Näytetään tekstit, joissa on tunniste Dugges Ale & Porterbryggeri. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Dugges Ale & Porterbryggeri. Näytä kaikki tekstit

maanantai 28. elokuuta 2017

Omnipollo / Dugges Anagram Blueberry Cheesecake Stout

Omnipollo / Dugges Anagram Blueberry Cheesecake Stout

Omnipollon cheese cake factory leipoi jo jokunen hetki sitten jatkoa mielenkiintoiselle jälkiruokaoluttarjonnalleen. Laatupanimo Duggesin kanssa juonittu kollabo on luonnollisesti valmistettu kanssakumppanin tiloissa Landvetterissä.

Creamy gourmet Imperial Stout sanottiin eräänkin olutkaupan mainostekstissä ja kieltämättä siinä jäljillä ollaan. Nämä ruotsalaisen olutydinkärjen jälkiruokamaiset kokeilut ovat herättäneet suurta ihastusta meikäläisessäkin ja vaikka hienoinen esanssisuus on uusintamaistoissa alkanut häiritsemään, tulee uudetkin tuttavuudet varmasti poimittua ostoskoriin siinä missä aiemminkin. Aromeja on tässäkin jälkiruoassa käytetty, mutta mustikat sen sijaan ovat ihan sitä rehtiä itseään. Jenkkityyliin voisin kuitenkin veikata pensasmustikkaa villin ja vapaan metsämarjan sijaan, mutta hyviähän nekin ovat. Tai no pullossa tosin ei puhuta kuin ohra-, vehnä- ja kauramaltaista sekä laktoosista, mutta mutta...

Olut on itseasissa vuoden 2016 tuotantoa ja kaatui lasiini muistaakseni alkukesän korvilla. Ajatus oli, että testaisi hieman kypsyneemmän vertailuksi, mutta ajan mittaan luovuin tuosta tavoitteesta – vaikka olut hyvä olikin, ei tästä huvita uudestaan Omnipolloista pyydettyä summaa pulittaa. Parempiakin nimittäin on, heilläkin.
Friends, family, kindred spirits. Inspiration comes in many shapes and forms. In this case it’s in a Blueberry Cheesecake Stout. Cheers, Henok
Omnipollo / Dugges Anagram Blueberry Cheesecake Stout
Musta, kepeän, vaaleanruskean vaahdon nostava olut. Jyhkeä tuoksu tursuaa leivosmaista, laktoosista makeutta ja kieltämättä tuo mieleen pehmeän marjaisan juustokakun. Paahteisuus, siirappisen kuorrutteinen maltaisuus ja lakritsi jäävät taka-alalle paahtuneen toffeen ollessa selvästi esillä. Jännä, ei niin imelä kuin kuulostaa, mutta turha tätä kuivaksikaan on haukkua. Ehkä vähän esanssinen, mutta yllättävän vähän se häiritsee.

Maku on hyvä, tuoksua särmikkäämpi, paikoin jopa kärkäs, karkea ja kova. Soljuvaa, kermatoffeista, laktoosisen makeaa ja edelleen juustokakkuista tunnelmaa henkivää kuplaa puhkoo paikoin terävä, sulan salmiakin ja kohtalaisen napakan katkeron esiintulo. Huulia tahmaava, salakavalan siirappinen, tiiviin espressomainen yleissävy sekä yrttigreippiin viittaava katkeruus tahdittavat pitkää jälkimakua. 

Edelleen vähän esanssinen, mutta lopulta aika vähän. Hyvä, tosi hyvä, mutta paikoin ehkä turhan keinotekoinen ja kärkkäydessään tahditon. Hidas nautinto, sehän se pääasia on. Jakanee mielipiteitä, ymmärrettävästi.

Tuomio: Vivahteikas, monipuolinen Imperial Stout omanlaisella twistillään.

Pisteet: 38/50

tiistai 11. huhtikuuta 2017

Dugges / Stillwater Mango Mango Mango

Dugges / Stillwater Mango Mango Mango

Harry’sin hanoista löytyi joku hetki sitten ytimekkäällä toistotehosteella nimetty, ruotsalaisamerikkailainen kollabokeitto. Kauppavahvuinen Mango Mango Mango on valmistettu Göteborgin lentokenttälähiössä majailevan Duggesin laitteilla kehutun jenkkivierailijan eli Stillwater Artisanalin yhtyessä prosessiin. Kumppanuksia yhdisti yhteinen halu hyödyntää mehevää mangohedelmää oluen valmistuksessa ja näimpä ruotsalaisten esiin nostama idea sai yksimielistä vastakaikua vastapuolelta.

