- Tyyli: Oktoberfest / Märzen
- Alk.%: 5,7
- Panimo: Vakka-Suomen Panimo, Uusikaupunki, Suomi
Ei hassumpaa tekemistä etiketin puolella... |
Olisi muuten mielenkiintoista tietää, kuinka tiukasti suoni
sykkisi tiettyjen tahojen päässä, mikäli Oktoberfestin kaltaista kansanjuhlaa
vietettäisiin vuosittain täällä pohjolassa… Alkon neljän oluen valikoima ei
meitä suuremmin nahkahousujen ja torvimusiikin juhlatunnelmiin virittele, mutta
kyllähän nämä yleisesti tulee lävitse vuosittain maisteltua. Ilahduttavasti
neljän kovan joukkoon on mahtunut myös kotimaista edustusta, tällä kertaa uusikaupunkilaisen
Vakka-Suomen Panimon värein – tai no etiketin raikkaan puhutteleva väritys on
oikeastaan peräisin Baijerin osavaltion virallisesta värikavalgaadista. Omaan
silmään komiaa katseltavaa tuo vaaleansininen ruutukuviointi valkoisella taustalla.
Olut on Magnum- ja Perle-humaloitu ja sen maltaat ovat luonnollisesti
kotimaista satoa – alkoholipitoisuus jää hieman ”virallisen”
oktoberfest-määritelmän alapuolelle, mutta eipähän tuo oikein täytä kriteereitä
maantieteellisten epäkohtienkaan puolesta. Tämä ei menoa haitanne, itse otin
komean pullollisen testiin syysillan koleudessa – taitaa olla viimeisiä iltoja
kun tarkenee edes jossain määrin istuskelemaan kartanon biergartenin rauhassa
tänä vuonna…
Vakka-Suomen Prykmestar Oktoberfestbier |
Kirkas, kullankeltainen, hieman oranssiin taittuva ja ihan
mukavasti vaahtoava Uudenkaupungin oktoberfest-olutversio. Tuoksultaan märän
maltainen, silti hieman ohkainen. Ruohoista, melko raikasta humalointia löytyy
keskirunsaasti, ehkä vähän alle mutta yleisilme jää jollain tapaa tunkkaiseksi
– vanhan rakennuksen tavoin. Makukaan ei varsinaisesti onnistu viettelemään.
Vaaleahkoa mallasta löytyy taas rungosta, mutta leipämäinen ote jää
suhteellisen ohueksi eikä kevyt makeuskaan kanna tarpeeksi pitkälle. Suurin syy
edellä mainittuun lienee suhteellisen vahva humalointi, joka ei mielestäni ole oikein onnistunut. Ruohoista, suht märkää
puristusta löytyy, mutta kukkainen ja yrttinen osuus on melko kitkerää ja
kevyehkön sitruksisen piirteen tukemana terävän hapanta. Pitkän ja vahvan
jälkimaun voisi tiivistää voikukkaiseen tuoreuteen, joten ehkei sitä parasta
makua tästä suuhunsa saa. Oktoberfest-oluet ovat toki haastava laji, ainakin
mikäli haetaan omaperäistä tai erityisen maistuvaa tuotetta. Tästä oluesta
huokuu tuon asian tiedostaminen ja selkeän puoleinen halu erottua edukseen –
tällä kertaa tuo ei vain ole mielestäni aivan nappiin onnistunut. Ruotsalaiset
taitavat tänä vuonna viedä pisimmän korren tässä lajissa…
Pisteet: 27/50
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti