Stadin Savuruis Portteri

• Tyyli: Savuolut
• Alk.%: 6,4
• Panimo: Stadin Panimo, Helsinki, Suomi

Uusi stadilainenkin saapui Alkon valikoimiin ja kyseessä on ainakin jyväskyläläisille tuttu tuote. Ai miten niin? No Stadin Panimon Savuruis Portteri (vai Savuruisportteri?) on ilmeisesti sama tuote kuin Palokka-savuolutsarjan ensimmäinen olut – Palokka Savuruis-portteri. Nyt puhutaan siis tuosta vahvemmasta ravintolaversiosta. Ainakin Ratebeerissä nämä kaksi olutta on yhdistetty samaksi tuotteeksi, joten kysäisin ”Palokan pojilta” onko tuossa perää. Ja olihan siinä. Palokan Savuruis-portteri tehtiin Alkon valikoimiin jo tuolloin hyväksytyn (kyllä, oluen matka hyllyyn vie Alkossa sellaisen vuoden verran… tehokasta!) Stadin Panimon savuoluen pohjalta. Periaatteessa kyse on samasta tavarasta, mutta täytynee muistaa Hiitolan Tatun siirtyneen tässä välissä StaPan olutkattiloiden ääreltä Keski-Suomen ylpeyden Panimoyhtiö Hiisin olutmestariksi, joten ainakin tekijäporukassa on muutoksia tapahtunut.

Itseäni tämä ”samaoluisuus” ei häiritse, jäihän minulta Palokan alkuhuumassa ensimmäisen tuotoksen sekä pullo- että ravintolaversio maistamatta. Nyt tilanne päästään osittain korjaamaan ja savuoluen sanomaa laajemmaltikin levitettyä. Muistiansa Palokan suhteen voi käydä virkistämässä vaikkapa täältä.  Stadin Savuruis Portterin raaka-ainelistalta löytyy ohramaltaan lisäksi myös ruis- ja vehnämaltaita, lisäksi olut on sekä suodattamaton että pastoröimaton. Savuolut maistuu aina, joten olihan tämä pakko testata heti tuoreeltaan.

Stadin Savuruis Portteri

Tumma stadilainen niukahkolla, vaalean ruskealla vaahdolla. Tuoksu on herkullinen. Tummaa, hieman makeaa ja paahteista, rukiista maltaisuutta sekä miellyttävän turpeista savuaromia. Ensimmäisiä ajatuksia oli olut-versio Islay-tavarasta, vaikkei savuisuus samalla intensiteetillä läsnä olekaan. Melko pehmyt ja miellyttävä tuoksu. Maku ei myöskään tuota pettymystä. Tummaa, rukiista ja paahteista maltaisuutta sekä miellyttävää savuisuutta on runsaanlaisesti. Maun puolivälin paikkeilta löytyy myös salmiakkia, aavistus myöhemmin alkaa tumman suklaan nousu, joka täydentää makukirjoa mukavasti. Sitruksiset katkerot tuntuvat lähes alusta saakka sivummalla, tuoden myös hienoista happamuutta mukaan varastamatta koko showta. Vasta hennon paahteisessa ja savuisessa jälkimaussa ne pääsevät parhaiten esille viimeistellen makuelämyksen. Savuoluiden ystävänä tätä on pakko kehua. Tasapainoinen, samaan aikaan pehmeä ja vivahteikas savuolut, jonka eduksi voitaneen kerrankin laskea, ettei suotta ole lähdetty tavoittelemaan sitä kuuluisaa Schlenkerlan palvikinkkua. Sopivan runsas humalointi kruunaa illan, todella mieluisa tuttavuus. Suutuntuma on melko kohdillaan, sitä paksuutta (mitä aina taidan jäädä kaipaamaan) voisi toki olla, muttei nouse kynnyskysymykseksi. Kyllä tätä kelpaa useamminkin nautiskella.

Pisteet: 38/50