lauantai 31. elokuuta 2013

Hiisin Raivoava Rakki – maanpäällisten kesken IPA



Teitä on varoitettu!

Pieni ja rauhallinen sisämaakaupunki ei ole hetkeen ollut entisensä. Ensin ne alkoivat rakentamaan jonkinmoista verstasta kaupungin laitamille, sinne on nyt kuulemma pesinyt Hiisi. Jokin aika sitten ne juonivat etelän heimolaisten kanssa päämme menoksi tyrnisen katkeraa taikalientä, mutta sekään ei niille riittänyt. Tällä viikolla ne päästivät koiransakin irti – niin, vieläpä sen isomman! Huhu raivoisana purevasta Rakista on levinnyt jo laajalti, mutta varoituksista huolimatta kansa ei ole sen purukalustolta säästynyt. Minä tiedän, jouduin itsekin todistamaan sen purun voiman… Se oli perjantai-iltapäivä ja aurinkoinen syyskeli oli kauneimmillaan. Viikonloppu oli juuri alkanut ja askeleeni kiiruhti kohti nurkan taakse parkkeerattua punaista paholaista – mummokonkelia mallia Tunturi Pop, joka oli siivittävä minut kohti kesähuvilan biergartenin rauhaa. Mutta silloin se iski, vanhan tiilitalon kulmalla. Askel alkoi painaa, tunsin sen kutsun – kohtaaminen oli vääjäämätön, melkein kuin ennalta kirjoitettu.

Ensin näin monin määrin varoituskylttejä, kehystettyjä, irtonaisia, suuria ja pieniä. Osa varoitti koirasta, toiset ilmensivät Hiisin läsnäoloa. Ja kuin huomaamattani, olin Rakin kanssa silmätysten. Sen tasainen, punertavan oranssi turkki kylpi auringonvalossa ja sen suu vaahtosi pahaa enteilevän runsaana. Se tarrasi alkuun lempeästi maistellen, mutta hiljalleen sen ote vain koveni… Kuin taikaiskusta, kaikki ympärillä sumeni, ajatukset keskittyivät vain tuohon hetkeen – pystyin kuulemaan ainoastaan Hiisin tyytyväisen naurun sen hieroessa käsiään verstaalla ”kaupunki on vallassani!”. Sitä se kieltämättä on, minä sen tiedän – olin paikalla kun se tapahtui. Yhä uudestaan ja uudestaan näin ihmisten joutuvan hyökkäyksen kohteeksi, uhreja ilmaantui lisää jatkuvalla syötöllä, kuin hanasta laskien… näin oli jatkunut jo useamman päivän ajan.

Raivoava Rakki ja varoituskyltti!
Tämä on siis tarina Raivoavasta Rakista – Hiisi-panimon odotetusta ensioluesta. Nopeasti on aika kulunut, sillä vastahan minä (helmikuussa) hiisiläisiä haastattelin panimon perustamisen alkutaipaleella. Mutta vihdoin se on siis virallista ja Jyväskylästäkin saa oman kaupungin panimon olutta! Kuten odottaa saattoi, ei Hiisi aloittanut taivaltaan perinteisesti ”helpommista” oluista, vaan lähti alusta saakka tekemään sitä, mitä oikeasti haluaa. Lopputulemana oli siis tämä nyt arvioinnissa oleva Raivoava Rakki – jatkuva humaloitu IPA, joka ”ei räksytä, vaan puree jalan poikki jos lähelle päästää”. Raivoavasta Rakista on tuloillaan myös maitokauppavahvuinen versio – Rakki – mutta vahvempi ravintolaversion näki päivän valon ensin. Saatavilla sitä on tällä hetkellä olutravintola Harry’sin hanasta! Kaksikko edustaa kuuleman mukaan ”Hiisin näkemystä oikeaoppisesta humaloinnista”, mikä mitä ilmeisimmin jollain tapaa liittyy runsauteen ja voimakkuuteen. Jotain myös näistä uutuuksista tuli sanailtua tuossa jokunen hetki aikaisemminkin ja lisää voi käydä lukemassa Hiisin omasta blogista.

