Struise Rosse 2011

• Tyyli: Belgian Ale
• Alk.%: 6,0
• Panimo: De Struise Brouwers, Oostvleteren, Belgia

Belgialaisen Struisen tarina panimona ei ole reilua kymmentä vuotta pidempi. Alun perin strutsifarmia pitäneet velipuolikkaat Urbain Coutteau ja Philippe Driessens tarjoilivat tilansa majoituspalveluita käyttäville vierailleen myös maustuvia olutelämyksiä. Jotain kuitenkin puuttui ja viimein Urbainin ehdotuksesta päädyttiin panemaan omaa olutta. Vuonna 2001 aikomus pantiin toteen yhdessä paikallisen viinintekijän Carlo Grootaertin kanssa. Alku ei ollut yhtä ruusuilla tanssimista ja pienten asioiden viilaamista riitti pitkään. Ensimmäiset oluet olivat varsin eläväistä sorttia ja usein pullon avaaminen päättyikin shamppanjasuihkua vastaavaan olutpurkaukseen. Maussa ei sen sijaan ollut valittamisen sijaan, mutta oluita ostaneet vierailijat eivät olleet innoissaan siivoillessaan auton takakontteihin levinneiden pullojen sisältöjä. Tuotteet vaativat siis kehittämistä mutta hiljalleen harrastus oli muuttunut aikaa vieväksi ja totiseksi tuohuksi. Vuonna 2003 oluiden valmistus siirrettiinkin jokusen kymmenen kilometriä tilalta etelään sijaitsevaan Caulierin panimoon, jonka laitteita kolmikko vuokrasi oman oluensa tekoon. 2006 oluen valmistus siirtyi lähemmäksi, Deva Brouweij’n huomiin. Nykyisin Struisella on käsittääkseni ihan omat tilat oluen valmistukseen lähistöllä sijaitsevassa vanhassa koulurakennuksessa, jonka panimon väki kunnosti itselleen panimoksi.   

Komia on

Struise Rosse syntyi hieman vahingossa. Alun perin miesten oli tarkoitus valmistaa Struise Witteä – olutta, jota he alkoivat tarjoilla tilallaan jo vuonna 2001. Edellisen illan juhlat olivat kuitenkin menneet pitkäksi ja prosessin aikana kattilaan lipsahti mm. väärää hiivaa. Lopputuloksena oli punertava, pähkinäinen ja maistuva olut, jolle panimolla ei sillä hetkellä kuitenkaan ollut markkinoita.  Onneksi Rosselle kuitenkin löytyi käyttöä ja tämä onkin meidän kaikkien etu. Tarkemmin en osaa sanoa, että säilyikö punertavan vahinkolaukauksen resepti täysin samana, vai onko se kokenut pientä viilausta ajan saatossa, mutta pääasia että tuota on nykyisin saatavilla. Resepti pitää sisällään mm. mallastettua vehnää, kauraa ja kandisokeria. Olut on myös pastöroimaton ja suodattamaton. Struisen oluet ovat pääsääntöisesti maistuneet meikäläiselle, eikä Rosse tosiaan ole tässä tehnyt poikkeusta. Pari pulloa tuota on aiemmin tullut tapailtua, nyt kaivoin varastosta (ilmeisesti) viimeisen kappaleen tätä lajia. Siitäpä pieni raportti kuvan alla.

Struise Rosse 2011

Punertava, melko tumman ruskea olut. Vaahtoa irtoaa todella runsaasti ja sen laskeutumista täytyy odotella tovi jos toinenkin. Tuoksu on mielenkiintoinen, oikein miellyttävä. Tummaa hedelmäisyyttä, jossa jännästi hieman parfyymistäkin aromia joukossa, samoin ylikypsää omenaa. Toffeista makeutta, makean paahteista maltaisuutta. Hentoa lääkeyrttisyyttä, mausteita ja kukkaisuutta, ehkä ripaus marjaista makeuttakin. Makukaan ei ole hassumpi. Tummaa, makeaa ja sopivan paahteista maltaisuutta, jälkimaussa läsnä myös salmiakkia ja kuivanlaista pähkinäistä tunnelmaa. Kypsää, hieman kuivattua hedelmäisyyttä, mausteita ja lääkeyrttisyyttä. Maun loppupuoliskolla myös sitrushedelmäistä humalointia. Suutuntumaltaan hieman kevyt, ehdottomasti lisää paksuutta tuo vaatisi. Makua kuitenkin riittää ihan mukavasti, eikä se suinkaan yhtään pöllömpi kokonaisuus ole. Näppärä ja mielenkiintoinen, hieman paahteinen ja hedelmäinen tumma belgi.

Pisteet: 36/50