torstai 23. toukokuuta 2013

Great Divide Hercules Double IPA


Harry's on panostanut jopa customoituihin
terassipöytiin...
Tässä on oikeastaan koko kevät ollut melkoista hulinaa mm. muuton ja uuden kodin järjestelyn merkeissä, joten soin itselleni kaivatun lepohetken ja suuntasin Jyväskylän Harry’sin herkkuvalikoiman ääreen. Korkkasin siis terassikauden tämän kesän osalta – olihan tuo jo aikakin. Harry’s on siitä pirullinen paikka, että kylmäkaapeista ja useimmiten hanoistakin löytyy aina suuri määrä maistamattomia herkkuja, joten valinta yhden-kahden oluen pysähdykselle on tehty kiusallisen vaikeaksi. Asiaa ei luonnollisesti auttanut viime viikolla alkanut maahantuoja Diamond Beerin American Craft Weeks 2013, jonka tarjonnan eturintama oli jo saapunut Jyväskylään. Tarkempaa tietoa valikoimasta saa paikan päältä, tai sitten voi käydä tutkimassa Olutoppaan topickia ko. tapahtumasta. Esimerkiksi Harry’sin tuotelistaus on nähtävissä täällä, Vihreästä Haltiattaresta on odotettavissa tämänmoista kattausta. Kannattaa tutustua!

Pitkän pohdinnan jälkeen päädyin oikeastaan siihen luonnollisimpaan vaihtoehtoon, nimittäin denveriläisen Great Dividen voimajuomaan, Hercules Double IPAan. Herculeksen voimat tulevatkin todella tarpeeseen. Markkinoinnissa ei sanoja säästellä, vaan sanotaan rehellisesti, ettei olut sovellu heikkohermoisille. Sen sijaan olut soveltuu mitä parhaiten jumalten juomaksi. No mikä jottei. Onhan tuote muutamia palkintojakin vuosien saatossa kerännyt. Kolme palkintosijaa Australian International Beer Awardsien Imperial IPA-sarjassa (#1 2007, #2 2008&2009) sekä listaus olutsivusto Beer Advocaten “Top 100 Beers On Planet Earth” –listalle (#48) vuonna 2010. Katkeroita tästä voimailijoiden nektarista löytyy 85 IBUn edestä ja vitamiinejakin pullon kylki näyttää pyöreät 10%.

Great Divide Brewing Companyn perusti vuonna 1994 Brian Dunn, joka alkuun olikin panimon ainoa täysipäivänäinen työntekijä. Hän käytännössä hoiti kaiken oluen panemisesta pullottamiseen ja myyntiin. Tasalaatuiset ja maukkaat oluet kasvattivat suosiotaan ja panimo onkin yksi Jenkkien arvostetuimpia toimijoita craft beer-alalla. Tällä hetkellä yritys työllistää 45 henkeä ja vuonna 2001 se osti vuokraamansa kiinteistön itselleen. Tiloissa on muuten aiemmin ollut meijeritoimintaa. Great Dividedin tuotteista itse olen maistanut pariin otteeseen vain Yeti Imperial Stoutia, joka onkin erittäin maistuva tapaus. Siksipä luotto saman talon DIPAan oli kova.

Great Divide Hercules Double IPA
Kokonaisuutena todella kaunis olut, jonka tumman oranssi, konjakkia muistuttava väritys uhkuu syvyyttä ja pehmeyttä. Myös vaahtopää on tuhti, tiivis ja jämäkän näköinen. Maultaan Hercules on todella mieluisa. Runsaan greippinen humalointi huokuu myös männyn neulasten pisteliäisyyttä. Vahvasta esiintymisestä huolimatta katkerot eivät aivan iske sillä intensiteetillä, kuin tupla IPAn 85 IBUa voisi antaa olettaa. Tämä ei suinkaan tällä kertaa ole huono asia, sillä myös muut maut saavat mukavasti jalansijaa.

Mukana on niin karamellista makeutta kuin eksoottista hedelmäisyyttäkin (mango, aprikoosi ja ananas ainakin), taustalta puskee vielä pähkinäistä ja puista kuivuutta sekä aavistuksen keksimäistä maltaisuutta, joka yhdistyy mainittuun makeuteen sulavasti. Ylikypsän kukkainen tunkkaisuus yhdessä ohuen villiyrttisen aromin kanssa viimeistelevät maun täyttäen ne pienimmätkin aukot makujen verkosta. Nyt ollaan hyvien makujen äärellä! No alkoholi ilmoittelee itsestään kertaalleen, mutta tuo jää onneksi uniikiksi makupiikiksi. Muutoin kymmentä prosenttia ei mausta pysty maistamaan, se kaikki löytyy tuntumasta, joka muuten on mitä mainioin.

Suutuntuma onkin hidasliikkeinen, tuhti ja mielestäni sopivan rungokas – maukkaan paksu ja makuisa. Neljä peruselementtiä erottuu yleiskuvasta selkeiten. Näitä ovat suhteellisen runsas katkeruus, puumainen kuivuus, kukkainen tunkkaisuus ja karamellinen makeus, jotka kaikki ovat hyvin tasapainossa keskenään. Kaikille tuo makeus ei välttämättä toimi, mutta itse en tuota pahakseni pistä.

Loistavasti toimiva double IPA. Nautinto suositus: kesäpäivänä varjon puolella, ulkona luonnollisesti.


Pisteet: 40/50

3 kommenttia:

  1. Hieno bloggaus taas. Itselle tuo makeus on ehdottomasti tuossa tyylissä liikaa, mutta ei huono olut tietenkään. Pidän eri mallasprofiilin omaavista (d)ipoista enemmän.

    Kippis!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, joitain tuo monesti häiritsee ja myönnettäköön ajoittain se tökkii myös itselläni. Mutta tuo tietynlainen makeaus yhdistettynä eksoottiseen hedelmäisyyteen ja sitrushedelmäiseen/männynaromiseen humalointiin kolahtaa yleensä todella hyvin allekirjoittaneelle, mikäli suutuntuma vain on kohdillaan. Nyt oli ja hyvin osui. Toki lähes yhtä hyvin maistuu hillitympänäkin, (D)IPAt kun pääsääntöisesti toimivat joka tasolla.

      Kippis!

      Poista
  2. Hyvin kirjoitettu arvio sinulla. Totta on, että tässä tyylissä yllätti tuo maltaisuuden korostuminen, mutta itse pidän siitä, hieno mallaspohja minusta. Avasin pullon liian kylmänä (tietoisesti, koska hikinen siivousprojekti takana) joten se vääristi hela palettia: alkoholi hyökkäsi nenään ja heti suutuntumassa. Lämmetessä tasoittuu, ja sanoisin 10% olevan perin hyvin piilossa. Tykkään!

    VastaaPoista