Kolme Nikolaita mökkeilemässä

Mökkivieraat...

Viikonlopun kunniaksi suunnattiin maalle ja tarkoituksena oli vähän latailla akkuja. Siksipä valikoin lähempään tarkasteluun jotain hieman kevyempää ja mutkattomampaa juotavaa, eli haalin käsiini Sinebrychoffin kolme Nikolai-olutta. Suurpanimoiden lagertörppöset jäävät normaalisti nätisti kaupanhyllyjen ja pahvipakkausten täytteeksi, mutta uusimman vuosioluen innoittamana nappasin mukaani koko sarjan. Sinebrychoff kun tuppaa olemaan maamme kolmesta suuresta panimosta ainoa, jolla edes jonkinlaista yritystä valmistaa muutakin kuin pahville maistuvaa salkkulageria – vaikka päätoimialana ”Koffillakin” pysynee ohratärkkelyksen tukkuhankinta ja jatkokäsittely laatikko-olueksi. Positiivisia, tai oikeastaan oikeinkin positiivisia esimerkkejä yrityksestä ovat mm. panimon maailmankuulu Porter, kesän kertaluontoinen kausiolut 777 IPA ja vastikään Brooklynin panimon kanssa yhteistyössä juonittu Two Tree Porter, joten pelkkään etikettikikkailuun ei Keravan suunnalla olla turvauduttu...

Nikolai-oluet ovat siis panimon perustajan, Nikolai Sinebrychoffin nimikkosarjaan kuuluvia tuotteita. Sarja sai alkunsa vuonna 1988 Nikolai Sinebrychoff IV A:n muodossa ja sen nykyisistä edustajista matkaan tarttui maitokauppakolmikko:

• Nikolai Vuosiolut 2014
• Nikolai Tumma Lager
• Nikolai Vaalea Lager Luomu 

Juhlajuoma mallia 2014

Listan ensimmäinen, vuodesta 2011 valmistettujen vuosioluiden tuorein painos ratsastaa nykytrendin aallonharjalla, sillä tölkin kylkeä koristaa harrastajiakin kosiskeleva ”oak aged”-teksti. Tyyliltään tämänkertainen vuosiolut on tumma lager, joka saa makua bourbontynnyrilastuista (tässä siis oak aged-tekstin taustat…). Raaka-ainelistalta löytyy myös viskiä, jota on ilmeisesti lorautettu mukaan mausteeksi suodatusvaiheessa sekä panimosiirappia.

Tulenvartija passissa...

Sittenpä laukusta löytyy Nikolai-perheen Tumma Lager, joka onkin tätä ennen jäänyt tyystin kokematta vaikka onkin pyörinyt valikoimissa viiden vuoden ajan. Markkinointimateriaali kertoo sen olevan ”nyt entistä aromikkaampi ja aavistuksen paahteisempi”, eli onkohan tässäkin reseptiä ehditty ulkoasu-uudistuksen myötä viilaamaan… Tarkemmaksi määritelmäksi näytetään listatun amber lager tai wienisläistyyppinen lager eli kevyempää tummuutta olisi tarjolla.

Ja kahden tummemman lagerin vastapainoksi kolmannesta tölkistä lasiin kaatuu vaaleampaa sorttia, lageria tämäkin. Nikoilai Vaalea Lager Luomu on nimensä mukaisesti luomutuote, mutta myös kolmikosta ainut, jonka valmistuksessa ei ole totuttuun tapaan hyödynnetty ohran olemuksen monimuotoisuutta vaan kyseessä on rehellinen täysmallasolut! Tärkkelykset on siis säästetty brändin tummemmille tuotoksille. Luomu Lager on valmistettu etelä-suomalaisesta luomuohrasta ja humaloitu luomuviljellyillä Tettnang- ja Perle-lajikkeilla. Saksalaispanoksesta huolimatta olut on saanut Tuotettu Suomessa-merkinnän, sillä humalan osuus sen sisällöstä on alle 2%.

Varsinaista rinnakkain vertailua en näille lähtenyt tekemään, vaan otin kunkin vuorollaan testiin mökkiaskareiden välissä. Kuinka arvoitettu Nikolai taipuu mökkisyksyn askareisiin, se selviää välittömästi tämän lauseen loputtua!

Nikolai Vaalea Lager Luomu

• Tyyli: Vaalea Lager
• Alk.%: 4,7
• Panimo: Sinebrychoff, Kerava, Suomi

Nikolai Vaalea Lager Luomu

Ensimmäisenä otin testipenkkiin vaalean Nikolain ja lajina luonnollisesti grillin ääressä hääriminen. Kolmikon joka olut on muuten eri panimomestarin käsialaa ja tämä vaalea, joukon ainoa täysmallasolut on Tapio Kangas-Heiskan aikaansaannoksia! Nikolai Vaalea Lager Luomu on ihan näpsäkän näköinen olut, tuoksultaan melko harmiton, mutta hienoista ruohon puraisua tuosta löytyy. Maultaan positiivinen yllätys, suht mukavasti ruohoista humalointia, maltaan joukossa aavistus pahvia mutta varsin niukalti. Ihan hyvä käyttöolut, odotettua makuisampi ja ihan miellyttäväkin lager. Kaivattua yritystä löytyy, ei ylen määrin mutta selkeästi kuitenkin. Grillin ääreen tai saunan terassille – salkkuoluen ystävän portti uusiin makuihin?

”Nikolai – maustaan tunnettu” ei tällä kertaa täysin harhaanjohtava lausahdus olekaan!

Nikolai Tumma Lager

• Tyyli: Amber Lager / Vienna
• Alk.%: 4,7
• Panimo: Sinebrycoff, Kerava, Suomi

Nikolai Tumma Lager 

Säästin herkut viimeiseksi, joten ennen oak aged-versiota osallistuu Nikolai Tumma Lager saunan esilämmitykseen. Käsissäni on siis panimomestari Harry Bergin mallasjuomaa – ohramallasta sekä ”ohraa” koostumuksessaan. Kolan ruskea, oikeastaan ihan kauniskin kevyemmän tumma lager. Vaaleaan verrattuna maultaan melko ohkainen. Kevyehköä paahteisuutta, samoin ripaus mämmistä leipäisyyttä mutta myös vihanneksista sivupotkua – melko mitään sanomaton ja harmiton kokonaisuus niin maultaan kuin sen voimakkuudeltaankin. Käyttötarkoitusta tälle en äkkiseltään keksi, jäänee vastedes hyllyyn. Yksi tylsähkö, ”tumma” vaihtoehto maitokauppavalikoimiin, helppo valinta ”erikoisoluiden” maailmaan tutustuvalle. 

”Nikolai – maustaan tunnettu” on tässä tapauksessa pelkkää sanahelinää purkin kyljessä.

Nikolai Vuosiolut 2014

• Tyyli: Tumma Lager
• Alk.%: 4,7
• Panimo: Sinebrychoff, Kerava, Suomi

Nikolai Vuosiolut 2014

Ja viimeisenä se kohuttu, ajan hermolla viipattava Nikolai Vuosiolut 2014, oak aged tumma lager – Heikki Vuokon kynästä on tämä resepti. Tumman ruskea, punertava ja kuohkeasti vaahtoava uutuusolut. Normipainosta vivahteikkaampi ja tavallaan runsaampikin makumaailma. Ei nyt ehkä rehdin bourbontynnyrimäinen, mutta ehkä kevyen turpeinen vivahde tuosta löytyy. Kevyehkön paahteinen maltaisuus myös verrokkia syvempää, mutta myös osin rautaista sävyä kantavaa – hento vihanneksisuus hieman peittyy tuon alle. Suht mieto, harmiton ja vetinen – loppumaun osalta normiversiota paremmin tuettu tapaus kuitenkin.

”Nikolai – maustaan tunnettu” saa tässäkin hieman onton kaiun…

Tulokset:

1. Nikolai Vaalea Lager Luomu     26/50
2. Nikolai Vuosiolut 2014                25/50
3. Nikolai Tumma Lager                 23/50

Vaalea veikkonen siis veti kolmikosta pisimmän korren ja ihan näppärä käyttöolut tuosta kuoriutuukin. Silti on pidettävä mielessä saman hintaryhmän huomattavasti maistuvampi Valioluokka Pils ja Laitilan Kukko Pils, joissa kummassakin sitä puristusta on Nikolaita enemmän. Tummalle kaksikolle ei oikein käyttöä taida itselläni olla, melko tasapaksuja ja keppoisia kokonaisuuksia, jotka eivät oikeastaan kummempia tarjoa. Vuosiolut tuntuisi kuitenkin olevan se paikka, jossa suurellakin panimolla luulisi olevan varaa vähän kokeilla ja pelata, tähän saakka tarjonta on ollut lähinnä anteeksipyyteleviä kyhäelmiä. Sinebrychoffilta osaamista löytyy, se tiedetään – mutta sitä pitäisi myös rohkeammin uskaltaa hyödyntää. Porterille olisi kiva saada kaveri, ihan pysyvämpikin…