Panimoyhtiö X Tammi Gin BA Imperial Stout |
- Tyyli: Imperial Stout
- Alk.%: 9,0
- Panimo: Panimoyhtiö X, Jyväsylä, Suomi
Panimoyhtiö X:n tuhdin Imperial Stout -trilogian ympyrä
sulkeutui heti vuoden alkajaisiksi, kun sen viimeinen edustaja, Tammi, julkistettiin
suurelle yleisölle. Kun me marraskuussa hörpiskelimme koko sarjan kantaäitinä
tunnettua Marrasta ja valmistauduimme joulun viettoon piparimausteteisen Pukin äärellä,
uinui vuoden alkua odottanut Tammi Kyrö Distilleryn tammisen ginitynnyrin
sisuksissa.
Neljä kuukautta tynnyrissä kypsynyttä olutta valmistui varsin
rajallinen, noin reilun sadan litran erä, jota löytyy panimon oman kaupan lisäksi
myös valikoiduista anniskeluliikkeistä –
Jyväskylässä ainakin Teerenpelistä ja Harry’sistä, jossa virallisempi
julkistustilaisuuskin viime perjantaina pidettiin.
Tammi ja sen tynnyri. |
Ginin läheisyys on maussa varsin
vahvana läsnä ja vaikka puhutaan aika tuoreesta pullotteesta, on sen tasapaino
isoihin makuihin nähden yllättävän hyvin hallinnassa. Ginin mausteinen sivallus
on toki hyvin terävä, mutta rungon runsaus pistää hyvin vastaan, kuten Pukin
kohdalla totesin. Ostin panimokaupasta kaksi pulloa, joista toinen saa jäädä
sivuun odottelemaan tulevia aikoja. Jännä nähdä, mihin suuntaan makumaailma ja
se korkeimmat huiput kehittyvät.
Ja ei se sysimustien oluiden sarja suinkaan sammu nyt
julkaistun Tammen myötä, vaan sekä Marrasta että tynnyrikamaakin on kypsymässä
tälläkin hetkellä lisää. Kevään aikana Heinämäestä kuulunee paljon muutakin
uutta ja viimeistään tulevan Olutsataman aikaan olemme viisaampia laajahkoksi
kaavaillun uutuuskattauksen suhteen.
Tammi on monen muinaisen uskonnon pyhä taianomainen puu. Myös Suomessa tammen on uskottu sisältävän maagista voimaa eli väkeä, joka vapautui kun tammen kaatoi. Tämä ginitynnyrissä kypsytetty imperial stout sisältää juuri tuon tammen taian yhdistettynä ginin katajaiseen aromiin.
Panimoyhtiö X Tammi Gin BA Imperial Stout |
Sysimusta, ruskean ja pitkäkestoisen vaahdon nostattava
olut. Tuoksu on runsas ja monipuolisen paahteinen. Tummaa suklaata, mokkamaisen
paahtunutta maltaisuutta, pehmeää espressoa ja taustalla pysyttelevää
karamellisuutta, joka yhtyy niinikään piilottelevaan kypsään hedelmäisyyteen.
Ilmoilla leijailee myös raikasta yrttisyyttä, selkeähköä ginin katkua, jonka
voimakkuus on kuitenkin aluksi varsin mietoa – voimistuu lämmön myötä
kohtalaisen paljonkin.
Maussa oluen juju on selvemmin esillä. Äkkinäinen hörppy
lähes jääkaappikylmästä oluesta paljastaa ginilisän melko rujolla tapaa,
nielussa lämmittäen ja kielen kannoilla maistuen, mutta odottelun tuoma
lisäpyöreys ja oman hötkyilyn hillitseminen selventää kuviota
huomattavasti.
Olut on edelleen runsaan suklainen, paahtunut ja kahvinenkin
runko liikkuu hitaasti ja tahmaa pyöreydellään myös huulia. Gin ja etenkin sen
mausteisuus ovat myös todetun vahvana esillä, mutta sulautuvat syvän rungon
laineille varsin mallikkaasti. Alkuun vähän kärkevänä, muttei kuitenkaan
ylilyövänä elementtinä. Jälkimaku on aika tiukka, lämmittävä ja samaan aikaan
railakkaan yrttinen. Suklaisuus kuitenkin sopeutuu siihen mukavasti säilyttäen
tasapainon voimakkaiden makujen temmellyksessä ja pehmentäen lopetuksen
terävyyttä oleellisesti.
Hidas, ajan myötä paljonkin tasoittuva ja oman teemansa
selkeästi esiin tuova olut. Hyvä lisä trilogian muiden tuotosten joukkoon.
Toinen pullollinen saa jäädä ihmettelemään ajan vaikutuksia.
Pisteet: 39/50
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti