- Tyyli: Eisbock
- Alk.%: 35,0
- Panimo: BrewDog, Ellon, Aberdeenshire, Skotlanti
Watt Dickie saa
nimensä panimon perustajakaksikon mukaan – James Watt ja Martin Dickie.
Kyseessä on jälleen kerran räväkän skottipanimon oluen rajoja testaava tuotos,
jota tällä kertaa mainostetaan ensimmäiseksi kunnon innovaatioksi vuosisatoihin
alkoholituotteiden kehittelyssä. Watt Dickie on melkoisen vahva, huikeat 35%
alkoholia sisältävä India Pale Ale, jonka vahvuus on saatu aikaan
jäätislauksella. Samaan tapaanhan on syntynyt myös panimon muut vastaavat extravahvat
oluet, kuten Tactical Nuclear Penguin (32%), Sink The Bismarck (41%) ja The End Of History (55%). Ilmeisesti jotain kummallista tämän valmistuksen yhteydessä
on kuitenkin keksitty, sillä panimo on jättänyt patenttihakemuksen koskien
valmistusmetodia:
Patentoitu, salainen valmistustekniikka... |
Jotain hurjaa on siis
Skotlannin päässä kehitelty… Uutuus on siis jotain mullistavaa ja erilaista,
eikä sitä välttämättä edes tulisi mieltää olueksi vaan käsitellä kuin vahvempia
alkoholituotteita konsanaan. Panimon mukaan sen pitäisi taipua myös
koktaileihin.
“What we have here is not beer, but its
alter-ego. This is Mr Hyde. This is the shiver down the spine of the
grease-slick ad-man relying on people lapping up the ‘same-old, same-old’ from
their sticky bottles of snake oil. This is a drink brewed by the misfits, for
the misfits. It’s a beautiful, absurd experiment.”
No nämä
äärimmäisyyksiin menevät kikkailut ja niiden tuloksethan ovat yleensä melko
hyvin jo etukäteen tiedossa, eikä esimerkiksi sympaattisesti nimetty ja brändätty
pingviini-olutkaan niin sanotusti makuhermoja päässyt hivelemään. Jollain tapaa
nämä erikoiserät ja – tällä kertaa käytän termiä niin, kuin haluaisin sitä
oikeastikin käytettävän – erikoisoluet vain herättävät mielenkiintoa etenkin
harrastajissa ja sama pätee itseenikin. Kyse on osittain panimon omasta
mielenkiinnosta kokeilla sekä itsensä että oluenvalmistuksen ja raaka-aineiden
rajoja, maistajan halusta kokea jotain erilaista ja tietenkin jonkin asteisesta
rahastuksesta – niin panimon kuin jälleenmyyjienkin osalta. Joka tapauksessa
tartuin syöttiin puhtaasta mielenkiinnosta, mutta pakko huomauttaa, että pohdin
siirtoa yhden oluen verran. Kuopion Maljassa hintaa pikkupullolle kertyi 12€.
BrewDog Watt Dickie |
Kirkas, kauniin
punertava, ruskean sävyinen ”olut”. Tuoksultaan lämmittävä, tumman hedelmäinen
ja melko liköörinen – alkoholi nipistää nenää nuuhkiessa. Ajan mittaan tuo
pehmenee ja varovasti lasia nenän ohitse liu’uttaessa tuoksu on oikeastaan aika
pehmeä, hieman makea ja kypsä. Ohutta, tumman toffeista makeutta, muutoinkin
melko tumman hedelmäinen ja kypsä tunnelma.
Maku on jotain mitä
osaa odottaakin. Alkoholi maistuu, tuntuu ja lämmittää suht selkeästi. Hetken
odottelun ja makustelun jälkeen IPA-elementti alkaa tosiaan löytymään ollen
loppuunsa melko selkeänäkin esillä. Tummaa, kuivahtavaa ja kypsää
hedelmäisyyttä, hienoisesti katkeron puraisua – etenkin kielen päällä
loppuvaiheilla. Keskitumman toffeinen maltaisuus ja ajoittain tahmaavakin, syvä
liköörimäinen tunnelma piilottavat hieman pahinta alkoholin katkua.
Kokonaisuutena elämäni
lämmittävin IPA-kokemus, mutta uusintaa en tule tästäkään ottamaan. Nämä BrewDogin
kokeilut ovat vähän sellaisia, että mieli tekee testata vaikkei odotukset
makuelämyksen osalta olekaan korkealla. IPA-puoli tosiaan oli yllättävän hyvin
tunnistettavissa, mutta melkoista likööriähän tämä on. Mutta mitäpä muutakaan
tältä olisi voinut odottaa. Watt Dickie – Can you dig it?
Pisteet: 28/50
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti