Lauantaipäivä Veturitalleilla starttasi heti puolen päivän
pintaan, mutta itse lähdin hieman maltillisemmin liikkeelle. Hieman ennen
neljää kurvasin Tunturi Pop-merkkisellä, kateutta herättävällä punaisella
paholaisellani paikalle ja Jaskahan se ystävineen taas paikalta löytyi.
Paikalla olivat myös Taisto-kotiolutkilpailun finalistit oluineen, joten päivän
aihe oli selvillä. Olutkellarin analyysi kotioluista ja kilpailusta löytyy
aiemmasta kirjoituksesta. Uusia tikkejä lauantaille ei maittavien kotioluiden
lisäksi tullut kuin yksi, sen verran laajasti perjantaina ehti tarjontaan
tutustumaan. Paatuneimmille tikkereille festarit eivät siis viikonlopun
täydeltä uutuuksia tarjonneet, mutta Jaskan kanssa yhteistuumin totesimme: ”Useimmatkaan
nyt tarjolla olevista oluista ei ole enää huomenna saatavilla kummankaan
kotikaupungista, joten nythän on oiva tilaisuus ottaa lauantai rennomman
nautiskelun kannalta”. Tästäpä aatteesta otimme kiinni ja hyväksi havaittuja
oluita tuli hyvillä mielin siemailtua. Yhden merkinnän kuitenkin siis vihkooni
sain, se oli paikallista ja pehmeän savuista:
 |
| Myös lauantai valkeni syksyisen harmaana. |
Palokka Savunkorjuu
Panimo Hiisi, Savuolut (Golden / Blond Ale) 5,2%
Pisteet: 32/50
- Savuvehnän tavoin miedosti savustettu – hieman tujakampi kuitenkin. Keskirunsas, suhteellisen terävä katkeron puraisu antaa tälle kivasti luonnetta, mutta hieman liikaa tuon varaan tässä jää. Ei silti hassumpaa, vaaleaa savuolutta, muttei mitään ihmeempiä kuitenkaan.
 |
| Savunkorjuu |
Tapahtuman oluellinen anti miellytti tasoltaan oikein
mukavasti, ehkä muutama tuote olisi lisääkin voinut – jäin kaipaamaan huhuttua,
koodinimellä kulkevaa ”Kuuma-Kurpitsaa”, jota ei sitten kuitenkaan hanaan saatu.
Kiertävä vaihtuvuus hanapuolella osoitti lauantaina taktiikan heikkouksia,
sillä uutta tavaraa ei juuri tarjolla ollut. Mutta kuten sanottua, hyväksi
havaittuja oli sitäkin enemmän. Parasta oluellista antia oli ehdottomasti Beer
Hunter’sin Äkäpukki, mutta yleinen taso ilahdutti muutoinkin. Kotioluet
pärjäsivät vertailussa paremmin kuin hyvin, joten kuivin suin ei senkään
puolesta tarvinnut seisoskella.
 |
| Äkäpukki oli itseoikeutetusti tapahtuman parasta antia... |
 |
| "Onko Suomessa tilaa uusille toimijoille?" -"Kyllä on!" |
Lauantaina ohjelmassa oli hieman enemmän keskustelua, kun
panimoiden edustajia päästettiin irti laajemmalla rintamalla – etenkin pienpanimoiden
tilasta ja kotimaan mahdollisuuksista käyty keskustelu oli mielenkiintoinen.
Ilmeisesti esiintyjistä oli kuitenkin pulaa, sillä lavalle olisi kelpuutettu
myös harrastelijoiden edustajistoa, mutta en usko että naamani tuonne
raahaaminen juurikaan lisäarvoa keskustelulle olisi antanut – kiitos kysymästä
kuitenkin. Panimoesittelyiden lisäksi Viroon suomalaisvoimin perustetun Sori Brewingin esiinastuminen kiinnosti nurkkapöydässä. Viikonloppu sisälsi hyvää
keskustelua niin lavalla kuin sen ulkopuolellakin ja jonkin verran tulikin
panimoiden väkeä käytyä häiriköimässä.
 |
| Sorin kolmikko kertoo yrityksestään ja osakeannistaan |
Etenkin Hiisiläisiä ja Pyynikin porukkaa jututettuani tulin
hyvin ytimekkäästi siihen tulokseen, että kyllähän siinä tarvitaan ripaus
tervettä hulluutta mikäli panimoa lähtee Suomeen perustamaan – lisäksi tarvitaan
kärrykaupalla ihan normaalia hulluutta, että tuosta urakasta järjissään
selviää. Näitä hulluja oli siis talo täynnä, mutta silmiinpistävää oli kaikista
huokuva tekemisen ilo, se tarvittava pilke silmäkulmassa ja omien tuotteidensa
takana seisomisesta kantautuva ammattiylpeys. Kaikkia en käynyt hihasta
nykäisemässä, mutta hyviä keskusteluja eri aiheista saatiin silti aikaiseksi. Illan
ohjelmanumeroihin kuului myös Taiston tulosten julkaiseminen sekä kaksi stand
up-esitystä, jotka olivatkin oikein mukava lisä tapahtuman ohjelmaan. Lauantai oli ehkä hieman yllättäenkin vähän perjantaita hiljaisempi päivä, mutta väkeä riitti silti ihan mukavasti.
Kotiolutteemaan kuuluvasti peränurkassa esiteltiin myös kotioluen valmistusta halukkaille, mutta itseltäni näytökset menivät aivan loppua lukuunottamatta sivusuun. Ehkä hyvä niin, sillä en uskoisikaan saavani hallituksen lupaa kotikeittiön muuttamiseksi kotipanimoksi...
 |
| Lauantaillekin riitti väkeä |
Lopputuleman Oluton oli oikein onnistunut tapahtuma, jolleka luonnollisesti toivoo laajenevaa ja pitkää jatkoa vastaisuudessakin. Uskoisin, että paikalle saapunut väki sai hyvän johdatuksen kotimaisten pienpanimotuotteiden maailmaan ja ainakin osan olutmaailmankuvaan astui ajatus laadullisesta janosta. Tapahtumahan oli kuin raittiusliittotanttojen pahimmasta painajaisesta: tarjolla oli toinen toistaan maistuvampia oluita, joihin tutustuminen oli tehty helpoksi ja vaivattomaksi, ihmiset viihtyivät, olivat rentoja sekä intoutuivat keskustelemaan innoissaan päivän tarjoamisista löydetyistä uusista mauista ja niiden mahdollisuuksista - opin itsekin paljon ja niin teki varmasti moni muukin! Paikan päällä uskottiin tiedon jakamisen olutkulttuuria kehittävään voimaan, ei informaation piilottamiseen ja makujen vesittämiseen. Iso kiitos tästä!
Erityiskiitokset tapahtuman järjestäjille ja paikalle saapuneelle panimoiden edustajistolle, joita sai käydä viikonlopun mittaan vapaasti häiriköimässä kysymyksillä ja tyrkyttämässä käyntikorttejaan. Kotiolutkilpailu toi tapahtumalle oman, tärkeän lisän ja sen onnistumisesta olivat vastuussa myös Taiston finalistit! Ja luonnollisesti kiitokset Jaska & Co:lle, hauskaa tarinointia ja hyvällä huumorilla oluisiin tutustumista. Ensi vuonna on hyvä jatkaa Oluttoman merkeissä!
 |
| Ei se aina ole niin vakavaa.. (kuva: Jaskan Kaljat) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti