keskiviikko 20. heinäkuuta 2016

Mustan Virran St Olaf Pale Ale

Olut, joka sai Olvin varpailleen...
Kesäisen Savonlinnan oluelliset perinteet juontavat juurensa jo Olavinlinnan rakentumisen ajoilta. Olut oli jo aikoinaan linnan tärkein juoma, johon tarvittavat maltaat valmistettiin itse linnan omassa mallassaunassa, joka sijaitsi viereisellä Mallatsaarella. Keväällä toimintansa aloittanut Mustan Virran Panimo jatkaa nyt tätä kaunista perinnettä ja sen tarkoituksena oli elvyttää samalla Savolinnan Oluttehtaan aikanaan valmistaman Olavi-oluen henki. Historian havinaa siis monella tapaa – niin sanottua kulttuurin makua parhaimmillaan. Mutta…

”Kun savolainen lukee, siirtyy vastuu kirjoittajalle”. Liekö minkälaatuinen lukihäriö tai murrekukkanen kyseessä, mutta Iisalmessa suivaannuttiin kovasti pienen panimon uudesta tuotemerkistä: ”Sehän on kuin meidän Olovi!”. Alkoi mediahuomiotakin saanut virkamiesruljanssi pienen, noin 20 000 litran vuosituotannosta haaveilevan panimon vielä julkaisematonta olutta vastaan. Savonlinnalaisethan olivat jo saaneet tuotenimelleen hyväksynnän Patentti- ja rekisterihallituksessa, mutta Olvi vetosi yhden kirjaimen eroavaisuuden riittämättömyyteen. Yhden kirjaimen ero löytyy myös Olavin ja Olarin Panimon nimistä, joissa on keskenään myös sama tavutus, mutta sekaantuminen edelleen vähän tarkoituksenhakuista. Olvista sen sijaan puuttuu "jotain" - ainakin yksi kirjain ja tavukin. Sopu asiaan kuitenkin löytyi ja näin Olavi muuntautui St. Olafiksi. Jupakan myötä Mustan Virran Panimo sai medianäkyvyyttä ja Olvi tahran kilpeensä tehtyään kärpäsestä härkäsen.

Älähdys oli paitsi turha, mutta myös tekopyhä saivartelua: Savonlinnalaisen Olavin historia nimittäin alkaa jo 1930-luvulta kun taas nykyinen Olvi Oyj sai nimensä vasta vuonna 1952. Olvi tosin osti nimensä samaan aikaan toimintansa lopettaneelta helsinkiläispanimolta. Sillä olisi toki ollut mahdollisuus haalia itselleen kaikki vähänkään omaa asemaa uhkaavat nimimuunnokset jos vain kiinnostusta olisi ollut. Esimerkiksi sana olut on synonyymi olville… Olvi-kytköshän löytyi aikanaan myös Teerenpelin Rentoreino-jupakan taustalta.

Pyhä Olavi
St. Olafia se nyt kuitenkin siis on ja mikäs siinä. Ei nimi olutta pahenna. Mustan Virran Panimo käyttää suloisen näköisiä, lääkepullomaisia lasipulloja etikettitaiteen ja tunnelman ammentaessa innoistuksensa Olavinlinnan tarinoista ja myyteistä, keskiaikaisista puupiirroksista, linnan historian esineistöstä ja aseista sekä heraldiikasta, joihin on tutustuttu muun muassa Suomen Kansallismuseon Suomen keskiaikaisista linnoista vastaavan intendentin kanssa.

St. Olaf on nimetty Pyhän Olavin, kaikkien ritareiden ja sotilaiden suojelupyhimyksen hengessä. Pyhä Olavi tunnettiin elinaikanaan (995-1030) julmana ja väkivaltaisena hallitsijana. Olavinlinna on saanut nimensä pyhimyksen mukaan ja nyt sen henki elää myös oluen muodossa:
Panimomme ylpeys, St. Olaf on perinteinen Pale Ale joka sopii niin kuninkaille kuin ratsumiehillekin. Olut on saanut nimensä Pyhästä Olavista, jonka mukaan on nimetty myös Pohjoismaiden parhaiten säilynyt keskiaikainen linnoitus - Olavinlinna.
St. Olaf on amerikkalaisella Citra-humalalla humaloitu raikas ja sitruksinen pale ale. Olut on niin sanottu single hop, eli siinä on käytetty vain yhtä humalalajiketta. St. Olafissa on käytetty suomalaista ohra- ja vehnämallasta.
Näin alkuun Mustan Virran Panimo palvelee lähinnä Savonlinnan seutua ja paikallisten kauppojen sekä ravintoloiden lisäksi tuotteita voi kesän ajan maistella Olavinlinnaa vastapäätä parkkeeratulla kesäterassilla Riihisaaressa. Ei hassummat puitteet paikallisoluen nautiskeluun veden äärellä, pala historiaa horisontissa...

Mustan Virran St Olaf Pale Ale

Keltainen, hieman punertava olut kauniilla ja kestävällä vaahtopäällä. Tuoksu on hieman kevyt, trooppisen hedelmäinen ja kevyen maltainen. Hieman ruohikkoista tuoreutta, yleisesti miellyttävä ja tasapainoinen.

Mausta löytyy kohtalaisesti katkeron puristusta. Kokonaisuus on ehkä hitusen ohkainen, silti mukavan trooppinen ja kevyen ruohoinen. Mallasrunko on vaaleanpuhuva, kevyenoloinen ja lähinnä taustalla tukeva, tasapainottava tekijä.

Tuomio: "Kiva kesäolut" lienee sopiva luonnehdinta maistuvalle, joskin (sekä maultaan että tarinaltaan) diplomaattiselle kokonaisuudelle. Hyvä olut, hieno etiketti.

Pisteet: 33/50

2 kommenttia:

  1. Panimoravintola Huvilan jo siirryttyä Jussi Hukkasen osaavista käsistä paikallisen ravintolaketjun johdettavaksi, oli uuden pienpanimon aloitus entisessä kotikaupungissa ehdottomasti sympaattisempi ja toivotumpi uutinen... Savonlinna kehittyy (olut)kulttuurikaupunkina! -Antti Peura

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näimpä. Waahdon oluita en ole päässyt maistamaan mutta sielläkin on taustalla tehty paljon yhteistyötä Hukkasen ja Malmgårdin väen kanssa. Kahtotaan miten hommat kehittyy mutta kaksi panimoa Savonlinnan kokoiselle paikalle on kyllä ilahduttavan hyvin :)

      Poista