Omnipollo / Siren / Mike Bates Gracchus Saison

Gin-spired saison...

• Tyyli: Saison
• Alk.%: 4,5
• Panimo: Omnipollo, Tukholma, Ruotsi / Siren, Finchampstead, Englanti
• Pantu: Dugges Ale & Porterbryggeri, Göteborg, Ruotsi 

"A gently spiced deconstructed gin Saison."

Ruotsalaisen Omnipollon nimi on mieluisaa luettavaa olutpullon kyljessä, mutta tällä kertaa se ei jää oluensa kanssa yksin. Gracchus-saison nimittäin jatkaa Omnipollon ja brittiläisen Sirenin yhteistyökuviota kotiolutkilpailuiden saralla, tällä kertaa käänteisessä muodossa tosin. Edellisen kerranhan kisa pidettiin ruotsalaisten kotiolutharrastajien kesken ja tiukan kilvan voittajaksi valikoitui Rick Gordon Lindqvist, joka pääsi valmistamaan oluensa Englannissa, Sirenin kotiluolassa.

Gracchus sen sijaan on viime vuonna brittililäiset kotioluttaiturit aktivoituneen kisan voittaja-olut, Micheal Batesin tasapainoinen ja laadukas saison. Michaelin tie veikin voiton myötä Ruotsiin, jossa olut käytiin valmistamassa Göteborgin lentokentän tuntumassa Dugges Ale & Porterbryggerin laitteistolla – Omnipollolla kun ei mustalaispanimona omia vehkeitä ole. 

Olut julkistettiin jo viime elokuussa Lontoon The Craft Beer Co.:ssa muikean kolmekymmentä hanaa käsittävän tap takeoverin muodossa, joten jonkin verran sille on ehtinyt ikää jo kertymään. Kyseinen saison on maustettu katajanmarjoilla, sitruunankuorella, mustapippurilla sekä kardemummalla ja sen mallaspuolelta löytyy myös ruista ja kauraa… Nimi viitannee pullon kyljessäkin komeilevaan, ilmeisesti kurjenmiekkoihin kuuluvaan kukkaan.

Omnipollo / Siren / Mike Bates Gracchus Saison

Tasaisen samea, haalea, vaaleankeltainen olut valkealla, nopeasti nousevalla vaahdolla. Tuoksu on melko tuhti, vehnäisen maltainen ja kuivahedelmäistä makeutta henkivä. Odotettua miedompaa sitrusmaista happamuutta, muutoinkin melko pyöreä, hivenen pippurinen…

Mausta löytyykin sitten tutumpaa menoa. Sitruksista happamuutta, hienoisesti katajaista tuntua sekä mustapippurista potkua. Vehnäinen maltaisuus on kohtalaisen syvää, hennon hapanta ja oluen alkupuolisko onkin kohtalaisen soljuvissa ja pehmeissä vesissä seilailua. Hiilihappojen terävyys, sitruksinen pirteys ja happamuus sekä katajanmarjojen, mustapippurin ja mausteisen hiivaisuuden yhteenliittymä tekee jälkipuoliskosta suuta kuivattavan, katkeran happaman pelikentän. Matkassa on myös omenaista hedelmäisyyttä, kevyttä yrttisyyttä.

Tuomio: Varsin hyvä, joskaan ei täysin iskevä saison pienimuotoisella maustekirjolla varustettuna. Rehdimpää kitkeryyttä ja raa’empaa potkua olisin tähän kaipaillut, nyt mukana on hieman liian pehmyttä pensseliä, joskin kokonaiskuva mukavan pyöreäksi näin saadaankin…

Pisteet: 32/50

Hiisi Lumooja 4,3% - Maanpäällisten himoitsema vehnäolut

• Tyyli: Witbier
• Alk.%: 4,3
• Panimo: Hiisi, Jyväskylä, Suomi

Hiisin uusi olut...

"Antaudu, sinut on sarjahurmattu”… Pakko myöntää, että väärinluettuani etiketistä löytyvän tekstin jouduin ensin kohottamaan kulmakarvojani, mutta tarkempi vilkaisu karisteli alkuun hieman brutaalimman mielikuvan synnyttämän ranskalaismallisen ihmetyksen kasvoiltani. Paikallispanimo Hiisi on viime aikoina kunnostautunut hyvin tilausoluiden saralla, mutta nyt kauppojen hyllyiltä löytyy taas panimon omaa Hiisi-brändiä tunnustavaa uutuusolutta. Marjapuuroisen pinkkiin pakettiin valjastettu Lumooja on kuvauksen mukaan vaalea ja komea vehnäolut, joka viettelee tuoksullaan ja pakottaa palaamaan luokseen maullaan.

”Lumooja houkuttelee hedelmäisellä ja mausteisella tuoksullaan. Maku kietoo otteeseensa vehnäisyydellään ja suloisella katkeruudellaan. – Hurmurointi yltyy kepeiden kalojen seurassa ja taustalla soiva Sade saa janoamaan lisää.”

Etiketin nautintosuositus onkin mieluisan monipuolinen, sillä hurmion täydellisen kliimaksin saavuttamiseksi on tarjolla kaksikin vaihtoehtoa. Joko lähdet kaatosateessa pikkukaloja narraamaan tai sitten nautit maittavan ahvenaterian ’Smooth Operatorin’ tahtiin… Päivähän lienee täydellinen, mikäli kalasaalis on omakätisesti hankittu, joten vaihtoehtojen yhdistäminenkään ei liene lainkaan huono päätös.

Vaikka Lumooja melko tuore lisä kauppavalikoimiin onkin, ei se suinkaan tee ensiesiintymistään... Se pohjautuukin syvästi aiemmin tarjolla olleeseen, ravintolavahvuiseen kaimaansa. Reseptiikkaa on kuitenkin hieman tuunailtu ja witIPA onkin koettu varsin toimivaksi näillä hieman pienemmillä vahvuuksilla. Itse dokumentoin tuon vahvemman version maistokokemukset ylös viime syksyn Oluton-festareilla, jossa Lumooja oli nimensä väärti - siksipä otan avosylin vastaan hieman laajemmin saataville tulevan "pikku-Lumoojankin". Witbier, joka kurkottaa merten taakse Amerikkaan ja Uuteen-Seelantiin on saanut mausteekseen myös ripauksen mustapippuria. Hyvää ja kevyttä janojuomaa - näinhän se on nähtävä!

Ps. Saden lisäksi teemaan voisi osuvasti sopia myös Soran ’Rainy Day’-kappale...

Hiisi Lumooja 4,3%

Samea, hivenen punertavan keltainen olut keskirunsaalla, hetken kestävällä vaahdolla. Tuoksu on mainio, joskaan peri-wittimäistä se ei suoranaisesti olekaan. Ensikosketuksena toimii melko vahva hedelmäisyys, josta irtoaa kohtalaisesti makeutta mutta myös hivenen marjaistakin aromia. Ajan mittaan tuo kuitenkin selvästi hälvenee ja seuraavaksi nenä poimiikin suht runsaan, valkopippurisen mausteisuuden, hennomman hiivan tunnun sekä viimeisenä vaaleahkon, viljaisuutta orastavan maltaisuuden. Kaiken takaa kaikuu pirteä, ehkä eniten sitruksen suuntaan taittuva purevuus. Tämä tietää hyvää.

Maku on tuoksua kuivakampi, hyvin tuota valkopippurista mausteisuutta esiin nostava mutta silti mukavan rapea. Hedelmäinen makeus on vielä matkassa, mutta sen pyöreys on ohentunut vieden roolia pitkälti taustajoukkojen suuntaan. Humaloinnin pirteä purevuus yhdessä mainitun mausteisuuden kanssa pelaa yhteen terävästi läpi maiskuttelun ja luo loppumaun puolelle osin poltettakin mielikuviin nostavan tunnun. Kiehtova nyanssi. Mallaspuoli on vaalea, melko mieto ja viljavuutta henkivää – hieman ohueksi kokonaisuus rungon osalta jääkin ja paras terä pääsee vähän vettymään, muttei nouse kynnyskysymykseksi.

Tuomio: Hyvää tekemistä mausteiden ja humaloinnin yhteensovituksen saralla. Rungon aukot hieman latistavat, mutta makujen runsaus yhdessä vaalean keveyden kanssa varmistavat Lumoojan toimivuuden kesäjuomana mitä parhaiten. Mielenkiintoinen, monessa suhteessa hyvin potkiva tapaus.

Hyvää kesäjuomaa, joskaan ei aivan kesyimmästä päästä.

Pisteet: 34/50