Sain Voetto-panimon Topilta uutta maisteltavaa ennen
Helsingin SOPPia ja lykkäsin vaihdossa kassillisen tyhjiä patenttipulloja
kotiolutkäyttöön. Kun illat näyttävät nyt pysyvästi viilentyneen, päätin
kaivella testiin ensin pullollisen Milk Stouttia – Wit vielä odottelee uutta
lämpöaaltoa, mutta näin mattimyöhäisenä lienee tyytyminen enää satunnaiseen auringon
paisteeseen. Mutta Wittistä sitten jahka korkki on napsaistu auki, sukelletaan
sitä odotellessa Milk Stoutin maailmaan…
 |
| Voetto Milk Stout |
Tummuutta uhkuva olut meinaa purkautua pullon suusta
välittömästi korkin naksautuksen jälkeen. Tahti on kuitenkin sen verran
verkkainen, että olut kaatuu nopealla ranneliikkeellä lasin syövereihin, eikä
edes runsaaksi kohoava, ruskean värinen vaahto joudu hukkateille. Komea olut
loppukesän hämärtyvässä illassa…
Tuoksultaan olut suht mieto, silti miellyttävää
paahteisuutta sekä suklaata tarjoileva. Kevyt turvemainen nahkakin nousee
esiin, yleiskuvaa voisi luonnehtia hieman kuivaksi – kovinkaan runsaasti
makeutta ei löydy ja paahteisuuskin on hieman kahvimaista. Ei hassumpi.
Maultaan voettolainen on mainio, alkuun ehkä enemmän dry
stoutin suuntainen, suklaisen paahteinen ja yleisesti sävyiltään tumma. Hivenen
jopa korventunut paahteen sivallus tarraa terhakasti kiinni kitalakeen heti
kättelyssä nostaen muassaan esiin myös hillitympää ja tasapainoisempaakin
paahteisuutta. Aiemmin mainittu suklaakin saa roolia melko nopeasti ja alun
kuivahkomman ilmeen takaa alkaa hiljalleen löytymään myös kevyttä makeutta. Aluksi
makeutta alkaakin löytymään lähinnä suklaan puolelta, myös orastavaa hedelmää
piipahtaa jossain välissä kielen päällä. Maku kuitenkin elää ja lopulta varsin
monipuolisen kokonaisuuden sisältä alkaa löytyä myös etsittyä laktoosin tuntua…
Tähän väliin kuitenkin nostetaan esiin oluen suutuntuma. Se
ei aivan yllä niihin syvyyksiin mitä maku antaisi odottaa, mutta kohtalaisen
hyvin tuonkin osuuden saappaat saadaan täytettyä. Kokonaisuudessa mennään eteenpäin
suklaan sekä paahteen niin iskevän korventuneen kuin kokonaisvaltaisemman
tasapainoisen tunnelman johdattamina. Lopun kruunaa suklaan joukkoon
piiloutuneen vaniljaisen tuulahduksen esiintulo – mielleyhtymä jäätelön kanssa syntyy samalla hetkellä ja
laktoosin läheisyys alkaa hiljalleen tuntua aiempaa voimakkaammalta. Seassa on
myös orastavaa, jälkimakua halkovaa savun tuiverrusta…
Tuomio: Osin intensiivinen, silti syvä, nautittava ja
runsaskin milk stout, joka drystoutmaisen alun kautta lämpenee kohti lopun
makeahkoa, vaniljaista soinnukkuutta. Tumma suklaa, runsas paahde… Maistuva
kokonaisuus.
Pisteet:
- Tuoksu: 7
- Ulkonäkö: 4
- Maku: 8
- Suutuntuma: 3
- Kokonaisuus: 14
Yhteensä: 36/50
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti