Aarnivalkee on Ukonmaljan neljäs olut, joka minulla on
kunnia saada maistaa. Kun tuossa Tommin kanssa kuulumisia vaihtelimme,
varoitteli hän löytäneensä tästä vaaleahkosta lagerista jo hieman virhemakuja
eli parhain terä lienee jo mennyttä. Onhan sen tekeminen aloitettu jo
helmikuussa, joten aikaa on tovin verran tuosta toki ehtinyt vierähtää. No meillä
ei peljätä vaan innokkaana kävin tämänkin tuotoksen äärelle. Suuri lagerien
ystävä en varsinaisesti ole, mutta mielenkiintoa testaamiseen kyllä aina
riittää. Aarnivalkee mukailee sekä Pilsner Urquellin että Samuel Adams Boston
Lagerin reseptejä – hienoisin muutoksin tosin. Katkerohumaloinnista vastaa
tällä kertaa Saaz-lajike, kun aromipuolta hoidetaan Hallertauer Hersbrückerin
ja Tettnangerin voimin. Reseptiikkaa ja speksejä on tälläkin kertaa luettavissa
Ukonmaljan omasta blogista, josta löytyy myös kuvatodisteita ja tarinaa valmistuksen
vaiheista.
Neljäs Ukonmalja |
Lager-olut ja nimenä Aarnivalkee... Kuten muissakin
Ukonmaljan tapauksissa, myös tämän oluen nimi kätkee merkityksiä. Aarnivalkee
on oikeastaan aiemmin maistelussa olleen Auer Hefeweizenin vastapari – ei niinkään
oluellisesta näkökulmasta vaan symboliikan ja vertausten tasolla. Jos auer
symboloi aurinkousvaa, siestaa ja tietyllä tapaa pysähtynyttä ajan tuntua,
kuvastaa aarnivalkea eli virvatuli aktiivisuutta ja elinvoimaa. Virvatulet ovat
valonlähteitä, tulenomaisesti tanssivia valoilmiöitä joita kerrotaan nähdyn
harvaan asutuilla syrjäseuduilla kautta vuosisatojen. Niiden väri ja muoto
vaihtelee, kertomusten mukaan ne myös välttelevät lähestyjää siirtymällä aina
uuteen paikkaan. Aarnivalkeat ajoittuvat kesäaikaan, joten eräällä tapaa ne
edustavat kesäistä lumoa ja elinvoimaa, tietyllä tapaa hedelmällisyyttä. Ei
liene yllätys, että virvatulet liittyvät tiukasti useisiin kansanperinteisiin
ja –taruihin, kätkeväthän ne sisäänsä paljon mystiikkaa. Kotimaisissa taruissa virvatulet yleisesti henkivät petollisuutta ja niiden uskotaan olevan henkiolentoja, jotka pyrkivät harhauttamaan kulkijan tieltä ja eksymään tai
vahingoittumaan. Virvatulten alla uskotaan myös piilevän aarrekätkö, jota
haltija kiillottaa virvatulen liekillä.
Tarinoita on monia, mutta myös tiede on
pyrkinyt antamaan järkeen käypää selitystä näille mystisille ja kiehtoville
ilmiöille. Tapauksesta riippuen niitä on selitetty tornipöllöillä, suokaasujen
itsestään syttymisellä, bakteerien vuoksi hohtavilla linnuilla ja
kiiltomadoilla sekä bioluminoivilla levillä. Tyhjentävää vastausta ilmiölle ei
siis ole antaa, mikä onkin omiaan vahvistamaan uskomusten verhoa… Aarnivalkee
lagerin ja nimen välinen kytkös juontaa juurensa jälleen mielikuvista, oluen
värin ja virvatulen kuvastuksen yhteydestä. Siksipä myös Aarnivalkee on
peruspilsneriä oranssisempi…
Ukonmalja Aarnivalkee |
Samea, ei-niin-vaalea vaan pikemminkin haalean ruskea,
oranssiin taittuva olut. Vaahtoa tulee alkuun komeasti, pullon sisukset
tahtovat kovinkin vakaasti ulos korkin avaamisen jälkeen, mutta rätillä
siitäkin selvittiin. Tuoksu on lageriksi mainio, hieman pidättäytyvä tosin. Hunajaista
makeutta, vaaleaan viittaavaa mallasta ja kevyen makeuden kanssa synkkaavaa
ohutta hedelmäisyyttä. Samaa miellyttävää hunajaisuutta löytyy myös mausta –
hieman ohkaistahan tuo on, mutta selkeästi erotettavissa. Makumaailma on
muutoinkin lagermaisen hillitty, pääosin varsin miellyttävä ja toimiva. Vaaleahkoa
mallasrunkoa tukee hentoinen hedelmäisyys, mutta hienointa kokonaisuudessa on
ruohoinen humalointi, jota tukee suht vahvastikin esiintyvä mausteisuus. Tuo
kokonaisuus ikävä kyllä hieman peittyy Tommin varoitteleman sitruksisen
happamuuden alle, joka ei tällä kertaa puhdasta katkerointia aromiltaan
muistuta. Tyylipuhtaaksi tai täysin tasalaatuiseksi tätä ei valitettavasti voi
kehua, mutta positiivisiäkin asioita onneksi löytyy. Happamuus, sitruksinen
”vääränlainen” katkeruus on loppuunsa aika hallitsevaa ja tuo latistaa
nautintoa melko paljon. Rungoltaan Aarnivalkee on lageriksi sopivan jämäkkä
eikä makukombo lainkaan hassumpi olisi, mikäli sitrusta saisi säädettyä
kevyemmäksi. Lienee aika jo hieman tehnyt tehtäväänsä tällä kertaa.
Valitettavasti.
Pisteet:
- Tuoksu 6
- Ulkonäkö 3
- Maku 5
- Suutuntuma 3
- Yleisvaikutelma 10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti