"Hukkuuko Suomi pienpanimoihin?"

Pienpanimo-oluita on tarjolla entistä enemmän ja panimoita syntyy lisää kiihtyvällä tahdilla

Kotimaisten pienpanimo-oluiden ystävillä riittää aihetta tyytyväisenä hymistelyyn. Panimoiden perustamistahti sen kuin kiihtyy ja tarjolla oleva tuotekirjo kasvaa kasvamistaan. Vain muutamassa vuodessa pienpanimoiden määrä on yli kaksinkertaistunut ja etenkin viimeinen puolitoistavuotinen on ollut melkoista hurlumheitä – positiivisessa mielessä, tottakai.

Suomessa toimii tätä nykyä noin 70 pienpanimoyritystä. Niistä 12 sai ensimmäiset tuotteensa markkinoille vuoden 2015 aikana ja tänä keväänä tuo rajapyykki murskattiin jo heinäkuun alussa: uusia tulokkaita on ollut kahden ensimmäisen kvartaalin aikana yhteensä kaksitoista ja kun Paksuniemikin sai Luja Ote –pilsinsä hanaan heti heinäkuun lomaviikoille, näyttää vuoden 2016 panimokaravaani puksuttavan kovaa vauhtia kohti omia kymmenlukujaan. Lisäksi tietoa uusista panimoprojekteista tuntuu tihkuvan lähes päivittäin, joten rata jatkunee pitkälle vuoteen 2017 ja varmasti sen ylikin. Kehitystä voi seurata täällä:

Suomen pienpanimot kartalla

Tilanne 7.7.2016

Valtaosa panimoista keskittyy tälle alueelle ja etenkin Helsinki-Turku -välillä riittää jo vierailtavaa pariksi päiväksi.

Hukkuuko Suomi siis pienpanimoihin? No ei kai… Ainakaan vielä. On toki huomion arvoinen seikka, että noin 70% toimivista panimoista sijaitsee Helsinki-Lahti-Tampere-Pori –kaupunkiketjun ja rannikon rajaaman alueen sisäpuolella – ns. 70%-alueella. Tälle alueelle painottuu myös noin 60% perusteilla olevista panimohankkeista. On myös totta, että pienpanimoiden markkinaosuus oli kasvustaan huolimatta viime vuonna ”vain” 3,4%. Etelä-Suomi on joka tapauksessa maamme väkirikkainta seutua ja ilmapiiri tuntuu muutoinkin muuttuneen koko ajan suotuisammaksi uusia makuja tarjoavia pienpanimoita kohtaan ja nyt kehitys ulottuu kootummin myös muualle maahan. 

Suomen pienpanimokartta näytti pitkään varsin kaksijakoiselta: mainitulla 70%-alueella oli selkeä panimokeskittymä muun maan ollessa hajanaisten, yksittäisten täplien tähdittämää panimoperiferiaa. Tilannehan on edelleen vähän samankaltainen, mutta keskittymiä on tullut lisää. Onhan uusien ”panimoryppäiden” tiheys on aivan toinen kuin Etelä-Suomessa, mutta ottaen huomioon pohjoisempien alueiden kaupunkikeskusten hajanaisuus, näyttää kehitys varsin lupaavalta.

Pohjoiseen on perusteilla useitakin panimoita.

Pohjanmaallakin osataan hyödyntää ohraa.

Kuka perustaisi panimon varkauteen ja täyttäisi tyhjiön ringin keskellä?

Panimoraja kulkee toistaiseksi Oulun korkeudella, mutta siirtynee jo lähikuukausina Napapiirin tuntumaan Rovaniemen Panimon aloittaessa toimintansa. Rolloa korkeammalle ei ainakaan tämänhetkisten, hyvin epäivirallisten tietojen mukaan toimintaa olisi tuloillaan, vaikka eräs herrasmies Kittilän seudusta hetki sitten hekumoikin (tämä huhu on inside-heitto, ilman sen vakavampaa pohjaa. Kai). Tähän väliin pitänee huomauttaa, että Levin Panimo & Pubin omat oluet tulevat Oulusta Maistilalta ja Saariselän panimotoiminta myytiin keväällä Tornion panimoperinteitä herättelevän Sangenin haltuun. 

Pohjoinen näyttää kuitenkin saavan hiljalleen oman panimokeskittymänsä, jossa Oulun seutu näyttelee vahvaa pääosaa. Panimoita perustetaan Rovaniemen ja Tornion ohella Hailuotoon, Kempeleeseen ja Taivalkoskelle Oulussa jo vaikuttavan Maistila-Sonnisaari –kaksikon tueksi.

Rannikkoa alaspäin liikuttaessa tulee vastaan toinen, hieman tiiviimpi ja jo pidemmällä kehityksessä oleva Kokkola-Pietarsaari-Vaasa-Seinäjoki –alue, jossa toimii nykyisin jo neljä panimoa kahden ollessa vielä rakenteilla. Näiden lisäksi seinäjokelainen Mallaskoski ilmoitti laajentavansa toimintaansa vientihommat mielessään ja on ilahduttavaa huomata Uusikaarlepyyn kokoiseen paikkaan mahtuvan kaksikin tuoretta panimoyritystä (Jacobstads ja perusteilla oleva Keppo Bryggeri).

Kolmas, rengasmaisena kuviona Varkauden kaupunkia tarkasti välttelevä keskittymä on melko laaja, mutta kartalla katsottuna ymmärrettävä: Jyväskylä, Kuopio, Joensuu, Savonlinna, Mikkeli… Seutukunnan potentiaalisimmat kaupungit hienosti edustettuna. Ehkä raideyhteys tuo mallaslastit joskus vielä Pieksämäelle tai maantielogistisesti toimivaan Varkauteenkin ja miksei potentiaalia löytyisi vähän pienemmistä keskuksistakin...

Tilaa panimokartalla siis riittää ja tarjonta on selkeästä painottumisestaan huolimatta levittäytynyt myös maakuntiin. Suurimmat kaupungit ovat listalla hyvin edustettuina, mutta myös pienempiä kyläpanimoita ja paikallista olutkulttuuria kirittäviä toimijoita on viime aikoina syntynyt mukavasti. Neljän "ryppään" ulkopuolelle jää lopulta vain pari toimivaa panimoa Heinolassa, Ahvenanmaalla ja Hartolassa sekä uudet projektit Lappeenrannassa, Virolahdella, Artjärvellä ja Lemlandissa (voi niitä toki olla muitakin, mutta nämä ovat ns. tiedossa olevia). Osa mainituista menisi toki venyttäen tuon 70%-alueenkin sisään eli "tiivistä" on - mutta vain paikoin.

Tässä vielä listaus tänä vuonna toimintansa jo aloittaneista panimoista:

• Paksuniemen Juomatehdas, Rääkkylä
• Rocking Bear Brewers, Pori
• NP Brewers, Vaasa
• Kanavan Panimo, Vääksy
• Panimo Honkavuori, Joensuu
• Mustan Virran Panimo, Savonlinna
• Nordic Brewery, Lempäälä
• Cool Head Brew, Tuusula
• Someron Panimo, Salo
• Panimo Paja, Lahti
• Mallaskuun Panimo, Lapua
• Kimito Brewing, Kemiö
• Jacobstads, Uusikaarlepyy