perjantai 10. toukokuuta 2013

3 Fonteinen Oude Geuze

  • Tyyli: Lambic - Gueuze
  • Alk.%: 6,0
  • Panimo: 3 Fonteinen, Beersel, Belgia
”Brysselin samppanjaa!” – happamien herkkujen ystäville…
Belgialaisen 3 Fonteinen-panimon Oude Geuze luonnonmukainen, suodattamaton ja pastoroimaton lambic-olut. Sen kehutaan oikein säilytettynä kestävän kymmenenkin vuoden varastoinnin. Itse maltoin noin puolitoista vuotta. Oude Geuze on sekoitus kolmea eri ikäistä (1-, 2- ja 3-vuotiasta) tammitynnyreissä kypsytettyä lambicia, joiden raaka-aineina on käytetty vain ohramallasta (60%), mallastamatonta vehnää (40%), ”vanhaa” humalaa ja vettä. Lambicien teossa käytetyt humalat ovat yleensä vähintään kolme vuotta vanhoja, sillä niiden pääasiallinen tarkoitus on säilöä olutta, ei niinkään tuoda makua.

Päivän pihatöiden todistusaineisto taaempana.
Lambiceiden valmistus eroaa ”tavallisten” oluiden valmistuksesta mm. siinä, ettei vierteeseen lisätä lainkaan hiivaa käymisen aikaansaamiseksi. Käyminen tapahtuu laakeissa ja matalissa altaissa, joissa jäähtynyt vierre on siis kosketuksissa ympäröivän ilman kanssa. Panimon tiloissa ja ympäristössä elävät villihiivat ja bakteerit syövät mallastuksessa vapautuneita sokereita saaden aikaan käymisprosessin. Tätä kutsutaan spontaanikäymiseksi.

Otollisin aika prosessille on loka-toukokuu, jolloin viileydestä johtuen hiivakannat ja bakteerit ovat helpommin suitsittavissa ja käymisprosessin nopeus ennakoitavissa. Nykyisin prosessia tehostetaan altistamalla vierre halutunlaisille hiivoille. Tämä tapahtuu esimerkiksi ravistelemalla haluttuja hiivakantoja sisältäviä ruo'onversoja altaiden päällä, näin varmistutaan halutun lopputuloksen saavuttamisesta. Käymisen alettua olut siirretään tammi- tai pähkinäpuutynnyreihin kypsymään.

Kypsytysaika riippuu halutusta lopputuloksesta ja tynnyreihin voidaan lisätä esimerkiksi hapankirsikoita maun muokkaamiseksi – näin syntyy Kriek-lambic. Tämän päiväinen olut puolestaan edustaa Gueuze-lambiceja, jotka valmistetaan sekoittamalla vähintään kahta eri (100%) lambicia, nuorta (1v.) ja vanhaa (2-3v).

Nuorissa lambiceissa on vielä käymättömiä sokereita, jotka saavat aikaan jälkikäymisen pullossa tai tynnyrissä – näin Gueuzeen muodostuu hiilihappoja. Muita lambic-tyylejä ovat mm. Faro (=lisättyä sokeria) ja hedelmämaustetut lambicit, kuten mainittu Kriek ja Framboise (=vadelmilla maustettu).

Lambicit käytetään avoaltaassa "taivasalla", yleensä panimon ullakolla.
Kuva Cantillonin panimolta (lähde: carhirex.com)
Lambicin tuottajia on kahdenlaisia. Toiset valmistavat ja sekoittavat lambicinsa itse, osa taas sekoittaa muiden tuottajien eri ikäisiä lambic-eriä halutun lopputuloksen saavuttamiseksi. 3 Fonteinen kuuluu näihin jälkimmäisiin tuottajiin – sekoittajiin (geuzestekerij) joita on nykyisellään olemassa vain muutamia. Se hyödyntää Geuze’ensa teossa Boonin, Girardinin ja Lindemansin lambiceja. Panimo on perustettu yhdessä kahvilan kanssa jo vuonna 1897, nykyisin sen yhteydestä löytyy myös ravintola.

Lambic-oluet on suojattu EU:n toimesta Aito Perinteinen Tuote- merkillä, joka on saman yhteenliittymän nimisuojausjärjestelmän kolmas osio. Myös kotimainen ylpeyden aiheemme sahti on saanut saman suojauksen. Sen sisältö kuuluu seuraavasti:
Aito perinteinen tuote (APT) - suojauksella ei viitata tuotteen alkuperään, vaan pyritään korostamaan tuotteen perinteistä koostumusta tai tuotantotapaa. APT-suojauksen saanutta tuotetta voidaan valmistaa missä tahansa EU:n alueella, mutta tuote on valmistettava rekisteröidyn valmistusmenetelmän mukaisesti.”
3 Fonteinen Oude Geuze
Simaisen oranssi, aavistuksen samea ja iloisesti kupliva ulkomuodoltaan. Valkoinen vaahto on kaadettaessa keskirunsasta, mutta katoaa suhteellisen ripeästi. Tuoksultaan vaalean hapan, huomattavasti ohuemmalti tuoreen hedelmäisen kirpeä, myös makeus on varsin hienotuista – hedelmäisyyttä huokuvana tuo se yhdessä tuon happamuuden kanssa saa jostain syystä aikaan mielleyhtymän Granny Smith-omenoihin, hieman tunkkaisena ja vähemmän makeana, ehkä jopa käyneenäkin versiona toki. Läsnä myös hentoa hiivaisuutta ja yleisen maanläheistä tuntua. Pidän kovasti!

Maku ei valloita aivan tuoksun voimakkuudella, vaikka loistavaa tämä silti on. Vaalea, hedelmäisen hapan ja hieman käyneen omenainen ilman mainittavampaa makeutta. Tuore ja piristävä, muttei raikas – melko tunkkainen ja hiivaisen mausteinenkin. Oikein hyvä! Hienoista miinusta voisi antaa makumaailman kevyestä ohuudesta verrattuna potentiaaliin ja tuoksuun. Toisaalta makuja riittää runsaasti, mutta jonkin asteinen valjakkuus on vain päässyt pesiytymään joukkoon, tavallaan kuin jokin pidättelisi sitä terävintä kärkeä – tämä todella tarkalla kriittisyydellä tarkasteltuna.

Suutuntuma on kohdillaan, pirskahtelevuus toimii hyvin hieman nahkean happamuuden ja lähes täyteläisen tuntuman kanssa. Laadukas, nautinnollinen, kaivattu. Hyvää on, siitä ei pääse minnekään!

Pisteet: 39/50

2 kommenttia:

  1. Pienehkö kommentti: Nykyisin lambic-altaiden yllä ravistellaan tiedettyjä hiivakantoja sisältäviä ruo'onversoja aidon spontaanin käymisen sijaan. Tästä muodostuu valtaosa käyvistä hiivoista. Sinällään uudistus on tervetullut, tietäen useiden aidon spontaanien hiivakantojen olevan pahimmillaan jopa erittäin toksisia.

    Loppujen lopuksi tämä tylsyys - parhaiden soiden ruokojen käyttö - on eduksi oluenystäville. Pahimmillaan kauan sitten on kylästä menehtynyt kolme neljännestä tuulen ollessa oikukas ja käydessä väärältä suolta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noniin, kiitoksia! Tämä tieto olikin täysin uusi minulle, vaikka ymmärrettävä käytäntö onkin kyseessä. Pitääpä hieman viilata tekstiä.

      Poista