Olut lukeutuu Duggesin trooppisen tunnelmaisiin Tropic Seriesin tuotteisiin. Mukana on hyvä lataus aromipuolen humalaleikittelyä ainakin Mosaicin voimin, joskin rehti hedelmäisyys vaikuttaa niskan päällä kokonasuudessa olevan. Ripaus happamuutta, vaaleaa kesäisyyttä ja pirteää menoa… Siinäpä se. Kevyiden kesäjuomien rynnistys saison- ja sour-tyylien suunnalta on nyt IN ja tästä minä tykkään. Vahvuus istuu kirpeille mauille huomattavasti paremmin kuin sessioitaville IPA-virityksille, joissa on toki omat puolensa. Nyt makuhermot on kuitenkin suovempia soureille, goseille, lichteneille, kevyille saisoneille sekä niiden erikoisille virityksille. MangoMangoMango löytyy myös Systembolagetin valikoimista nippasen päälle kolmen euron pullohintaan. Ostaisin pois, jos saisin.
It might sound like an echo, but it’s not. This collaboration with Stillwater Artisanal explores the true depth of Mango flavor. Three layers of taste and aroma from fruit and hops. Go Mango! If you’re going to put fruit in a beer, there’s no better fruit to use then mango. At least that’s what Magnus here at Dugges Bryggeri says. So, when there was time for another Dugges x Stillwater Artisanal collaboration, Magnus posed the idea of a mango beer to Brian of Stillwater. Turns out, Brian had the same idea about mango and beer as Magnus. So, we set out to do a mango solo!
To make it a sour was a no-brainer. We’ve got nothing but love for our sour collaborations so far, and we wanted to continue exploring that. Said and done, with mango flavor from two types of mango fruit and from mosaic hops we did it. Mango, mango, mango!

Dugges / Stillwater Mango Mango Mango
Utuinen, haalea ja valkeavaahtoinen olut. Tuoksu on miedohko, vaaleaa hedelmää tuoreessa sekä happamassa muodossa antava. Noh, mangomangomango... Sen kyllä huomaa.

Maku on kuin piristävän hapanta mangoa särpisi. Vaaleaa hedelmää, mukana kevyttä makeutta ja karamellistakin katkua. Happamuus antaa napakkuutta ja nahkeaksikin kääntyvä kokonaisuus tarjoaa paikoin myös mukavan virkeää tunnelmaa, jossa on mukana myös vaaleaa marjaisuutta ja pensasmaista lehtevyyttä. Sitrustakin, sekä kuorena että kirpeytenä. Nyt on kiva. Ei happamuudessaan kovinkaan hyökkäävä, vaan sellainen kesäterassin kepeä ja pirteä tunnelman kohottaja. Osuu maaliinsa aika mukavasti.

Pisteet: 35/50

keskiviikko 4. tammikuuta 2017

Omnipollo / Tupiniquim Polimango

 Omnipollo / Tupiniquim Polimango
Ruotsalainen Omnipollo löyttäytyi tällä kertaa yhteen Evil Twin –kollaboistaankin tunnetun brassipanimon, Cervejaria Tupiniquim, kanssa. Lopputuloksena on paperilla mielenkiintoinen, polentaa rungossaan kantava double IPA, joka on humaloitu muodikkaasti Mosaicilla. Olutta valmistettiin ensin Tupiquimin kotikaupungissa, eteläisen Brasilian Porto Alegressa vuonna 2014. Prosenttiyksikköä kevyempi Euro-versio tehtailtiin sittemmin Ruotsissa, Duggesin keittolaitteistolla. Tätäpä versiota tässäkin tarinassa käsitellään.

Polimango on tosiaan ryhdikäs ja brassivibainen polenta DIPA, jonka makumaailma on mukavan leikittelevä, hedelmälihaisan trooppinen ja jämäkkä. Oluessa käytetyn polentan taustasta en tiedä, mutta lienisikö tuo maissipohjaista ”puuroa” tällä kertaa sitten. Voi se toki tattariakin olla, mutten perunaa sentään veikkaamaan lähtisi. Lautasella ei kuulu omiin suosikkilisukkeisiin, mutta oluessa näkyy toimivan. Etiketissä jonkinlainen munaviittaus…

 Omnipollo / Tupiniquim Polimango
Samea, vaaleankeltainen olut keskirunsaalla vaahdolla. Tuoksu on hyvin trooppinen, täynnä hedelmälihaista mehukkuutta mangon, passionin ja vähemmän happamien sitrushedelmien muodossa. Kevyttä kukkeutta, vienoa mausteisuutta melko muhkeassa ja pyöreässä paketissa. Kliseistä sanoa, mutta brassiviba on hyvin vahva.

Maultaan toisinto tuoksusta, rapealla greippisyydellä sekä tuoreella, mustaherukkapensaan sävyttämällä havunpyyhkäisyllä tehostettua. Napakkaa jälkipurentaa edeltää mehevän hedelmälihainen, ananaksen, mangon, passionin sun muiden täyttämä esitys. Loppurutistuksen porteilla ilmassa on kukkaista aromikkuutta sekä hentoa, mutta tunnistettavaa pippurisuutta. Monipuolinen, jykevärakenteinen ja runsas kokonaisuus. Mehukas, muttei silti makea.

Tuomio: Rio de Janeiron markkinoilta, hedelmäkojujen katveesta innoitusta ammentava DIPA. Hyvä twisti, mainio olut.

Pisteet: 39/50

lauantai 22. lokakuuta 2016

Dugges High Five!

Swedish Craft Beer
  • Tyyli: India Pale Ale
  • Alk.%: 6,5
  • Panimo: Dugges Bryggeri, Landvetter, Ruotsi

Ruotsalainen Dugges on iskeytynyt eurooppalaisten nettikauppojen hyllyihin viime aikoina melko laajalla rintamalla. Moderneja, paperilla jopa suuriakin oluita tarjoileva panimo sijaitsee Göteborgin nurkilla, oikeastaan aivan Landvetterin lentokentän kulmalla. Aikanaan Haaparannan Systeemistä tarttui matkaan muutama panimon tummempi, mitäänsanomaton lageri, minkä vuoksi Dugges jäi mieliin kummittelemaan hitusen hajuttomana ja harmaana panimona. Väärässähän sitä on nähtävästi tullut oltua kun tuota olutvalikoimaa tarkemmin alkaa tihrustelemaan. Vuosien mittaan etikettimaailma ja jopa oluiden nimet ovat toki muuntautuneet sinne viiksekkäämpään suuntaan eikä kylkeen painettu ”Hoppylicious” nykyaikaista tuntua hälvennä.

Tilasin ATK:llani testiin kohta kymmenvuotisen elonkaaren täyteen saavan High Five! IPAn. Internetin epäkohtana oleva riski hieman turhaksi kypsyneen humalapommin käsiinsaamisesta toteutui tällä kertaa melko odotetustikin, eli pullolla taisi olla avaushetkellä ikää jo viitisen kuukautta. Eipä siitä sitä täyttä hekumaa irti oikein saanut, mutta jonkinlaisia suuntaviivoja kuitenkin.

Oluen valmistuksessa on käytetty viittä eri humalaa, ohra- ja vehnämaltaita sekä ripaus sokeriakin. Reseptiikan sanotaan myös eläneen vuoden 2007 ensierän jälkeen jonkin verran: humalalajikkeet on pyritty pitämään samoina läpi historian, mutta niiden määrää on lisätty useaan otteeseen. Vahvuudessa sen sijaan on tultu alaspäin prosenttiyksikön verran (7,5% -> 6,5%). Nyt kun tässä on sopivasti hutkittu, lienee aika tutkia…

Dugges High Five!
Aprikoosinen, kohtalaisesti vaahtoava olut. Sameanpuoleinen... Tuoksultaan sitruksinen, mäntyinen ja hieman trooppisen hedelmäinenkin. Vaalea, taustalla pysyttelevä mallasrunko ei itsestään ilmoittele, mutta aivan parasta terää ei humalointikaan onnistu itsestään välittämään. Pullolla on muistaakseni (eli siis on) tosin ikää jo jonkin verran. Siihen nähden toimivaa menoa.

Maultaan kulmikas, pureva ja terävä. Greippiä, mäntyä ja vaaleaa, kevyenlaista tropiikin kirjavuutta. Rungoltaan edelleen vaalea, viljavan maltainen ja ehkä ohuen keksinen, mutta kuivaksi ja rapeaksi tämä lopulta kääntyy. 

Tuomio: Ihan kiva IPA nykykuosissaan, mutta jotenkin tuntuu ettei kokonaisuus aivan sitä ominta TOP-kamaa kuitenkaan olisi missään vaiheessa ollut.

Pisteet: 32/50

maanantai 29. kesäkuuta 2015

Omnipollo / Siren / Mike Bates Gracchus Saison

Gin-spired saison...
"A gently spiced deconstructed gin Saison."
Ruotsalaisen Omnipollon nimi on mieluisaa luettavaa olutpullon kyljessä, mutta tällä kertaa se ei jää oluensa kanssa yksin. Gracchus-saison nimittäin jatkaa Omnipollon ja brittiläisen Sirenin yhteistyökuviota kotiolutkilpailuiden saralla, tällä kertaa käänteisessä muodossa tosin. Edellisen kerranhan kisa pidettiin ruotsalaisten kotiolutharrastajien kesken ja tiukan kilvan voittajaksi valikoitui Rick Gordon Lindqvist, joka pääsi valmistamaan oluensa Englannissa, Sirenin kotiluolassa.

Gracchus sen sijaan on viime vuonna brittililäiset kotioluttaiturit aktivoituneen kisan voittaja-olut, Micheal Batesin tasapainoinen ja laadukas saison. Michaelin tie veikin voiton myötä Ruotsiin, jossa olut käytiin valmistamassa Göteborgin lentokentän tuntumassa Dugges Ale & Porterbryggerin laitteistolla – Omnipollolla kun ei mustalaispanimona omia vehkeitä ole. 

Olut julkistettiin jo viime elokuussa Lontoon The Craft Beer Co.:ssa muikean kolmekymmentä hanaa käsittävän tap takeoverin muodossa, joten jonkin verran sille on ehtinyt ikää jo kertymään. Kyseinen saison on maustettu katajanmarjoilla, sitruunankuorella, mustapippurilla sekä kardemummalla ja sen mallaspuolelta löytyy myös ruista ja kauraa… Nimi viitannee pullon kyljessäkin komeilevaan, ilmeisesti kurjenmiekkoihin kuuluvaan kukkaan.

Omnipollo / Siren / Mike Bates Gracchus Saison
Tasaisen samea, haalea, vaaleankeltainen olut valkealla, nopeasti nousevalla vaahdolla. Tuoksu on melko tuhti, vehnäisen maltainen ja kuivahedelmäistä makeutta henkivä. Odotettua miedompaa sitrusmaista happamuutta, muutoinkin melko pyöreä, hivenen pippurinen…

Mausta löytyykin sitten tutumpaa menoa. Sitruksista happamuutta, hienoisesti katajaista tuntua sekä mustapippurista potkua. Vehnäinen maltaisuus on kohtalaisen syvää, hennon hapanta ja oluen alkupuolisko onkin kohtalaisen soljuvissa ja pehmeissä vesissä seilailua. Hiilihappojen terävyys, sitruksinen pirteys ja happamuus sekä katajanmarjojen, mustapippurin ja mausteisen hiivaisuuden yhteenliittymä tekee jälkipuoliskosta suuta kuivattavan, katkeran happaman pelikentän. Matkassa on myös omenaista hedelmäisyyttä, kevyttä yrttisyyttä.

Tuomio: Varsin hyvä, joskaan ei täysin iskevä saison pienimuotoisella maustekirjolla varustettuna. Rehdimpää kitkeryyttä ja raa’empaa potkua olisin tähän kaipaillut, nyt mukana on hieman liian pehmyttä pensseliä, joskin kokonaiskuva mukavan pyöreäksi näin saadaankin…

Pisteet: 32/50