Pien laajentaa ryminällä tuontiarsenaaliaan. |
Pien oli aloittaessaan Suomen ensimmäinen olutkauppa ja
samalla jotain hyvin poikkeuksellista täällä pohjolan perukoilla. Pieni, mutta
laajan valikoiman puoti on tullut jäädäkseen, mutta etsinyt myös aktiivisesti
laajentumismahdollisuuksia toiminnalleen. Nyt isopyörä on sitten laitettu
tosissaan rullaamaan.
Olutpuoti aloitti toimintansa haalimalla tarjolle kotimaisten
pientuottajien oluita. Tarjontaa laajennettiin pienillä tuontierillä ja myös
asiakkaiden toiveisiin tartuttiin syvällä vakavuudella. Maahantuojia
jututettiiin ja asiakastoiveita pyrittiin kattamaan mahdollisimman
monipuolisesti, kiinnostavimmat europanimot mukaanlukien. Saatavuutta kuitenkin
sanelee maahantuojien kiinnostus ja mahdollisuudet tarttua ”oikeiden”
panimoiden tuotteisiin, mikä tuli pian selväksi myös pienen olutkaupan väelle.
Joskus asiat on vain viisainta tehdä itse. Ja näin Pienessä päätettiin
tehdäkin.
Olutkansa muistanee pienen olutpuodin viimekesän omatuonnit:
tarjolle saatiin Brewskiä ja Brekerietiä – kahta himoittua ruotsalaispanimoa,
joiden saatavuus oli aiemmin rajautunut verkkokauppaan. Vastaanotto oli upea, mikä kasvatti janoa entisestään.
Pienimuotoinen maahantuonti herätti ajatuksen tavarantoimittamisesta oman
olutkaupan lisäksi myös ravintolamyyntiin, joista niinikään kyseltiin monien
tuotteiden perään. Ensin kuitenkin pystytettiin kaupalle toinen toimipaikka
Espooseen, mutta nyt hihat maahantuonnin suhteen on kääritty todenteolla.
Uusi vähittäismyyntiraja tarjoaa mahdollisuuden laajentaa myös puodin valikoimaa. |
Kauppavahvuisten oluiden lisäksi tuotteita tuodaan myös ravintolamyyntiin. |
Maahantuontikuvioita on hierottu kuntoon useammankin
ulkomaalaispanimon kanssa. Ensimmäiset näytteet laajentuvasta tarjonnasta ovat
jo saapuneet maahan ja lisää on tuloillaan jo ihan lähiaikoina. Vakiotuonnin
piiriin kuuluu aluksi kahdeksan panimoa ja lisäpontta ammennetaan lisäleveyttä
tuovista kertaeristä (mm. Duggesia on tulossa). Aluksi mukaan hyppää tunnettuja
pientoimijoita niin Ruotsista kuin Englannistakin, mutta myös nousevia tähtiä
Saksasta ja Irlannista.
Tuonnin piiriin kuuluvia toimijoita on käyty haastelemassa
kasvotusten ja yhteistyökumppanit on valittu laatu edellä. Hyvää olutta on
nimittäin yksinkertaisesti mukavampi myydä. Ja toimii se tavarantoimitus
toiseenkin suuntaan: Pienen mukana maailmalle lähtee het´alkuun pohjoisen
panimo eli Maistila, jonka kotimaankin jakelu siirtyy Pien-väen käsiin.
Pien on toimijana pieni, mikä tekee siitä notkean ja
joustavan reagoijan. Kynnys tarttua pieniin ja rajallisen saatavuuden eriin on
suuria maahantuojia matalampi. Korkin kääntöpuolena on tietty tuonnin
jakaantuminen hyvin rajallisten myyntikanavien saataville, mutta harrastajat
kyllä haistelevat nämä mahdollisuudet, kunhan laatu, kiinnostuvuus ja muut
tekijät kohtaavat kentän toiveiden kanssa. Ja uskon kyllä, että ne tulevat
kohtaamaan.
Yksi kriteeri maahantuotaville oluille on tuoreus. Pien
aikookin rakennuttaa kylmävaraston tuotteiden säilytystä varten ja valtaosa
tuontieristä pyritään myymään jo etukäteen turhan seisottamisen välttämiseksi. Erkki Häme sanaili näytepaketin mukana tulleessa kirjeessä näin:
”Emme halua enää ikinä nähdä suomalaisessa olutravintolassa yli 6kk vanhaa IPA:a, joka valitettavasti on tällä hetkellä kovinkin yleistä”
Brew by Numbers on yksi maistuvista yhteistyöpanimoista. Blogisti sai Pienen väeltä kuvanmukaisen näytepaketin ihmeteltäväksi. |
Join juuri Pienen ensimmäisen oman oluen Vanilla Bloodin. Eli toiminta laajentuu siihenkin suuntaan.
VastaaPoistaJoo tuo tulikin vastaan omassa some-kuplassa. Alkaa vissiin organisaatio olemaan siinä mitassa, että löytyy puhtia laajentaa touhuja enemmänkin.
Poista