  • Tyyli: India Pale Ale
  • Alk.%: 6,2
  • Panimo: Panimo Hiisi, Jyväskylä, Suomi

Raivoava Rakki on siis ”IPA faneilta IPA faneille tositarkoituksella” valmistettu india pale ale, jonka runsas humalointi on saatu  aikaan lisäämällä keittoon humalaa koko keiton ajan. Tämän pitäisi kuulemma häivyttää aromi- ja katkerohumaloinnin rajoja lopputuloksesta ja tuossa olikin mielestäni onnistuttu todella hyvin. Hieman kautta rantain kuulin, että jenkkipainotteinen humalakattaus pitäisi sisällään ainakin Columbusta, Cascadea, Willamettea ja Nuggetia, mutta mahdollisesti vielä jotain muutakin… RR oli tosiaan melko kauniin oranssi ja sopivasti vaahtoava olut – omiaan aurinkoisen syksyviikonlopun aloitukseen.

Hiisi Raivoava Rakki
Markkinoinnin peloittelusta huolimatta Raivoava Rakki ei käynyt suoraan kurkkuun kiinni, vaan kokonaisuus oli runsaasta humaloinnista huolimatta hienosti tasapainossa. Myöskään mallaspuolta ei ole unohdettu humalan kärräyksen huumassa, vaan olut on rungoltaan riittävän tuhti, miellyttävän tuntuinen ja sopivan maltainen. Leppoisaa, vaalean sävyistä karamellisuutta kaverinaan kypsää eksoottista hedelmäisyyttä josta löytyi niin pehmeyttä ja makeutta kuin myös aromaattista terävyyttäkin. Vahvasti aprikoosi-, nektariini-, persikka- ja greippi-linjaa, mutta myös orastavaa kukkaisuutta. Katkerot tosiaan voimistuvat hiljalleen ja ne potkivatkin – vai sanoisinko purevat maun loppuvaiheilla ja jälkimaussa. Tuo puoli esittäytyy mäntyisenä, hieman pihkasenakin, sitrushedelmäisenä, ehkä greippisenä katkeruutena, karvautena ja kevyenä happamuutena – oikein tuore tunnelma!

Rungoltaan onnistunut, hyvällä tapaa mallasta esittelevä IPA, jonka humalointi pelaa mielenkiintoista arvuutteluleikkiä. Katkeruus ei siis tuntuisi voimakkuudesta ja runsaudestaan huolimatta haukkaavaan liian vahvaa osuutta nautinnosta, vaikka erittäin dominoivaa tuo lopulta onkin. Johtuneeko valmistustekniikasta vai mistä, mutta humalointi on eräällä tapaa totuttua monisyisempää, ei niinkään terävän pisteliästä vaan pikemminkin laajalti levittäytynyttä – salakavalan voimakasta ja kestävää. Kitalakea hyväilevää, silti samanaikaisesti kaikkialle puraisevaa. Greippinen tunnelma seurasi minua kotia saakka, se ei haihtunut suusta viiden kilometrin pyörämatkallakaan – olipahan mieluista kotiinvietävää. Kyllä tähän saa Palokan suunnalla oikein tyytyväisiä olla! Hieno olut, kaunis debyytti…Suosittelen syvästi tutustumaan! Think global, drink local...

Pisteet: 39/50

ps. tätä en mistään ole varmistanut, mutta oluen nimi viitannee hiisi-olentojen taruissakin mainittuun Hiidenlinnan hallitsijan, hiisien valtiaan raivoavaan rakkiin…

2 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. "Olutharrastajan virallinen kulkupeli!" :D Onko vielä vanhaa kunnon sulavalinjaista mallia, missä runko tekee kauniin viettelevän mutkan suoran tangon sijaan? Oma on tällanen, mutta punanen: http://image.nettix.fi/extra/itemimg/1150801_1150900/mummopyora-28-tunturi-pop-1150838_b_f317543199014715.jpg Sukukalleus ;)

      Poista