Olutkaupunki-Kuopio |
Viimeisten yhdeksän kuukauden aikana Kuopio tuli varsin tutuksi nähtävyydeksi. Lähes viikoittainen retki pääpaikalle tarjosi myös hyvän mahdollisuuden katsastaa kaupungin nykyistä oluttarjontaa sekä yleistä olutkulttuurillista ilmapiiriä. Ajattelinkin nyt purkaa hieman kokemuksia ja ajatuksia näiltä matkoilta, eli otsikko voisi hyvinkin olla myös ”millainen olutkaupunki Kuopio on matkalaisen silmin?”
Täysin uusi tuttavuus Kuopio ei allekirjoittaneelle siis suinkaan
ole, sillä nelisen vuotta Savonmailla tuli aikanaan asusteltuakin. Tuolloin
olutharrastus ei kovinkaan syvällisellä tasolla ollut, mutta kipinä eli hyvin
vahvana jo tuon aikakauden loppuvaiheilla. Näinpä kovinkaan laajalta säteeltä
en uusia makuja lähtenyt etsiskelemään, vaan luotin tuohon aiemman kokemuksen
syvään rintaääneen sekä paikallisväestöltä saatuun, päivitettyyn informaatioon.
Listan ulkopuolelta voi siis hyvinkin löytyä piileviä yllätyksiä, mutta
uskoakseni mitään elämää suurempaa ei tämän käsittelyn ulkopuolelle oluen
osalta jää…
Mainitaan nyt vielä sivulauseessa, että seuraavat
valikoimien ja ravintoloiden luonnehdinnat perustuvat Olutkellaristin
omakohtaisiin kokemuksiin ja näkemyksiin, joiden pohjalta asioista on muodostettu
yleinen mielikuva – eli osin päättelemällä muodostettua tiukkaa faktaa, jota ei
aivan absoluuttisena ja joustamattomana totuutena tule ottaa. Huomioitavaa on
myös se, että ”pahimpaan juhla-aikaan” en paikoissa tällä kertaa lainkaan
vieraillut, joten etenkin viikonloppuillat tuonevat poikkeamia ainakin tunnelmakuvauksiin.
Mutta lähdetäänpä katsomaan, millaista tarjontaa ravintola- ja pubipuolelta
löytyy:
Pannuhuone on varmasti miljööltään viihtyisin ja kutsuvin
paikka koko kaupungissa. Vanhan Suomen Pankin kivijalassa sijaitseva
tunnelmallinen ja hauskan sokkeloinen kellaripubi on sisätiloiltaan viihtyisä
eikä kesäisin lisätilaa tuova, rauhallisen suojaisa terassi ainakaan miinusmerkkinen
lisä paikalle ole – mieluusti tuossa kesäiltaansa kyllä viettelee.
Valitettavasti aukioloajat ja omat matkustuspäivät (yleensä maanantai) eivät
oikeastaan koko aikana osuneet yksiin, joten viiltävää analyysiä on hieman
hankala ilmoille heitellä, joskin muutama käyntikerta Pannuhuoneellekin kertyi –
lähinnä loppukesän puolella.
Pannuhuoneen tunnelma kutsuu käymään uudestaan... |
Kuten jo opiskeluaikoina, ei ravintolan tarjonta
tuotemäärällisesti kovinkaan laajaksi nytkään muodostunut, mutta melko usein
joukosta kuitenkin saattaa löytyä jos jonkinmoista pikkunäppärää ja mielenkiintoista
nimikkeistöä. Menneisyydessä vastaan on tullut oluita Struisen Black Damnation-sarjasta, Great Dividelta ja monilta muilta. Tämänkertaisilla
retkillä harvinaisuudet olivat kuitenkin melko vähissä, mutta kuten sanottua,
aikataulumme eivät oikein kohdanneet muutoinkaan – valitettavasti. Pannuhuoneen
rauhallista tunnelmaa mieluusti aistisi vaikka vähän tavallisemmankin oluen
äärellä… Oluen lisäksi kellarin sopukoista löytyy hyvää viskiä, elävää
musiikkia sekä vähän kaikenlaista ohjelmaa – myös palvelu toimii ja on rennon
rempseää. Aukioloajat kuitenkin kannattaa tarkastaa etukäteen, varsinkin jos
viikolla on liikenteessä. Maistelun satoa Pannuhuoneelta:
Cantillon Rosé de Gambrinus
Oude Gueuze Tilquin à l’Ancienne
Malmgård Proto #3
Belhaven Twisted Thistle IPA
Oude Gueuze Tilquin à l’Ancienne
Malmgård Proto #3
Belhaven Twisted Thistle IPA
Kuopion Gloria on Kauppakadun pubi/klubi/yökerhokeskittymän
sydämmessä sijaitseva, hämyisän tunnelmallinen istahtamispaikka. Aiemmin
ravintolan tarjonta on ollut hyvinkin uusia makuja tarjoileva ja Gloriassa
olenkin saanut aikanaan ensikosketuksen mm. Haandbryggerietin
(Farewell Ale) oluisiin. Myös hanoista muistan nauttineeni Mikkellerin sekä
kotimaisten pienpanimoiden (Suomenlinna,
Beer Hunter’s) oluita suhteellisen
usein.
Nykyisin valikoima tuntuu kuitenkin nojaavan pitkälti
Sinebrychoffin House of Beer-listaan muutamilla ”pubiklassikoilla” höystettynä.
Tiistaisin Gloriassa vietetään Oluttiistaita, jolloin tarjolla on jokin uusi
olut maistettavaksi – sen tarkemmin aiheesta en osaa kertoa. Harrastajan ja
vaativamman nautiskelijan näkökulmasta nykyvalikoima on varsin ohut, joskin
lohtua tuo melko usein Beer Hunter’sin oluita tarjoava hanapaikka sekä
satunnaiset, kiinnostavat pullotuotteet. Gloria kannattanee kuitenkin pitää
mielissä ja piipahtaa vaikka vain uteliaisuudesta tarkastamaan mahdollista
tarjontaa. Gloriassa maistettua:
---
Kasarmikatu 5, 70100 Kuopio
Nälkähän tässä tulee, joten poiketaampa torin toiselle
puolelle, hieman sivummalta löytyvän Bierstuben, noh, bierstubemaiseen tunnelmaan. Vuodesta 1971 kuopiolaisia palvellut
saksalaistyyppinen oluttupa on kokemisen arvoinen paikka Kuopion kävijälle.
Hieman laajemman valikoiman paikoista perinteikäs Bierstube tarjoaakin
kaupungin ainoa myös maistuvaa haarukoitavaa olutnautinnon äärelle.
Vanhaa kunnioittava, rauhaisan tunnelmallinen ympäristö ja
erittäin kohtuuhintaisilla pubiruokaklassikoilla höystetty ruokalista tekevät Stubesta mitä parhaimman levähdyspaikan
pitkän työpäivän päätteeksi. Valikoimista sanotaan löytyvän jopa 70 erilaista
olutta, joskaan tuota lukua en ihan suoriltaan lähtisi allekirjoittamaan.
Valikoimaa on kuitenkin varsin mukavasti ja vaativampikin kävijä löytänee
sopivan kumppanin ruokansa kaveriksi – ajoittain tarjolta saattaa löytää myös
hieman vähemmän vastaan tulevia oluita. Itse törmäsin paikalla satunnaisiin
tuotteisiin panimoilta kuten Lervig, 8
Wired, BrewDog ja Founders, mutta
valikoin listalta ruuan kanssa sopuisammin maistuvaksi seuraksi usein
saksalaisen Höss der Hirschbräu-panimon
tuotteita, kuten aina maistuvan Doppel-Hirschin. Käynnit menivät siis pitkälti
nautinnon ehdoilla, mutta paikallispanimo Iso-Kallan tuotteista ehdin
raapustamaan lautasen äärellä myös arviot: Savo Dark Lager ja Savo Special Bitter Bierstuben porsaan grillipihvin kaverina. (Nettisivujen olutlista ei ole
muuten ole kaiken kattava, kannattaa tiirailla valikoimaa paikan päällä).
Lopulta saavumme jälleen sataman puolelle toria, Kauppakadun
alamäkiosuuden alkupäähän. Olut- ja viiniravintola Malja tarjoaa eittämättä
kaupungin parhaan olutvalikoiman ja se toimikin pääsääntöisesti iltaolueni
nautintopaikkana. Kaksikerroksiset tilat jakaantuvat yläkerran viini- ja
alakerran baaripuoleen. Lisäksi ulkopuolen hyvänkokoinen terassi tarjoaa hyvät
puitteet kesäiselle oluen nautiskelulle joskin lämpölamput mahdollistavat
kauden pidentämisen hieman viileämmillekin keleille. Viinipuolen joudun tässä
jutussa tyystin sivuuttamaan kahdestakin syystä: yläkerta oli pääsääntöisesti
käynneilläni suljettu, eikä allekirjoittaneen viinitietämys nouse sille
tasolle, että viinitarjonnan laadukkuudesta olisi mahdollista uskottavaa yhteenvetoa
tehdä. Pysytään siis alakerrassa.
Malja tuli tutuksi jo opiskeluaikana ja näihin muistikuviin
vedoten varsinkin viikonloppuillat ovat paikassa nuorekkaan iloisia –
viikkoiltoina kuitenkin on sopivan rauhallisia hetkiä hiljaisempaankin
nautiskeluun. Olutvalikoima hakee kaupungin sisällä vertaistansa,
mututuntumalta asettaisin sen laajuuden ja kiinnostavuuden perusteella
Jyväskylän Harry’sin ja Old Bricksin välimaastoon – ehkä hieman enemmän sinne
Brick’sin suuntaan kuitenkin. Uutuuksien näkökulmasta tuotekierto sekä
hanoissa, että pulloissa on kohtalaisen rivakkaa ja lähes joka kerta tarjolla
olikin jotain uutta ja maistamatonta ainakin jommastakummasta. Nimikemäärältään valikoima ei kuitenkaan mahdottomuuksiin nouse ja pelkkien huippu-uutuuksien perässä juokseva saattanee tyytyä valitsemaan yhden tai kahden tuotteen väliltä. Omaan silmään kiinnostavin anti keskittyi craft beer-termiä vahvasti tunnustaviin panimoihin eli tarjolla on vaihtelevasti jenkkitavaraa, BrewDogia ja Mikkelleriä höystettynä satunnaisilla verrokeilla – brittiläisten Magic Rock- ja Soundwave-panimoiden hanaesiintyminen lämmitti mieltä erityisesti joskaan oluet eivät napakymppejä mauiltaan vielä olleetkaan!
Alakerran tiskiä. (kuva: Olut- ja viiniravintola Malja) |
Maljassa saa myös osaavaa palvelua ja tulevista uutuuksista annetaan ennakkotietoa varsin mieluusti, arki-iltaisin musiikinkaan volyymi ei pääse häiritsemään - erityiskiitos satunnaisesta Wu-Tangin soitosta! Miinuksina (kaupungin parhaan valikoiman statuksesta huolimatta) valikoimasta voitaisiin mainita kotimaisten pienpanimoiden puuttuminen lähes tyystin sekä muutoinkin uutuuksien vahva keskittyminen mainittuun "brewdogimaiseen" panimopuoleen muiden (esim. belgit, kotimaiset) kustannuksella. Henkilökohtaisesti se ei toki haitannut, että tarjolla oli pääsääntöisesti punk-panimon uusimmat kujeet ja jenkkimenoa siihen täydennykseksi, mutta pieni lisäpanostus muuhunkin tarjontaan voisi tehdä terää. Tästä huolimatta, Malja lienee melko suvereeni ykkösvaihtoehto Kuopiossa valikoiman perusteella olutravintolaa valittaessa! "Jokunen" mielenkiintoinen olut siellä tulikin nautiskeltua:
Magic Rock Rapture
Siren Soundwave
Mikkeller BeerGeek Breakfast
Thornbridge Hall Imperial Oatmeal Stout
Struise Black Albert
Slottskällans Imperial Stout 2013
Evil Twin Soft DK
BrewDog Dog A
Widmer Brothers Nelson Imperial IPA
To Øl Dangerously Close But No Cigar
Stone Ruination IPA
Southern Tier 2XIPA
Lervig Brewers Reserve Rye IPA
Bridge Road Bling Bling Imperial IPA
BrewDog Hello My Name is Vladimir
BrewDog /Evil Twin Hello My Name is Sonja
BrewDog Hello My Name Is Mette Marit / Censored
Brewmeister Armageddon
Lost Abbey Inferno Ale
Siren Soundwave
Mikkeller BeerGeek Breakfast
Thornbridge Hall Imperial Oatmeal Stout
Struise Black Albert
Slottskällans Imperial Stout 2013
Evil Twin Soft DK
BrewDog Dog A
Widmer Brothers Nelson Imperial IPA
To Øl Dangerously Close But No Cigar
Stone Ruination IPA
Southern Tier 2XIPA
Lervig Brewers Reserve Rye IPA
Bridge Road Bling Bling Imperial IPA
BrewDog Hello My Name is Vladimir
BrewDog /Evil Twin Hello My Name is Sonja
BrewDog Hello My Name Is Mette Marit / Censored
Brewmeister Armageddon
Lost Abbey Inferno Ale
---
Kuopion panimot:
Mutta tarjoaa Kuopio lueteltujen olutravintoloiden lisäksi
muutakin oluen ystävää kiinnostavaa – paikallista olutta tietenkin! Viime
kesänä tilaviineistä ja siidereistään kuulu Alahovin viinitila nimittäin
laittoi pannut pöhisemään ja tarjoili vierailijoilleen kuohuvan ja makean
lisäksi myös olutta. Itse jäin näistä mallasherkuista kuitenkin paitsi pienten
eräkokojen vuoksi, mutta ilmeisesti kevät on alkanut Vaajasalossa aikaisin,
sillä Alahovin Vanhan Tornin Tummasta ja Vaaleasta on näköhavaintoja jo
ruokakauppojenkin puolelta! Tästähän kaikui huhuja jo alkusyksystä ja
huhupuheet näyttävät muuttuneen iloiseksi todeksi. Viinitila toki kuuluu
käymisen arvoisiin paikkoihin etenkin kesäturistille, mutta nyt janojuomaa on
saatavilla (ainakin satunnaisesti) myös mantereen puolella. Kaksi Alahovin
maitokauppavahvuista siideriähän käväisi Olutkellarin testissä viime kesänä.
---
Läsnäoloni aikana myös toinen paikallispanimo sai oluensa
markkinoille, joten savolaista oluenystävää hellitään maakunnan mauilla
kahdelta rintamalta. Iso-Kallan Panimo perusti majansa hieman etäämmälle eli
Pielavedelle, joskin fyysinen muuttoliike päätaajama-Kuopioon tapahtunee
lähiaikoina. Isokallalaisia on nähty kaikissa tässäkin jutussa mainituissa
olutravintoloissa, joten tiskintakaisia valikoimia kannattaa tiirailla
tarkasti - parhaimmat saatavuustiedot kuitenkin löytyvät panimon nettisivuilta sekä Facebookista. Ravintoloiden lisäksi Special Bitteriä sekä Dark Lageria voit yhyttää myös alueen ruokakaupoista, mutta varmistus em. lähteistä ennen etsintäretkeä lienee paikallaan. Sekä panimosta, että sen oluista ehdinkin jo pientä esittelyä
kirjoittamaan, joten tarkempaa triviaa aiheista löytyy alapuolisista linkeistä:
---
Näinpä on kävelykierros oluen perässä saatu suoritettua. Kuten sanottua, uskoisin listauksessa olevan olennaisimmat olutkohteet kaupungista. Ruokakauppoja en tarkemmin lähde erittelemään tutkimustiedon vajavaisuuden vuoksi, mutta omien kokemusten sekä kuulopuheiden perusteella ruokaostokset kannattaa olutmielessä suorittaa S-Market Ykkösrastilla, Prismassa tai jommassa kummassa Citymarketissa. Valikoiman laajuus kulkenee tällä kertaa hieman S-ryhmäpainotteisesti. Mutta vielä sananen, suositus ja kovaääninen kehoitus ruokapuolesta...
Muikkuravintola Sampo |
Ravintoloitahan Kuopiossakin on ihan mukavasti ja parista kunnon kulinaristikin löytänee vaativan makunsa tyydyttävää fine dining meininkiä. Itse haluaisin kuitenkin nostaa esille yhden ruokapaikan, josta ehti jo opiskeluaikana tulla "kantapaikka" ja jossa tuli vierailtua melko tiheään tämän jälkimmäisen rupeaman aikana. Muikkuravintola Sampo - omasta mielestäni ehkä se hyvällä tapaa savolaisin asia koko kaupungissa! Rehtiä ja rehellistä ruokaa perinteitä huokuvassa ympäristössä. Kaikille avoin, konstailematon mutta silti tiettyä arvokkuutta huokuva ravintola, jossa itse olen jokaikinen kerta (kyllä, aina!) ottanut Muikut Sampon tapaan. Toimii nyt, toimii aina - ruokalistaa ei ole muutettu yhtä poikkeusta lukuunottamatta vuoden 1978 jälkeen...
Häivähdys menneestä sekä maistiainen klassikosta. (Annoskuva: Pikapäivityksiä-blogi) |
Olutnikkarillekin paikka huokuu perinteitä, sillä vuonna 1931 perustettu Sampo oli kieltolain päätyttyä viides kotimainen ravintola joka sai anniskeluoikeudet - ei enempää eikä vähempää kuin itse Urho Kaleva Kekkosen allekirjoittamana. Kuopion matkaajalla lämpimät suositukset paikasta, muikkuannoksen kaveriksi luonnollisesti istuu mitä parhaiten Saimaan Luomuvehnä... Usko pois! Sampon osoite: Kauppakatu 13, Kuopio.
Sen pituinen se. Tietyllä tapaa nostalginen matka allekirjoittaneella ja kyllähän se nostatti myös hyviä muistoja mieliin. Näillä eväillä ei pitäisi Savon reissulla janoisena hoiperrella ja ruokapuolikin pitäisi olla sitä myöten kohtalaisen hyvin hallinnassa. Lopusta löytyy vielä havainnollistava kartta retken tueksi... Hyvää matkaa ja maltaisia makuja!
Kippis!
Kippis!
Mielenkiintoinen artikkeli näin paikkakuntalaisen silmin. Malja on ehdottomasti paras paikka oluenjuontiin. Ja toisaalta jos merkillä ei ole väliä ja haluaa vain halvat humalat, Kauppakadun Ale pub on sitä varten.
VastaaPoista