- Tyyli: Witbier
- Alk.%: 4,7
- Panimo: Suomenlinnan Panimo, Helsinki, Suomi
 |
| Lokki Suomenlinnan lautalla... |
Suomenlinnan Piper Wit ajautui vihdoin ja viimein
ostoskoriini, olenhan jo pidemmän aikaan manannut saamattomuuttani ko. panimon
maitokauppatuotteiden testailun suhteen. Vaikka lauantaina ehdinkin jo ylistämään syksyn taikaa ja paahteisten maltaiden mahtia, en voinut olla
syömättä osaa sanoistani – witbieriä teki oikeasti vähän vielä mieli. Tämän
kesän witit jäivätkin melko suppeaksi joukoksi omassa juomavalikoimassani,
joten luonnollisesti mieli haikaili vielä kertaalleen belgityyppisen vehnäoluen
suuntaan. Suomenlinnanlainen on nipin napin maitokauppaan soveltuva, kesäisen
raikas olut 4,7%:n vahvuudellaan. Suodattamaton belgityylin olut on maustettu
mm. koriaterilla, pomeranssilla kuin myös appelsiinilla. Oluen nimi viittaa
panimon läheisyydessä sijaitsevan Susisaaren Piperin puistoon, jonka muotoutuminen
on alkanut jo 1770-luvulla. Nykyisen nimensä puisto on tosin saanut
huomattavasti myöhemmin, 1900-luvun puolella. Nimensä puisto on saanut Viaporin
rakentamista johtaneen komendantti Petter Bernhard Piperin mukaan, jonka
johtokaudella myös puutarha alkoi rakentua. Hänen lähisukulaisensa Fredrik
Magnus Piper taasen on 1700-luvun maisemataiteen kehittäjä…
”Belgian vanha emämaa Ranska näytteli suurta osaa
Suomenlinnassa; Viaporin rakentamisessa käytettiin ranskalaista kultaa ja
saaren seurapiireissä noudatettiin tapoja, joihin Tukholman hovipiireissäkin
oltiin totuttu. Kenties mamsellit seurueineen Piperin puiston pique-niqueillaan
nauttivat myös raikasta biére blanchea.”
 |
| Suomenlinnan Piper Wit |
Haalea, tasaisen samea ja väriltään kullankeltainen olut
ihan kauniilla vaahto päällä. Tuoksultaan hyvin kesäinen, kepeä ja miellyttävä.
Neilikkaa, korianteria ja raikasta yrttisyyttä, vaaleaa, hieman makeaa viljaisuutta
sekä pehmeää hiivaisuutta. Appelsiininkuorinen hapan raikkaus tekee
kokonaisuudesta nautinnollisen kevyen ja melkeinpä toivoisi hellekeliä tähän
kaveriksi takaisin. Makukin on oikein miellyttävä, kesäisen pirteä ja
tuntumaltaan ilmavan kepeä. Hienoista vetisyyttä löytyy aika ajoin reunoilta,
muttei mitään hälyttävää. Appelsiinin kuorinen hapan raikkaus toimii mainiosti
ja onkin melko vahvasti esillä. Mallasrunko on vaaleaan viittaavaa, viljaisaa
ja hieman makean vehnäistä. Tuota vahvemmin pelissä on kuitenkin neilikkaista,
korianterista mausteisuutta ja yrttejä. Jälkimaussa hienoista greippistä
puristusta, pippurista mausteisuutta, hiilihappojen runsaus ja terävyys
keventää tunnelmaa todella toimivasti. Pidän tästä melko paljonkin, sillä mausteisuus
ei ole liian pursuavaa tai tunkkaista ja yleiskuva muutoinkin on pirteä,
iloinen ja varsin kesäinen. Hienoisen kuiva tuo toki on, mutta asiaan
kuuluvalla tavalla. Miksen ole tätä aiemmin maistanut?
Pisteet: 34/50
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti