BrewDog Hello My Name Is Mette Marit / Censored

• Tyyli: Hedelmäolut
• Alk.%: 8,2
• Panimo: BrewDog, Ellon, Aberdeenshire, Skotlanti

Censored by...

Vuorossa vaihteeksi BrewDog-uutuus, joka seurailee aiemmin valmistetun, lakoilla maustetun double IPA Hello My Name Is Ingridin jalanjälkiä. Sarjan tämänkertainen olut tosin viittaa Ruotsin sijasta Norjaan, tai ainakin näin Norjassa on hovia myöten asia käsitelty. Hello My Name Is Mette Marit joutui nimittäin sensuurin kohteeksi turskamaan markkinoilla, sillä nimen koettiin tarkoittavan kruununprinsessa Mette Maritia. Siksipä Norjan markkinoilla olut tunnetaan nimellä Hello My Name Is Censored – sama teksti tosin lukee omassakin pullossani, jonka maistelin Kuopion Maljassa… Vaihtoehtoja nimen tarkoitusperiin on olemassa kuitenkin useampiakin ja panimo itse ne sivuillaan listaakin. Varma norjalaiskytkös oluessa kuitenkin on, sillä se on maustettu norjalaisilla puolukoilla! Ja onhan nimessäkin kieltämättä melko tarkoituksenhakuinen kaiku, eikös vain?

Mette Marit on siis norjalaisin puolukoin maustettu tupla IPA, joka Ratebeer-sivustolla listataan kuitenkin hedelmäolueksi – aromatisoitu olutkaan ei olisi kuitenkaan kaukaa haettu määritelmä, mutta DIPA olisi silti ehkä se osuvin. Puolukka saa tutun katkeraa seuraa Citra-, Nelson Sauvin- ja Brambling Cross-humalalajikkeista.

BrewDog Hello My Name Is Mette Marit / Censored

Punertavan oranssi, suht nopeasti vaahtonsa kadottava Norjasta tarinaa ammentava skotti. Maultaan ihan mielenkiintoinen, muttei järisyttävän sytyttävä. Suurin hauskuus lieneekin eri osasten oikein yhdistäminen. Greippinen, osin mäntyisen tuore ja suhteellisen runsas humalointi esittäytyy brewdogilaisen maailmankäsityksen mukaisena, voimakkaana DIPA-kokonaisuutena, jossa kuitenkin on totuttua enemmän suoraviivaisuutta makukirjon suhteen. Humaloinnista runsasta katkeruutta, karvautta ja happamuuttakin ammentava kokonaisuus saa seuraa saman suuntaista lisää tarjoavasta, punaista terävyyttä uhkuvasta marjaisuudesta. Punaista, hapanta ja kitkerääkin puraisua – ensimmäinen veikkaus ei tosin ole puolukka vaan ennemminkin karpalo rävähtää mielikuvien monitoriin.

Jälkimaku on melko voimakas ja koostuu niinikään edellä mainituista elementeistä, pääpainon ollessa ehkä enemmän marjaisan puolella vaikka terävöittävää greippiäkin löytyy hyvin. Suu kuivuu, sen vuoraa happamahko, kuvitteellinen peitekerros – myös alkoholia esiintyy jonkin verran. Jonnekin tuohon välimaastoon jää kevyt, mutta tunnistettava makeanpuoleinen eksoottinen hedelmäaromi sekä vaaleahko, karamellisen makea mallasrunko. Ei niinkään omaan mieleen olevan olut, loppuunsa melko paljon yhteen suuntaan kallellaan, hapan ja katkera osuus ei oikein saa riittävää tukea vastapuolelta. Nimestä toki plussaa, mikähän olisi Suomen vaihtoehto vastaavalle tuotokselle?

Pisteet: 33/50