torstai 2. toukokuuta 2019

Firestone Walker XXII Anniversary Ale

Firestone Walker XXII Anniversary Ale

No niin… Nyt olisi sitten vähän hinnakkaampi olutuutuus läpikäytävänä ja vieläpä ilmeisen arvostettuun vuosikertajulkaisujen sarjaan kuuluva sellainen. Lähes parikymppiä maksava pullo lataa itselleen melkoiset odotukset, jotka se varsin hyvin myös lunastaa.

Vuonna 1996 perustettu jenkkipanimo Firestone Walker tutustui jo alkutaipaleellaan oluiden tammikypsytyksen saloihin. Toiminnan kymmenvuotisen taipaleen kunniaksi julkaistu strong ale, ”10”, osoittautui nappisuoritukseksi ja on saanut vuosittaisen seuraajan Anniversary Alejen muodossa. Nyt Alkoihin saapunut XXII on jo sarjan kolmastoista esitys ja ensimmäinen, johon pääsen itse tutustumaan.

Firestone Walkerin oluet ovat toki nimiensä ja etikettiensä verran tuttuja, mutta aiemmin ei niiden äärellä ole jostain syystä tullut istuttua lainkaan. Sivusta kerrottakoon, että kun jossain vaiheessa pohdin panimon eräällä tapaa mahtipontisen taustoja, oli kohtalainen pettymys kuulla, että yrityksen takaa löytyy kaverukset Adam Firestone ja David Walker. Ei siis sen ylimaallisempaa tarinan juurta tällä kertaa.

Firestone Walker XXII Anniversary Ale
XXII:n taika perustuu muiden vuosikertapainosten tapaan useamman tammikypsytetyn oluen sekoitukseen, jossa Bourbon kaikuu tänä vuonna hyvin vahvana. Tammiastioiden kanssa leikittely on ollut olennainen osa koko panimon elinkaarta ja juontaa juurensa sen perustajien viinitaustasta. Tämä ehkä edesauttaa ymmärtämään myös oluiden parissa harvemmin nähtävien, tyylirajat ylittävien olutsekoitusten pariin lähtemisen ja ennen kaikkea sillä saralla menestymisen.
Wood is in our DNA and every brewery employee that has joined the team ends up with oak in their blood. –Matt Brynildson
Viiniala on muutoinkin vahvana läsnä panimon toiminnassa. Yhteistyötä paikallisten viinitalojen ja viininviljelijöiden kanssa tehdään jatkuvasta ja tiedonvaihdon hedelmien avulla kehitetään koko tuotanto- ja kypsytysprosessia. Erityisen suuressa roolissa tutut viinintekijät ovat nimenomaisen Anniversary Ale –sarjan kohdalla: oluet on sekoitettu yhdessä alueen viiniammattilaisten kanssa.

Firestone Walker XXII Anniversary Ale
Panimolla on tapana kutsua tutut viinintekijät koolle aina ennen viiniviljelmien sadonkorjuun aikaa. Viime elokuussa väki jaettiin toisiaan vastaan kisaileviin pienryhmiin, jotka kukin loi omanlaisensa sekoituksen panimon tuhdeista, erilaisissa tynnyreissä kypsyneistä oluista. Työn valmistuttua tuotokset maisteltiin läpi sokkona ja eniten kannatusta kerännyt blendi päätyi pulloon. XXII:n matemaattisesta kaavasta muotoutuikin seuraavanlainen:

44% Stickee Monkee (12.9% ABV) Aged in Bourbon Barrels
Central Coast Quad

22% Parabola (13.7% ABV) Aged in Bourbon Barrels
Russian Imperial Oatmeal Stout

22% Bravo (13.6% ABV) Aged in Bourbon Barrels
Imperial Brown Ale

7% Rum Barrel Helldorado (14.5% ABV) Aged in Rum Barrels
Blonde Barley Wine

5% Gin Barrel Helldorado (11.4% ABV) Aged in Gin Barrels
Blonde Barley Wine

Firestone Walker XXII Anniversary Ale
Mustanruskea, vaaleahkon vaahdon nostava olut kaatuu lasiin hitaanlaisesti, mutta yllättävän paljon kuohuja aiheuttaen. 

Tuoksusta esiin ensimmäisenä nousee vanilja. Bourbonpainotteisen tynnyrivalikoiman aistii siis heti. Runsas, syvälle luotaava tunnelma tarjoaa paahtomaltaista, tumman leipäisää ja kypsän kuivahedelmäisyyttä sävyttämää maailmankuvaa. Tuoksuun jää kuin kellumaan, niin pehmyeltä se hitaasti nauttien tuntuu. Hitunen suklaata, syvää espressoa, samettista mokkaisuutta sekä kevyttä nahkaa... syvänpunakkaa marjaisuuttakin sen sisältä löytyy. Tai punaviiniä ennemminkin ja lämpöä. Kaunista.

Maku... No onhan se hyvä. Aluksi olin, että tässäkö tämä nyt muka on. Ei ollut. Tai no oli, mutta aika avaa sen saloja kauniisti. Lämpöä on myös tullut lisää. Tuoksu ei oikeastaan paljastanut oluen todellista vahvuutta, mutta nielussa se jo vähän polttelee.

Samettinen, soljuva ja lämpöä lukuunottamatta aika pehmytkin maku antaa sopivassa suhteessa paahteisuutta, mokkaisuutta, vaniljaa, tammea ja kypsää kuivahedelmäisyyttä. Hennompina nyansseina löytyy espressoa, suklaata, punaviiniä, ginin yrttisyyttä ja sulaa lakritsaa. Kokonaisuutta sitoo taustalla pysyttelevä, siirappikyllästetty ja pinnaltaan paahtunut limppuisuus, joskaan sen makeus ei itse kokonaisuuteen onneksi vaikuta.

Hitaasti hupeneva, kehoa lämmittävä nautinto tahmaa huulia ja kuorruttaa ajan myötä myös poskien sisäpintoja. Jos minulla olisi kirjastohuoneessa takka, sytyttäisin sen varta vasten tätä olutta varten. Tai jos olisi edes se kirjastohuone, sytyttäisin sen. Täydellinen takkatulen lämpöön sopiva olut, joka vaatii tilanteen luonteelta suurempaa rauhaa ja tarkempaa ajoitusta, kuin itse sille kenties koskaan pystyn antamaan.

En tiedä, olenko lainkaan tämän nautinnon arvoinen…

Pisteet: 44/50

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti