perjantai 6. syyskuuta 2013

Plank-Bier Heller Weizenbock

Sukupanimon vehnäbockkia

Brauerei Plankin vehnäbock ei enää mikään uutuus ole, mutta orastavan syksyn aikaan päätin palata keväällä Alkon valikoimiin saapuneen saksalaisoluen äärelle. Ensimaistolta mieleen jäi suhteellisen runsas happamuus, jota muistelisin paikoin myös muiden ihmetelleen – toinen puoli porukkaa taas tykkäsi kuin hullu puurosta, joten mieleen jäi kytemään revanssin poikanen. Vihdoin pari viikkoa sitten päätin tuon toteuttaa ja voin näin etukäteen paljastaa lopputuloksen olleen tällä kertaa huomattavasti mieluisampi, vaikkei aivan huippuoluesta vieläkään voida puhua.

Eriäviä mielipiteitä tästä tosin löytyy, sillä oluthan on voittanut oman sarjansa World Beer Cupissa vuosina 2012, 2010, 2008, 2006 ja 2002 sekä pronssia 2004. Itse panimo on vienyt saman tapahtuman ”Best Small Brewery”-sarjan 2006 ja 2012.

Panimo sijaitsee Baijerin osavaltiossa, Laaberin kaupungissa josta ei itse asiassa ole kovinkaan kaukana Weltenburgin luostaripanimosta, jonka herkullista Asam Bockia maistelin viime kuussa. Weltenburgin tavoin myös Plank-panimo omaa pitkän historia, josta löytyy myös mielenkiintoinen yksityiskohta. Panimo on perustettu 1617 ja se on suvussa periytyvä perheyritys.

Sinällään mielenkiintoista on, että panimo on ollut Michael Plank nimisen miehen omistuksessa jo vuosisatojen ajan – panimo nimittäin periytyy aina perheen esikoiselle, jonka nimeksi on suvun perinteen mukaisesti annettu Michael Plank. Olisikin mielenkiintoista tietää, kuinka pahasti suvussa pasmat sekoittuisivat, mikäli yksi polvi jättäisikin poikalapsen tekemättä tai perheen kuopus olisikin esikoista innokkaampi mallasjuomien valmistaja… Tyhjänpäiväistä spekulaatiota, mutta onpahan tuotakin tullut mietiskeltyä. Heller Weizenbockkia kuitenkin lasissa, katsotaa minne sen päivän kunto tällä kertaa yltää.

Plank-Bier Heller Weizenbock
Sinapin keltainen, epätasaisen samea ja keskirunsaasti vaahtoava vehnäolut. Tuoksu leipäisen vehnäinen, hieman sitruksista terävyyttä ja ylikypsää banaania, jonka muassa myös muita kypsänpuhuvia hedelmiä. Mausteista hiivaisuutta. Ei hassumpi, osin pehmeä, mutta myös sitruksisen pirteä.

Maultaan varsin vehnäinen ja sitruksisen hapan. Banaaninen makeus on melko ohkaista, mutta olennaisena osana tukijoukkoja – myös mainittu hedelmäisyys on kevyesti touhussa mukana. Mausteinen hiivaisuus tukee osuvasti sitruksen rutistusta tehden kokonaisuudesta terävän ja pisteliään.

Omaan makuun ehkä vähän liiankin happamaksi kääntyvä vehnänen, jossa toisaalta on runsaasti potentiaalia – kevään pullolle tosin oli varmasti käynyt jotain ikävää, sillä nyt kokonaisuus on huomattavasti paremmin aisoissa. Sopivan rungokas, terävän tuore – mikäpäs siinä. Hyvälaatuinen ja runsasmakuinen vehnäbock. Vehnän ystävän kannattaa testata.

Pisteet: 36/50

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti