- Tyyli: Porter
- Alk.%: 7,6
- Panimot: Moon Dog Craft Brewery, Abbotsforth, Australia / Nøgne Ø, Grimstad, Norja
Australialais-norjalaisyhteistyöllä valmistettu, tammitynnereissä
kypsytetyllä, happamalla kirsikkaviinillä maustettu vehnäportteri… Nimeksi Selvmordstokt
(“Suicide Cruise”), etikettiin mystistä marjapuuron väriä ja mustaa sekä jonkinasteinen
sotajumala kirves kädessä – tähän on tartuttava! Jos joskus on pakko käyttää
vierastamaani ”erikoisolut”-termiä, niin tällä kertaa tuon voisin hyväksyäkin.
Vehnäportteria en äkkiseltään muistakaan maistaneeni ja kun raaka-aineluetteloa
vilkaisee, voidaankin todeta että melko puhtaasta vehnäsestä tosiaan on kysymys.
Mallaspuolelta löytyy nimittäin kuutta eri vehnämallasta ja ei muuta – ”100%
wheat beer”.
Grimstadin ylpeydelle, Nøgne Ø:lle mannerten välinen yhteistyö
ei suinkaan ole uusi asia, myös aussien kanssa on toimittu onnistuneesti
aiemminkin – parhaiten se lienee suurelle yleisölle konkretisoitunut Alkossakin
piipahtaneen Bridge Road-yhteistyöhedelmän India Saisonin merkeissä. Nyt
kumppanina onkin sitten Melbournelainen, vuonna 2010 kolmen kaveruksen toimesta
perustettu Moon Dog. Kotimaisen Ruosniemen tavoin myös kuukoira-panimon
laitteet ovat hieman modatumpaa tekniikkaa, ne ovat peräisin nimittäin
maatalous- ja meijeri-käytöstä.
Punertava, tumman ruskea olut. Tuoksussa pitkälti tuttua,
kriek-lambicien tunnelmaa – ehkä hieman hillitymmällä volyymillä. Punaista,
kirsikan hapanta makeutta, hentoa tallisuutta… Yllättäenkään ei juuri mainittavasti
muuta, sokkotestissä voisi käydäkin köpelösti.
Maku taasen paljastaa, että
jostain aivan muusta on kyse. Kirsikkainen, punaisen marjainen happamuus on
edelleen vahvana läsnä. Happaman makean alun jälkeen kitalean tietämillä nousee
esiin jauheisen suklainen, kaakaon aromi. Pervosti tuntuu kuin kirsikkamehuun
sekoittaisi veteen tehtyä valmiskaakaota… Yhdistelmä tosin toimii jossain
määrin, eikä oikeastaan suurempia puistatuksia onnistu aiheuttamaan – ehkä
vähän hassu yhdistelmä oluessa toki. Portermaailma esittäytyy lähinnä suklaan
voimin, mutta loppua kohden alkaa hienoista paahteisuuttakin löytymään, joskin
melko kevyellä tasolla sekä makujen että tuntuman suhteen liikutaan.
Yhteenvetona voitaisiinkin todeta makukirjon koostuvan kirsikkaisesta
happamuudesta, jossa on hentoa marjaista makeutta joukossa, kaakaojauheesta
sekä kahvisesta paahteesta – kokonaisuutta varjostaa miellyttävä, hillitty
mutta jämäkän tamminen tuntuma. Suutuntumaltaan melko kevyt, vahvuutta ei kyllä
pystyisi maistamalla arvaamaan – mielenkiintoinen, varmasti mielipiteitä jakava
olut, jonka olisi toki voinut jättää tekemättäkin… Ei se silti hassumpaa ole.
Pisteet: 34/50
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti