaailma ei oikein pääse säväyttämään, vaikkei tuossa virallisesti mitään suurempaa vikaa olekaan. Etenkin maun alkupuolisko on jokseenkin vaisu. Hieman maitokahvin happamuutta sekä ruskean paahtunutta maltaisuutta löytyy kumminkin heti alku metreiltä. Loppua kohden keskirunsas, sitruksinen humalointi nousee esille, samoin tumman suklaan aromi. Yleisesti hieman nahkea ja kuivakin, osin suklaisen pehmyt, kevyen kahvinen sekä sopuisan katkera. Ihan perushyvää tekemistä, mutta jollain tapaa ”harmaa” eikä etenkään alkupuoliskoltaan juurikaan kehuja kerää. Riittää silti kantamaan itsensä keskitason olueksi, vaikkei portterina ihan älyttömän kummoinen olekaan.


Pisteet: 33/50
 

keskiviikko 5. kesäkuuta 2013

Nøgne Ø / Bridge Road India Saison



Kesäillan valssi...
Viime viikolla Alkon valikoimiin saapui kaksi uutuutta vuonojen maasta, joista ensimmäisenä maistelin aiemmin tapaamattoman India Saisonin. Molemmat uutuudethan ovat luonnollisesti grimstadilaisen laatupanimo Nøgne Ø:n tuotoksia, joista tämä lasiini kaatunut on laajemmassa levikissä monopolin myymälöissä kautta maan. Toinen uutuus on Two Captains Double IPA, jota olen jo aiemmin hanasta nauttinut. Tuotakin nappasin parempaan talteen, sillä sitä saatiin valikoimiin vain 3240-pullon erä, eikä sen levikistä oletusarvoisesti yhtä laajaa varmastikaan tule. India Saison kuulostaa jo lähtökohdiltaan mielenkiintoiselta, sillä se on nimestä ja spekseistä päätellen hauska sekoitus runsaasti humaloitua india pale alea ja perinteistä belgialaista vaaleaa pintahiivaolutta, saisonia, joka on jo itsessäänkin loistava kesäjuoma. Olut on valmistettu harvinaiseksikin luonnehdittavassa yhteistyössä australialaisen pienpanimo Bridge Roadin kanssa, joka sijaitsee suuren saaren kaakkoisosassa, Melbournen ja Canberran välissä. Välimatka on pitkä, mutta yhteistyö rautaa. Kaksikolla on vyöllään myös toinen mielenkiintoinen yhteistyöolut.

Mannerten välistä yhteistyötä!
India Saison on valmistettu norjalaiseen lähdeveteen belgialaisia vehnä- ja pilsner-maltaita sekä saman maan hiivaa käyttäen ja sen humalointi on saatu aikaan australialaisilla Galaxy- sekä Stella-lajikkeilla. Rajoja ylittävää toimintaa myös siinä muodossa. Saisonit kuuluvat kesään, mutta niiden saatavuus on suhteellisen heikkoa – Suomessa siis. Periaatteessa hyviä saisoneita voisi löytyä myös maitokauppojen hyllyistä, sillä oluttyylinä se ei yleensä ole kovinkaan vahvaa – yleensä pyöritään siinä 5-6%:n hujakoilla, mutta myös tuon meikäläisittäin maagisen 4,7%:n alta löytyy jonkin verran tarjontaa. Yksittäisiä tuotteita saattaakin välillä näkyä, mutta runsaammin saisi olla tarjolla. Myös IPOja kaipailisin laajemmin saataville, kuten tuossa känkkäränkkä-päivänä West Coast IPAn yhteydessä mainitsinkin. Nyt kysyntään on siis vastattu kahdelta rintamalta – samassa paketissa. Käytännössähän tämä on tyypiltään runsaammin humaloitu, hieman vahvempi saison. Mielenkiintoiselta vaikuttaa ja pakkohan se on myöntää, että harvoin tämä norjalaispanimo on epäonnistunut – liekkö koskaan…?

Nøgne Ø / Bridge Road India Saison
India Saison on kullankeltainen, kesäillan oranssilla auringonlaskulla terästetty samea ja äärimmäisen kauniisti vaahtoava olut. Myös tuoksu sopii kesäiltaan. Voimakkaan sitruksisen ja havuisen katkeruuden joukosta nousee tuttua saisonmaista mausteisuutta sekä eksoottista hedelmäisyyttä. Myös vaalea maltaisuus on hyvin tukemassa kokonaisuutta, hiivaa ja ripaus ylikypsää kukkaisuutta – vain hienoisena mausteena. Moniulotteinen, runsas ja herkullinen kokonaisuus. Makumaailma on tuoksua kuivakampi ja jopa rapsakampi. Eksoottinen hedelmäisyys on siirtynyt sivummalle mausteisen hiivaisuuden noustua vahvemmalti esille. Humalointi tuntuu edelleen runsaana ja voimakkaana, makua mausteisuuden kanssa hallitsevana tukipilarina. Se on tyyliltään tuoksussa mainitun sitruksista ja havuista sekoitusta, hapanta ja terävää. Yleiskuvaa reunustaa tallimainen, hieman kukkaisiakin piirteitä ilmeisesti hiivasta nostava tunkkaisuus, joka sopii makuun kuin nenä päähän. Taaemmalla kulkeva mallaspohja huokuu keskirunsasta makeutta, ehkä jopa toffeista tuntua ja hieman suurimpia särmiä hiovaa pehmeyttä. Jälkimaku noudattaa aiemmin määriteltyä linjaa, hieman jopa voimakkaampana. Katkerot ja mausteisuus kuivattavat suuta ja hidastavat oleellisesti nautiskelun tahtia pitkittäen sitä pidemmälle iltaan. Kerrassaan loistavaa! Tuntumaltaan keskitäyteläinen, ehkä hieman ylikin, ei oikeastaan valittamista sen suhteen sillä tarvittava keveys on edelleen läsnä. Sopivasti asetellut hiilihapot hieman raikastavat tunnelmaa, muutoinkin melko tasapainoinen paketti, ehkä. India-lisäys nimeen ei jää epäselväksi missään vaiheessa. Alusta loppuun tasapainoista IPA-saison sekoitusta. Todellinen kesäjuoma, siitä ei ole epäilystäkään. Janoon tätä ei tosin kannata nauttia. Saisonin ja runsaampien katkeroiden ystäville ja kannattaahan tätä muidenkin kokeilla.

Pisteet: 40/50