- Tyyli: Porter
- Alk.%: 6,2
- Panimo: BrewDog, Ellon, Aberdeenshire, Skotlanti
Morsiammen kaima... |
Hääolutta kellarin perältä… BrewDogin Alice Porter on jo
nelisen vuotta vanha tuote ja pariin otteeseen sitä on tullut siemailtuakin.
Näinä kertoina kokonaisuus on kuitenkin jättänyt hieman kylmäksi joten yksi
pullo näytti jääneen unohduksiin. Parasta ennen-päiväys livahti ohitse pari
kuukautta sitten, mutta eipä tuo portteria pilaantuneeksi tee.
Oluen tarina on mielenkiintoinen. Leedsissä toimivan North
Barin päämies Matt Gorecki sanoi hyvästit vapaalle elämän tyylille vuonna 2010,
mutta teki sen tyylillä. Kourallinen sulhasmiehen kavereita suuntasi Mattin
johdolla kohti pohjoista hääoluen valmistus mielissään - harva pääsee punkpanimolla käymään saati omaa oluttaan valmistamaan... Luonnollista olikin,
että valmistettava olut nimettiin morsiammen mukaan – näin sai alkunsa Alice
Porter. Olutta päätyi myyntiin myös panimon Aberdeenin baariin, jossa
vaniljamaustettu portteri sai huumaavan vastaan oton. Näinpä kertaluontoiseksi
aiotusta juhlaoluesta ’jouduttiin’ tekemään lisäeriä. Tumman maltainen olut on
vaniljan lisäksi saanut harteilleen hieman epätavallisen humalasekoituksen –
talvisiin paahteen aromeihin yhdistyy brittihumala Bramling X:n sekä
japanilaisen Sorachi Acen yhteenliittymä. Tarkaksi en osaa oman pulloni
hankintapäivää määritellä, mutta joko vuoden tai kaksi se on kellarissa
odotellut.
BrewDog Alice Porter |
Tumman ruskea, valoa vasten punertavaa kajoa ilmentävä olut.
Kevyen rusehtava vaahto on varsin runsasta ja jokusen hetken viipyilevää.
Tuoksusta löytyy kahvisen paahteista mallasta, kevyesti tummaa suklaata sekä
vieno tujaus vaniljaista aromia. Reunustoilta nousee kevyen palanutta tuntua,
myös häviävän pieni humalan puraisu tuoksusta paljastuu. Yleisilmeeltään melko
kuiva, ihan toimiva paketti.
Maultaan kokonaisuus iskee paremmin. Tumman suklaan kuivahko
makeus on melko vahvaa ja haastaakin kahvisen paahteisuuden onnistuneesti.
Kevyen makeaa leipäisyyttä mallaspuolelta myös nousee, samoin vaniljan kaiku on hyvin esillä. Kevyen palanutta siirapin vivahdetta paikalle on etsiytynyt
ja hentoa tahmaavuutta huuliltakin voi kaivella. Loppupuolelta löytyy vielä
käpymäistä humalointia, joka viimeistelee kokonaisuuden. Tuntumaltaan
keskirunsas, orastavan makeuden vuoksi mainitun tahmaava.
Tuomio: Sinällään hyvin toimiva, kuivan makea porter, jossa
makeus saati paahteisuus ei kuitenkaan lyö överiksi. Ei lainkaan hassumpaa
tavaraa, joskaan aivan kirkkaintakaan kärkeä tässä ei hätyytellä.
Pisteet: 36/50
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti