tiistai 7. tammikuuta 2020

Panimoyhtiö X Tammi Gin BA Imperial Stout

Panimoyhtiö X Tammi Gin BA Imperial Stout
  • Tyyli: Imperial Stout
  • Alk.%: 9,0
  • Panimo: Panimoyhtiö X, Jyväsylä, Suomi
Panimoyhtiö X:n tuhdin Imperial Stout -trilogian ympyrä sulkeutui heti vuoden alkajaisiksi, kun sen viimeinen edustaja, Tammi, julkistettiin suurelle yleisölle. Kun me marraskuussa hörpiskelimme koko sarjan kantaäitinä tunnettua Marrasta ja valmistauduimme joulun viettoon piparimausteteisen Pukin äärellä, uinui vuoden alkua odottanut Tammi Kyrö Distilleryn tammisen ginitynnyrin sisuksissa.

Neljä kuukautta tynnyrissä kypsynyttä olutta valmistui varsin rajallinen, noin reilun sadan litran erä, jota löytyy panimon oman kaupan lisäksi myös  valikoiduista anniskeluliikkeistä – Jyväskylässä ainakin Teerenpelistä ja Harry’sistä, jossa virallisempi julkistustilaisuuskin viime perjantaina pidettiin. 

Tammi ja sen tynnyri.
Ginin läheisyys on maussa varsin vahvana läsnä ja vaikka puhutaan aika tuoreesta pullotteesta, on sen tasapaino isoihin makuihin nähden yllättävän hyvin hallinnassa. Ginin mausteinen sivallus on toki hyvin terävä, mutta rungon runsaus pistää hyvin vastaan, kuten Pukin kohdalla totesin. Ostin panimokaupasta kaksi pulloa, joista toinen saa jäädä sivuun odottelemaan tulevia aikoja. Jännä nähdä, mihin suuntaan makumaailma ja se korkeimmat huiput kehittyvät.

Ja ei se sysimustien oluiden sarja suinkaan sammu nyt julkaistun Tammen myötä, vaan sekä Marrasta että tynnyrikamaakin on kypsymässä tälläkin hetkellä lisää. Kevään aikana Heinämäestä kuulunee paljon muutakin uutta ja viimeistään tulevan Olutsataman aikaan olemme viisaampia laajahkoksi kaavaillun uutuuskattauksen suhteen.
Tammi on monen muinaisen uskonnon pyhä taianomainen puu. Myös Suomessa tammen on uskottu sisältävän maagista voimaa eli väkeä, joka vapautui kun tammen kaatoi. Tämä ginitynnyrissä kypsytetty imperial stout sisältää juuri tuon tammen taian yhdistettynä ginin katajaiseen aromiin.
Panimoyhtiö X Tammi Gin BA Imperial Stout
Sysimusta, ruskean ja pitkäkestoisen vaahdon nostattava olut. Tuoksu on runsas ja monipuolisen paahteinen. Tummaa suklaata, mokkamaisen paahtunutta maltaisuutta, pehmeää espressoa ja taustalla pysyttelevää karamellisuutta, joka yhtyy niinikään piilottelevaan kypsään hedelmäisyyteen. Ilmoilla leijailee myös raikasta yrttisyyttä, selkeähköä ginin katkua, jonka voimakkuus on kuitenkin aluksi varsin mietoa – voimistuu lämmön myötä kohtalaisen paljonkin.

Maussa oluen juju on selvemmin esillä. Äkkinäinen hörppy lähes jääkaappikylmästä oluesta paljastaa ginilisän melko rujolla tapaa, nielussa lämmittäen ja kielen kannoilla maistuen, mutta odottelun tuoma lisäpyöreys ja oman hötkyilyn hillitseminen selventää kuviota huomattavasti. 

Olut on edelleen runsaan suklainen, paahtunut ja kahvinenkin runko liikkuu hitaasti ja tahmaa pyöreydellään myös huulia. Gin ja etenkin sen mausteisuus ovat myös todetun vahvana esillä, mutta sulautuvat syvän rungon laineille varsin mallikkaasti. Alkuun vähän kärkevänä, muttei kuitenkaan ylilyövänä elementtinä. Jälkimaku on aika tiukka, lämmittävä ja samaan aikaan railakkaan yrttinen. Suklaisuus kuitenkin sopeutuu siihen mukavasti säilyttäen tasapainon voimakkaiden makujen temmellyksessä ja pehmentäen lopetuksen terävyyttä oleellisesti.

Hidas, ajan myötä paljonkin tasoittuva ja oman teemansa selkeästi esiin tuova olut. Hyvä lisä trilogian muiden tuotosten joukkoon. Toinen pullollinen saa jäädä ihmettelemään ajan vaikutuksia.

Pisteet: 39/50

sunnuntai 5. tammikuuta 2020

Mallaskosken Craft Pils

Mallaskosken Craft Pils
Mallaskosken taannoinen näytepaketti esitteli perustuotteiden uudistunutta ilmettä. Panimon Saphirilla, Magnumilla ja Perlellä humaloitu Craft Pils on vuosien mittaan tullut vastaan parillakin eri nimellä, joista Valioluokka Pilsin kokemukset on kirjailtu blogiin vuosia sitten. Vahvuutta on tänä päivänä hieman tuota aikaa enemmän, mutta edelleen varsin hyvästä ja varmaotteisesta Pils-näkemyksestä puhutaan. Ei valittamista tässä kohtaa. Ihmetyttää vain, miksi koskelaisilla on niin kova tarve uudistaa ulkoasua ja tuotenimiä niinkin usein... Melko nopealta se tahti ainakin näin äkkiseltään tuntuu.
Mallaskoski Craft Pils on puhdaspiirteinen pils. Se valmistetaan panimon omalla perinteikkäällä reseptillä, perinnehiivakantaa käyttäen. Pilsin maku rakentuu Saphir- ja Perle-humalien raikkaasta puraisusta, yhdistettynä̈ täyteläiseen mallaspohjaan.
Mallaskosken Craft Pils
Kirkkaanlainen, vaalea ja runsasvaahtoinen olut. Tuoksu on aluksi yllättävän peruslagermainen. Viitaten vähän bulkimpaan tavaraan. Korjausliike on kuitenkin nopea ja ruohoinen, hieman kukkainen terä alkaa valtaamaan alaa. Vaalea mallas on melko voimakkaana läsnä olevaa, mutta silti humalalle kohtalaisesti tilaa antavaa.

Maku on aika hyvä. Ruohoisen humalan puolelta löytyy varsin hyvää purevuutta, mutta myös vähän kukkaistakin kulmaa. Vaalea mallas kantaa taustalla, mutta on myös yllätävän paljon esillä itsekin. Makumaailma on kuitenkin sen verran runsas, ettei tuo silmille onneksi hypi. Varmaotteinen ja suuhun sopiva Pils ilman turhia höntyilyjä.

Pisteet: 33/50

perjantai 3. tammikuuta 2020

Nøgne Ø Dark Horizon 6. edition

Nøgne Ø Dark Horizon 6. edition

Nøgnen seitsemäs Dark Horizon -painos tuli Alkon valikoimiin sopivasti joulun alla. Kohtalaisen korkea (25,98€/0,33l) pullohinta karsi varmasti mielenkiintoa monien kohdalla, enkä olisi siihen ehkä itsekään tarttunut ilman joulusesongin kulutushuumaa. Itselleni kun en lahjaa ollut vielä hankkinut, tarjoutui tässä oiva tilaisuus itsenäiseen hemmotteluun. Alkon asiakaspalvelu tiesi kertoa, että monopolin haltuun päätyi olutta 600 pullon verran, josta ensimmäinen, määrittelemättömän kokoinen osuus tilattiin loppuun melko pian julkaisun jälkeen, eikä joulun alla myyntiin vapautetutkaan kappaleet pitkään tilattavissa pysyneet.

Tuttuun tapaan lahjapakkaukseen piilotettu, jyhkeärunkoinen (15%) Dark Horizon 6. on jo oletusarvoltaan tietty lähes takuuvarma makuhermojen kutkuttelija, mutta vähän tuntuu hintapaine kasvaneen jo turhaksi. Alkoa tai maahantuojaa tästä on kuitenkaan turha syytellä, sillä samanlaista hintaa oluesta on saanut kuulemma maksaa verkkokauppojen ja eurooppalaisten kivijalkojenkin puolella.

Nøgne Ø Dark Horizon 6. edition
Itse olut on tosiaan kahvilla maustettu Imperial Stout, joka on hakenut kolmen vuoden ajan vauhtia armanjakkitynnyreistä. Sitä on myös kypsytetty pulloissa vuoden verran ennen markkinoille laskemista eli kamalaa kiirettä sen kanssa ei ole muutoinkaan pidetty. Aika on tunnetusti rahaa ja varastotila ilmeisen kallista, mikä osaltaan selittää myös hintapolitiikkaa. Ja onhan harvakseltaan julkaistavilla Dark Horizoneilla jo kohtalaisen kovaa statusarvoakin – sitä ei käy kieltäminen. Hankala on myös väittää vastaan, etteikö Dark Horizon 6 vakuuttavaa sarjaa osaltaan jatkaisi.

Herkullinen, hidas ja viipyilevä makukokonaisuus tuli nimittäin jaettua puolison kanssa joulun pyhinä ja kyllähän se hiljensi huoneen ihastuttavalla maullaan. Puhtaasti makujen perusteella arvioituna se ei kuitenkaan hintansa väärti ole, mutta juhlavana juomana sopivaan tilaisuuteen sovitettuna yhden pullon ilman suurempia tunnon tuskia raaski kumota. Toisen hankkiminen puhtaasti omaan käyttöön olisikin jo sitten vähän hankalammin perusteltavissa – niin itselle kuin puolisollekin.
We never rush a Dark Horizon release. It is not to be taken lightly. Barrel aged for three years in armagnad barrels. Blended to perfection and bottled almost a year ahead of the release date. The Norwegian white whale is black.
Nøgne Ø Dark Horizon 6. edition
Sysimusta, tahmaavan näköinen ja ruskean vaahdon korostama olut asettuu ylevästi aromilasiin. Tuoksu on voimakas ja intensiivinen. Kahvi on hyvin tiukkaa ja sekoittuu paahtuneen tumman siirapin kostuttamaan, tummansuklaiseen ja limppuiseen paahtomaltaisuuteen. Salmiakkia, lämpöä ja kevyttä marjaisuutta.

Maku on hyvin tuoksun linjoilla, salmiakkinen kulma ehkä eniten esillä. Se tiivistää alkua jonkin verran, mutta antaa nopeasti tilaa myös muille makukomponenteille. Kahvisuus on espressomaisen tiukkaa, edelleen tuon tumman ja paahtuneen siirappisuuden kanssa hitaasti liikkuvaa, tumman suklaan seassa ilakoivaa. Lämpöä löytyy huomattavasti, mikä onkin omiaan tuomaan pientä särmää suht makealta tuntuvaan kirjoon. Alkoholi ei maistu, ei edes etäisesti, vaan korostaa itseään tuon kuivattavan lämmön kautta.

Lopusta löytyy tiiviimmän siirappinen, lakritsainen ja melko napakasti purevakin, pitkäkestoinen jälkiliuku. Tahmeaa on, soljuvaa ja hidasta. Lämmintäkin. Nautintatahti on kahdenkin kesken verkkainen, nautiskeluun kehoittava ja mietteisiin syventävä. Kokonaisuudessaan onnistunut olut.

Onhan tämä hienoa jatkoa Horizon-sarjalle, vaikkei hintaansa kyllä mitenkään onnistu haukkumaan. Ylikallis, mutta todella mainio olut. Kerta ei kirpaise, toista en tältä istumalta lähde ostamaan. Mutta, katsotaan...

Pisteet: 44/50

keskiviikko 1. tammikuuta 2020

Teerenpeli Kellariolut No1 Luostari

Teerenpeli Kellariolut No1 Luostari
  • Tyyli: Belgian Ale
  • Alk.%: 7,0
  • Panimo: Teerenpeli, Lahti, Suomi

Teerenpelin Kellariolut-sarja esittelee panimon runsaampaa oluttarjontaa. Esimerkiksi tämä panimopuodista haettu No1 Luostari suuntaa katseensa belgitunnelmaisten trappistien suuntaan ja taipuukin varsin miellyttävään esitykseen. Olutta kerrotaan olevan tarjolla vain yhden erän verran, mutta hienoahan olisi, jos se saisi jossain vaiheessa tribuutin tai parikin osakseen. Puoli vuotta pullossa kypsytetty, alkuun hieman varovaisesti käyntiin lähtevä olut on nimittäin hyvin suunmukainen, pehmeä ja varmapuheinen belgikokonaisuus.

Luostari on rakennettu Pale Ale- ja punertavista karamellimaltaista sekä sokerisiirapista ja sen humalointiin on käytetty Hallertau Northern Breweriä sekä First Goldia. Hintaa tasan 7-prosenttiselle oluelle kertyy suoraan panimolta haettuna vain kolme euroa, joten näitä tulikin napattua useampikin talteen odottelemaan. Saa nähdä, kuinka pitkään niitä tulee loppuunsa kypsyteltyä, mutta mikäli sen tapaista toimintaa haluaa harrastaa, on panimo ohjeistanut tekemään sen huoneenlämmössä yleisemmän kellaroinnin sijaan. Parasta ennen -päiväys on merkattu alkukeväälle 2021, mutta oluen sanotaan ikääntyvän hienosti jopa vuosien ajan.
NO1-Luostari on Teerenpelin Kellariolut-sarjan ensimmäinen olut ja se on saanut inspiraationsa ja reseptin siunauksen viralliselta Trappist-oluiden panimolta. Raaka-aineet ovat perinteiset ja yksinkertaiset, mutta valmistustapa on monivaiheinen ja normaalia huomattavasti pidempi. Hiivalajike on valittu tarkoin ja sillä on suuri rooli käymisaromeihin tuoden makukokonaisuuteen virkistävää mausteisuutta tasapainottamaan makeahkoa maltaisuutta.
Puolitumman oluen hedelmäisyyttä korostaa tumma sokerisiirappi ja pitkän kypsymisen salaisuutena on jälkikäyminen pulloissa. Tämän vuoksi suosittelemme varastoimaan Luostarit huoneenlämpöön, jotta toivottu kypsyminen jatkuu ja täyteläinen ja makeahko maku syvenee entisestään. Tätä suurta ja erityistä olutnautintoa on tarjolla vain yhden rajoitetun erän verran.
Teerenpeli Kellariolut No1 Luostari

Samea, vaaleahkonkeltainen ja runsasvaahtoinen olut. Tuoksu on suht mieto, kevyen karamellinen, enemmälti mausteinen ja hieman yrttinenkin. Vähän odottavissa tunnelmissa edetään.

Makukin on alkuun aika hento, mutta avautuu hiljalleen. Ylettömän runsaaksi sitä ei missään vaiheessa voi kuitenkaan mainostaa, vaikka paljon petraakin. Vaalea, etenkin alkuun kuivanlainen, mausteinen ja lopussa melko rapeakin. Lämmön myötä karamellisuuttakin löytyy, mikä tukevoittaa tunnelmaa mukavasti. Hedelmäisyyskin pääsee avautumisen myötä hyvin esille ja kokonaisuutena olut onkin varsin tasapainoinen suoritus, jollaisen äärellä istuu mieluusti kerran, jos toisenkin uudestaan.

Pisteet: 38/50