Olut, joka sai Olvin varpailleen... |
- Tyyli: American Pale Ale
- Alk.%: 4,5
- Panimo: Mustan Virran Panimo, Savonlinna, Suomi
Kesäisen Savonlinnan oluelliset perinteet juontavat juurensa
Olavinlinnan rakentumisen ajoille. Olut oli jo aikoinaan linnan tärkein juoma,
johon tarvittavat maltaat valmistettiin itse linnan omassa mallassaunassa, joka
sijaitsi viereisellä Mallatsaarella. Keväällä toimintansa aloittanut Mustan
Virran Panimo jatkaa nyt tätä kaunista perinnettä ja sen tarkoituksena oli
elvyttää samalla Savolinnan Oluttehtaan aikanaan valmistaman Olavi-oluen henki.
Historian havinaa siis monella tapaa – niin sanottua kulttuurin makua
parhaimmillaan. Mutta…
”Kun savolainen lukee,
siirtyy vastuu kirjoittajalle”. Liekö minkälaatuinen lukihäriö tai
murrekukkanen kyseessä, mutta Iisalmessa suivaannuttiin kovasti pienen panimon
uudesta tuotemerkistä: ”Sehän on kuin
meidän Olovi!”. Alkoi mediahuomiotakin saanut virkamiesruljanssi pienen,
noin 20 000 litran vuosituotannosta haaveilevan panimon vielä
julkaisematonta olutta vastaan. Savonlinnalaisethan olivat jo saaneet tuotenimelleen hyväksynnän Patentti- ja
rekisterihallituksessa, mutta Olvi vetosi yhden kirjaimen
eroavaisuuden riittämättömyyteen. Yhden kirjaimen ero löytyy myös Olavin ja
Olarin Panimon nimistä, joissa on keskenään myös sama tavutus, mutta
sekaantuminen edelleen vähän tarkoituksenhakuista. Olvista sen sijaan puuttuu "jotain" - ainakin yksi kirjain ja tavukin. Sopu asiaan kuitenkin löytyi ja näin Olavi
muuntautui St. Olafiksi. Jupakan myötä Mustan Virran Panimo sai medianäkyvyyttä
ja Olvi tahran kilpeensä tehtyään kärpäsestä härkäsen.
Älähdys oli paitsi turha, mutta myös tekopyhä saivartelua: Savonlinnalaisen
Olavin historia nimittäin alkaa jo 1930-luvulta kun taas nykyinen Olvi Oyj sai
nimensä vasta vuonna 1952. Olvi tosin osti nimensä samaan aikaan toimintansa
lopettaneelta helsinkiläispanimolta. Sillä olisi toki ollut mahdollisuus haalia
itselleen kaikki vähänkään omaa asemaa uhkaavat nimimuunnokset jos vain
kiinnostusta olisi ollut. Esimerkiksi sana olut
on synonyymi olville… Olvi-kytköshän
löytyi aikanaan myös Teerenpelin Rentoreino-jupakan taustalta.
Pyhä Olavi |
St. Olafia se nyt kuitenkin siis on ja mikäs siinä. Ei nimi
olutta pahenna. Mustan Virran Panimo käyttää suloisen näköisiä,
lääkepullomaisia lasipulloja etikettitaiteen ja tunnelman ammentaessa
innoistuksensa Olavinlinnan tarinoista ja
myyteistä, keskiaikaisista puupiirroksista, linnan historian esineistöstä ja
aseista sekä heraldiikasta, joihin on tutustuttu muun muassa Suomen
Kansallismuseon Suomen keskiaikaisista linnoista vastaavan intendentin kanssa.
St. Olaf on nimetty Pyhän Olavin, kaikkien ritareiden ja
sotilaiden suojelupyhimyksen hengessä. Pyhä Olavi tunnettiin elinaikanaan (995-1030)
julmana ja väkivaltaisena hallitsijana.
Olavinlinna on saanut nimensä pyhimyksen mukaan ja nyt sen henki elää myös
oluen muodossa:
Panimomme ylpeys, St. Olaf on perinteinen Pale Ale joka sopii niin kuninkaille kuin ratsumiehillekin. Olut on saanut nimensä Pyhästä Olavista, jonka mukaan on nimetty myös Pohjoismaiden parhaiten säilynyt keskiaikainen linnoitus - Olavinlinna.
Näin alkuun Mustan Virran Panimo palvelee lähinnä Savonlinnan seutua ja paikallisten kauppojen sekä ravintoloiden lisäksi tuotteita voi kesän ajan maistella Olavinlinnaa vastapäätä parkkeeratulla kesäterassilla Riihisaaressa. Ei hassummat puitteet paikallisoluen nautiskeluun veden äärellä, pala historiaa horisontissa...St. Olaf on amerikkalaisella Citra-humalalla humaloitu raikas ja sitruksinen pale ale. Olut on niin sanottu single hop, eli siinä on käytetty vain yhtä humalalajiketta. St. Olafissa on käytetty suomalaista ohra- ja vehnämallasta.
Mustan Virran St Olaf Pale Ale |
Keltainen, hieman punertava olut kauniilla ja kestävällä
vaahtopäällä. Tuoksu on hieman kevyt, trooppisen hedelmäinen ja kevyen
maltainen. Hieman ruohikkoista tuoreutta, yleisesti miellyttävä ja
tasapainoinen.
Mausta löytyy kohtalaisesti katkeron puristusta. Kokonaisuus
on ehkä hitusen ohkainen, silti mukavan trooppinen ja kevyen ruohoinen.
Mallasrunko on vaaleanpuhuva, kevyenoloinen ja lähinnä taustalla tukeva,
tasapainottava tekijä.
Tuomio: "Kiva kesäolut" lienee sopiva luonnehdinta
maistuvalle, joskin (sekä maultaan että tarinaltaan) diplomaattiselle kokonaisuudelle. Hyvä olut, hieno
etiketti.
Pisteet: 33/50
Panimoravintola Huvilan jo siirryttyä Jussi Hukkasen osaavista käsistä paikallisen ravintolaketjun johdettavaksi, oli uuden pienpanimon aloitus entisessä kotikaupungissa ehdottomasti sympaattisempi ja toivotumpi uutinen... Savonlinna kehittyy (olut)kulttuurikaupunkina! -Antti Peura
VastaaPoistaNäimpä. Waahdon oluita en ole päässyt maistamaan mutta sielläkin on taustalla tehty paljon yhteistyötä Hukkasen ja Malmgårdin väen kanssa. Kahtotaan miten hommat kehittyy mutta kaksi panimoa Savonlinnan kokoiselle paikalle on kyllä ilahduttavan hyvin :)
Poista