Olutta lautasella – Stout-tuplasuklaakakku

Tän on pakko olla jotain terveellistä...

Syksyn ja jo loppuneen loman kunniaksi päätin palauttaa mieleeni eräällä tapaa pravuuriksikin toista vuotta sitten nousseen suklaakakun. Vuoden päivät tässä onkin jo vierähtänyt edellisestä leipomisurakasta, joten olihan tuo jo aikakin kaivaa kakkuvuoka kaapin kätköistä. Mutta mitäs tekemistä suklaakakulla muuten on olutblogin kanssa? No oluttahan tämänkin joukkoon laitetaan… Resepti on tuttuun tapaan lainattu Ahmija-ruokablogista, josta onkin aikojen saatosta tullut kaiveltua mitä mielenkiintoisempia ja toimivia ohjeita muutoinkin. Jokuhan voisi kysyä, että mitä järkeä on kirjoittaa samat reseptit uudemman kerran, kun ne jo yhdestä paikkaa valmiiksi löytyvät – en oikeastaan edes tiedä, ehkä kertaus on opintojen äiti…

Aiemmilla kerroilla olen orjallisesti käyttänyt ohjeen mukaisesti vain 70% suklaata, mutta lopputulos on ollut omaan suuhun hieman kitkerä ja makumaailma jäänyt jokseenkin kuivaksi. Siksipä päätin korvata puolet taloussuklaalla sekä vaihtaa osan sokerista perinteiseksi, valkoiseksi ”höttösokeriksi”. Katsotaan kuinka homma lähti edistymään ja millaiseen lopputulokseen se vei… Suklaisen unelman valmistukseen tarvitset:

• 75g 70% suklaata
• 75g taloussuklaata
• 175g voita
• 100g intiaanisokeria (n. 1,1dl)
• 100g sokeria (n. 1,1dl)
• 2,5dl stouttia tai porteria
• 75g vehnäjauhoja (n. 1,25dl)
• 50g tummaa kaakaojauhetta (n. 1dl)
• 2 kananmunaa

Käytettäväksi olueksi valitsin esimerkin mukaisesti Englannin Bedfordista kotoisin olevan Wells & Youngs-panimon Double Chocolate Stoutin, joka löytyy rakkaan A-markettimme valikoimista. Koska kakkuun uppoaa vain puolet pullon sisällöstä, käytin tilaisuuden hyväkseni myös itse oluen arviointiin… Mutta sitten uuni tulille ja aineita sekoittelemaan!

Sulata voi ja suklaa kattilassa – vesihaude toimii oikein mukavasti tässä puuhassa. Itse tosin pilasin ensimmäisen vedoksen räpeltämällä hyvän kulauksen tuota hauteen vettä seokseen, mutta onneksi suklaata oli tullut varattua tuplamäärä, ihan varmuuden vuoksi… Voi-suklaa seokseen lisätään vielä sokerit, jonka jälkeen koko komeus jäähdytetään huoneen lämpöiseksi. Onnistuneen jäähdytyksen jälkeen joukkoon rikotaan munat ja massaa sekoitetaan kunnes se kiiltää kauniisti. Tämän jälkeen onkin oluen vuoro – se muuten kuohuu aika runsaastikin lisättäessä eli kannattaa olla tarkkana! Jauhot ja kaakaojauhe sekoitetaan keskenään erillisessä astiassa ja sihdataan muiden joukkoon paakkujen välttämiseksi. Massa sekoitetaan hyvin, mutta vatkaamista kannattaa välttää. Valmis ”taikina” kaadetaan voideltuun irtopohjavuokaan. Säästin voita ja vaivaa laittamalla pohjalle leivinpaperin, mikä osoittautui ihan toimivaksi tavaksi… Koko komeus uuniin 25min ja 180°C – kakun on tarkoitus jäädä sisältä viettelevän kosteaksi. Parhaimmillaan tuo taitaa olla jääkaappilepuutuksen jälkeen eli yleensä seuraavana päivänä. Kaveriksi voi laittaa vaikka tomusokeria tai vatkata mascarponevaahdon.

Kaikki alkaa tästä viettelevästä näystä...

Ja aina vain paranee...

Jauhot ja kaakaojauhe lisätään sihdin läpi...

Ja kokin apulainenkin saa osallistua...

Uuniin...

Ja uunista... Reunojen irrottamisessa ei kannata kiirehtiä!

Seuraavana aamuna sai vihdoin korkata!

Suklaan vaihtaminen osoittautui ihan onnistuneeksi ratkaisuksi, sillä kakku oli päässyt aiemmin vaivanneesta kuivahkosta makumaailmasta ja piilevästä kitkeryydestä hyvin eroon. Melko makeaahan tuo oli, muttei siinä hampaat sentään sulaneet. Melko tuhtia syötävää tuo kylläkin on ja siksipä sitä riitti jaettavaksi myös naapuritaloihin – alueen oma herkkudiileri oli siis pihapiirissä liikkeellä…

Ei huono...