Wine Garden 2019 - Kesän maistuva päätös

”Oletko salaa haaveillut säväyttävästä viinitapahtumasta, jossa pääset maistelemaan trendiviinejä leppoisassa tunnelmassa elävän jazz-musiikin tahdissa, samalla nauttien pimenevästä illasta tunnelmallisessa piknik-puistossa kesän viimeisenä viikonloppuna?”

(Kuva: Wine Garden)

Itseasiassa olen ja onneksi olivat myös Olutsataman takaa tutut Roosa ja Noorakin. He lähtivät myös toteuttamaan tuota haavetta ja viime viikonloppuna päästiinkin nauttimaan ensimmäisestä Wine Garden -tapahtumasta. Lounaispuistossa järjestetty ”urbaani puistofestari” keräsikin seurueeltamme vuolaat kehut, joihin yhdyn mielelläni itsekin.

Tapahtuman ajankohta osui tällä kertaa erinomaiseen saumaan ja se tuli yhdistettyä osaksi omaa, muutoinkin juhlantäyteistä viikonloppua. Wine Gardeniin suunnattiin lauantaina, jolloin myös sää suosi pitkään tähtitaivaan kattamaan iltaan saakka. Lounaispuisto on aina kuulunut keskusta-alueen suosikeihini ja kohti hämärtyvää alkusyksyn iltaa hienosti koristeltu ja valaistu tapahtuma hyödynsi sen tarjoamat puitteet todella hyvin.

Noita Wineryn tyylikäs brändäys tuo erehdyttävästi mieleen Mikkellerin vastaavan. Blaufränkisch itsessään oli todella maistuva, kirsikkalambicin makua lähestyvä ja kutkuttava tuttavuus.

”Viinifestarin” statuksellakin kulkenut juhla oli loppujen lopuksi erittäin kattava kokonaisuus erilaisia makuja, elämyksiä ja koettavaa. Vahva artistikattaus sementoi oman liikkumisen lähinnä viinitiskien ja päälavan välimaastoon, vaikka puiston yläosan lounge- ja piknikalueet houkuttelevilta näyttivätkin. Myöhäisillassa tuli toki käytyä viihtymässä Soul Valpion isännöimän Soul Loungen hämyisissä lopettelutunnelmissa, missä iltaa tahdittivat mm. Erykah Badun suloiset rytmit.

Viinien lisäksi juomapuolelta löytyi Fiskarsin Panimon oluita, Kuuran ja Lepolan siidereitä sekä alkoholittomia tuotteita. Eritoten itseäni kiinnosti fiskarilaisen Noita Wineryn natuviini Blaufränkisch, johon tykästyinkin parin santsilasillisen verran. Roséista valitsin kuivimman, BuveZ'en Rosén, mikä toimikin menojazzia tarjoilleen Jukka Perkon äärellä erinomaisesti.

Rosee sopii alkusyksyn valoa antavaan aikaan hienosti. Etenkin jazzpumpun säestäessä taustalla.

Siidereistä etenkin Kuuran kolmevarttisesta pullosta kaadettu, samppanjakäytetty Cuvée osoittautui odotetun elegantiksi ja tyylikkääksi juhlamaljaksi. Lepolan kuiva Heritage oli vahvuudestaan (8,0%) huolimatta raikas ja sopivan kepoisa tuttavuus ja vaimon lasista maistettu Hewitson Le Secateur vaikutti erittäinkin pätevältä ruskapunkulta syysiltojen tunnelmointiin. Astra Winesin luotsaama Crisp & Fruity Bar myi eioota jo harmillisen aikaisessa vaiheessa, joten kutkuttava Villa Huesgen By The Glass Riesling jäi tällä kertaa kokematta. Oli kuulemma todella hyvää, jos yhtään lohduttaa.

Lauantaikokemuksen perusteella tapahtuma kiinnosti kansaa ja suuresta osanottajamäärästä huolimatta mainittavaa jonottelua ei tarvinnut kokea oikeastaan lainkaan. Osasyynä palveluiden ruuhkakuorman maltillisuudella oli varmasti todella kovassa artistikattauksessa, jonka äärellä omakin aikamme pääasiassa kului.

Ehdimme näkemään edellä mainitun Jukka Perko & Swingin’ Preboppers -jazziloittelun sekä illan jo pimettyä lavan haltuunsa ottaneen Virran hypnoottisen koukuttavan perfomanssin, jossa yhdistyi mystisen elokuvamainen äänimaailma, näyttämön korkean lipan elävöittänyt valoshow sekä syksyisen pimeyden tarjoama tausta. Kolahti ja kunnolla.

Siiderit kiinnostaa...

Lepola oli uusi tuttavuus ja näistä vasemmainen Heritage tuli testattua onnistuneesti.

Mitä muuta? No, kuten todettua, tapahtuma ylitti hieman varovaiset odotukset viimeistellyllä ja onnistuneella toteutuksellaan. Hintapolitiikkaa olen toki kuullut sivukorvin puitavan ja kieltämättä tuo noin kolmenkympin sisäänpääsymaksu on paljon rahaa. Itse sain kuitenkin hyvää vastinetta rahoilleni todella mieluisien (ja tasokkaiden) esiintyjien muodossa, mutta ”pelkkään” viinin törpöttelyyn keskittymisen ”kannattavuus” olisi varmasti osallistumista saanut miettimään. 

Wine Garden olikin mielestäni kokonaisvaltainen kokemus, josta olisi ollut enemmänkin irtiotettavaa, kuin mitä itse tein tai kaipasinkaan. Toivotaan, että tapahtuma saa jatkoa myös ensi vuonna.

Jukka Perko on showmies ja taitaa jazztykittelyn ohella välispiikitkin. Hyvää ilojazzia parhaimmillaan.

Onhan noita. Kuvaaminen jäi tällä kertaa vähäiseksi, mutta tässäpä se tiski, jolla eniten asioitiin.

Lounaispuistoon oli saatu hienoa tunnelmaa valoin ja koristein.

Virta vetäisi todella mykistävän keikan.

Pimeyttä halkova valoshow oli osa esityksen taikaa.

Illan viimeinen Blaufränkisch.

Kiitos järjestäjille!

---

Viinivinkkinä mainittakoon Pöllöwaarin tarjoamiset, joita kävimme ihastelemassa perjantaina. Pitkän kaavan mukaan nautitun illallismenun viinisuosituksista löytyi hienoja makupareja sekä pari todella sykähdyttänyttä viinituttavuutta.

Kylmäsavustetun hauen pariksi kaadettu Anton Bauerin Riesling Feuersbrunn 2016 Wagram oli suorastaan erinomainen, mutta todellinen hurmos laskeutui pöytään kun Gitton Pére & Filsin kauniisti ikäääntynyt Clos Joanne d'Orion 1988 saapui ihmeteltäväksi. Erinomaista oli myös Pierre Richard Tradition Savagnin-Chardonnay 2013, joka vähän edeltäjänsä jalkoihin ehkä jo jäikin. Varsin mainioiden makujen ja yhdistelmien viikonloppu siis kaiken kaikkiaan takana.