Suuret Oluet, Pienet Panimot 2014 - Oluita 2/2

Olutta Rautatietorilla...

Eli Suuret oluet, pienet panimot-tapahtumasarjan Helsingin seurakunnan olutelämysten puoliväli on saavutettu ja nyt on vuorossa loputkin arviot helteiseltä leiriltä. Tarjontahan oli hyvä, maisteltavaa oli todella paljon ja ikävästi varsin hyvä osa jäi vielä maistamatta. Kaiku vastaa, kunhan sitä vain ensin käy tiskiltä tilaamassa. Tästä vielä tapahtuman yleisempään pohdintaan sekä olutlistauksen ensimmäiseen osaan...

Suomenlinnan Kaiku

Suomenlinnan Panimo, Helsinki, American Pale Ale, 4,5%

Pisteet: 36/50

Suomenlinnan toimesta valmistettu, Kouvostoliiton Panimon kotiolutvirtuoosi/Tuopin ääressä-blogisti Arto Halosen käsialaa oleva Kaiku tuli SOPP-tarjontaan hieman puskista. Itseasiassa taisi olla isäntä itse, joka tutun etiketin ensimmäisenä linnalaisten kaapissa havaitsi. Sen pidemmittä puheitta kipaisin itsekin pullon pöytään seurueen ihmeteltäväksi ja nopeasti kävi ilmi, että lasissa on heittämällä yksi parhaita maitokauppavahvuisia oluita maassamme. Kaikuhan on valmistettu ensi viikonlopun Kymijoki Beer Festivaleja varten eli eräänlainen maskottiolut on kyseessä. Viimevuotiseen tapaan työjuhdaksi valjastettu Arto kiitti kunniasta ja taituroi Kymen asukeille maistuvaa kesä-APAa. Olutta on tarjolla rajoitetun ajan (mikäli Suomenlinna ei haista tässä hyvää saumaa laadukkaan vakio-APAn tuotantoon *vinkki*) ja myyntipaikat löytyvät hyvin listattuna esimerkiksi KBF:n kotisivuilta. Itse oluentekijän terveiset reseptin takaa kuuluvat näin:

"Tämän Kesän Kaiku saapuu luoksesi särmikkäänä ja rapsakan humalan kukkaisena. Saatat aistia siitä sitruksisia tropiikin hedelmiä ja hunajaista makeutta. Yhtä todennäköisesti et pidä siitä, sillä tavalliselle massatuotetun lagerin ystävälle tämä olut voi olla kuin pohjaton kuilu ilman paluuta. Jos kuitenkin haluat nähdä kuinka syvälle tämä kaninkolo vie ja haluat olla Liisa, Liisan paikalla, oluiden ihmemaassa tämä Kaiku kuuluu sinulle asti".

Suomenlinnan Kaiku

Vahvuisekseen erittäin hyvin toimiva, puhtaasti Amerikan suuntaan kumartava Helsingin puolustussaariston helmi. Greippiä, hieman pihkaa ja enemmän hedelmää. Maltaisuus on karamellin värittämää ja runko vaikuttaa yllättävän jämäkältä – tämä keräsikin kehuja laajalta raadilta. Varmasti maitokauppavahvuisten parhaimmistoa, eittämättä!

Plevnan Barley Wine 2011 Vintage

Koskipanimo, Tampere, Barley Wine, 10,0%

Pisteet: 41/50

Mieluisa huhu kantautui Plevnan tiskiltä – Barley Winea olisi listauksesta poiketen tarjolla. Vuoden 2011 Vintage-erää tosiaan hanikoista löytyi ja tottahan tuo piti käydä pikimmiten testaamassa. Minne lie oli tynnyrit laitettu jemmaan, mutta oikein maistuva yllätys joka otettiin ilolla vastaan.

Plevnan Barley Wine 2011 Vintage

Tummahko, limppuinen, imelän maltainen. Mukana on myös makeahkoa, rusinan viitoittamaa kypsän kuivaa, tummaa hedelmäisyyttä. Karamellia, ei silti liian imelää – tuntumaltaan soljuva ja tahmaava. Onhan kerrassaan maistuva, runsasmakuinen olut. Tuntuma ei ehkä ole aivan niin runsas kuin voisi odottaa, mutta kantaa makupaletin vähintäänkin mainiolla ryhdillä. Hentoa alkoholin lämpöä… Todella mainio!

Hiisi / Donut Island Brewing Sour Puzz Saison

Panimo Hiisi, Jyväskylä / Donut Island Brewing, Helsinki, Saison, 7,5%

Pisteet: 34/50

Punavuoren mustalaispanimo Donut Island Brewing ja Jyväskylän ylpeys Hiisi toivat vaivihkaa yhteistyönsä hedelmän SOPPin valikoimiin. Käsittääkseni harrastusmielessä lähinnä pyörivä donitsipanimo on jo jonkin hetken ollut nimenä tuttu, mutta mielenkiintoista vihdoin päästä myös itse juomiin käsiksi. Hiisillä käydessäni näistä tuli vähän muutoinkin juteltua. Toimijoiden harva joukko kasvaa hyvää tahtia, mukavaa kehitystä.

Hiisi / Donut Island Brewing Sour Puzz Saison

Pehmeä, makuisa ja kesäinen. Mausteista saison hiivaisuutta, vehnäistä mallasta sekä appelsiininkuorista hedelmäisyyttä, ehkä hiven kuivahkoa, banaanista pyöreyttä. Lopusta löytyy sopuisan hapanta otetta, muttei millään muotoa ylilyövän runsaasti – välissä vilahtaa myös ohuehko rungon kohta, joka paikkaantuu varsin nopeasti. Ei lainkaan hassumpi.

Bruuveri Clarinet Marmalade

Panimoravintola Bruuveri, Helsinki, India Pale Ale, 7,0%

Pisteet: 39/50

Bruuverin IPAt ja mikseivät muutkin keitokset kiinnostavat aina ja tällä kertaa päädyin hetken arpomisen jälkeen Clarinet Marmalade-IPAan. Jenkki- ja brittihumaloita sekoitteleva, sopuisan rungokas olut on saanut matkaansa kaikkiaan viittä eri köynnöskasvin lajiketta. Suuremmasta cross kitchenistä kuitenkaan tuskin tarvitsee puhua, sillä neljä humalalajiketta on saapunut iloksemme suuremman meren takaa (Columbus, Cascade, Chinook ja Amarillo), vain First Gold on peräisin Brittien viljelmiltä. Muhkeat sata EBUa kuitenkin tarjolla, joten hop headeille varmasti toimiva paketti!

Tuoreen greippinen purenta iskee napakasti heti alussa laantuen hieman noustakseen uudelleen esiin maun loppupuolella. Jälkimaku onkin pitkä, greippinen ja toimivan runsas. Hieman kukkeaa yrttiä, puolivälissä kohtalainen kattaus tropiikin hedelmäisyyttä. Vaalearunkoinen, hieman kuivaksi kääntyvä ja tuntumaltaan suht jykevä IPA. Laadultaan hyvällä tasolla, runsas, silti tasapainoinen ja riittoisan pureva. Oikein hyvä.

Bryggeri Helsinki Stout

Bryggeri Helsinki, Helsinki, Dry stout, 4,5%

Pisteet: 34/50

Bryggerin Maibock pääsi harmillisesti loppumaan, joten turvauduin hädän hetkellä kevyempään dry stouttiin – kyllä helteellä pieni paahteenkin puraisu on ihan omiaan. Bryggerin tekemisiä on mukava seurailla, sillä rehtejä perusmakuja metsästävälle tarjonta oikein mainio. Hyvää olutnautintoa etsivälle tuotekirjo takaa varman osuman ja panimon laatua voikin hyvällä omalla tunnolla suositella testattavaksi.

Bryggeri Helsinki Stout

Kahvista paahdetta, lopussa runsas henkäys kuivaa suklaata. Välistä löytyy myös pyöreää hedelmää, ajoittain hentoa maitokahvin hapanta paahteisuutta.  Melko kuiva, paahteinen ja keskirunsas kokonaisuus. Laadukas ja perusvarma, hyviä makuja tarjoileva dry stout. Ei valittamisen sijaa tässäkään.

Stadin Polaris Portteri

Stadin Panimo, Helsinki, Imperial / Strong Porter, 8,0%

Pisteet: 39/50

Stadin hanat jäivät tällä kertaa kiertämättä ajan puutteen ja hienoisen unohduksenkin vuoksi, mutta jaoimme seurueessamme pullollisen Polaris-lajikkeella humaloitua, vahvanlaista portteria. Oikein mainiota tavaraa kerta kaikkiaan, jälkikäteen jäi hieman kaivelemaan perjantain aikainen liukeneminen paikalta, sillä StaPan ja Saimaan (Bruuveri) tiskeiltä jäi useampiakin mielenkiintoisuuksia maistamatta – ehkä humalakattaus noin yleisesti ottaen oli kuitenkin ihan riittävä, melko rapea tapahtumahan SOPP tänä vuonna oli.

Alkuun varsin hedelmäinen, soljuva ja yllättäväkin. Kahvinen, kevyen kuiva paahteisuus nousee nopeasti ja tuo loppuun vielä runsaan suklaan läsnäolon. Hieman salmiakkia, kevyttä savua – loppupuoli myös hieman tahmaavaa imeltyneisyyttä tunnusteleva. Maistuva, hauskasti hedelmäinen ja monipuolista paahdetta tarjoava, suklainenkin porter.

Hollolan YlämaanHirvi

Hollolan Hirvi, Hollola, Scotch Ale, 7,7%

Pisteet: 37/50

Hollolalaisten skottiuutuus täydensi maistuvan hanarivistön läpikäynnin. Ehkä sahdin jälkeen eniten omaan makuun oleva tuote ja ikävänkin harvinainen tyylilaji maassamme… Skottialeissa kun on omasta mielestäni paljonkin pohjolan luontoon vievää tunnelmaa ja rukiin käyttö voisi antaa sille hyvää kotoperäistä lisää...

Maltaisuus on tummaa, rukiisen imelääkin paikka paikoin – limppua on mukana muutoinkin. Ylikypsää banaania sekä muutoinkin tummaa hedelmää löytyy kanervaisen mausteyrttikerroksen takaa. Hyvä kokonaisuus, joskin runko on siinä alarajoilla, että riittääkö kantavuus. Lopulta suutuntuma kuitenkin nostaa itsensä vaaditulle tasolle jämäkkyyden suhteen ja petaa makujen syvyydelle hyvän alustan. Varsin maukas skotti Hollolasta.

Hiisi Hukka

Panimo Hiisi, Jyväskylä, American Pale Ale, 5,3%

Pisteet: 34/50

Single hop Centennial APAa Hiisiltä – rahat siis Hukkaan! Perusvarmaa Hiisi-laatua rapean varmalla menollaan. Jonoa alkoi jo olemaan ihan riittävästi, joten jäi ”kotipanimoni” viimeiseksi tuttavuudeksi tällä kertaa.

Hiisi Hukka

Raa’an hedelmäinen, sitrusgreipin tuoreudella vahvasti pureva. Runkoaan runsaampi makumaailma, melko suoraviivaisen rapea. Hauskaa banaanin kaikua taustalla, mielenkiintoista. Kesäinen, maistuva ja pureva.

Lammin Fillari

Lammin Sahti, Lammi, Vähäalkoholinen olut (Radler), 2,2%

Pisteet: 25/50

Helle pehmitti päätä perjantain kuumuudessa, joten marssin Lammin tiskille ”pieni Fillari”, eli tiskin takana seisseen herrasmiehen mukaan Jopo mielessäni. Radlereita en aiemmin ole maistellut ja sille on syynsä – en oikein ymmärrä ideaa sekoittaa olutta ja sitrusjuomaa keskenään. Nytpä on sekin sitten testattu, enkä ainakaan oluellisesta näkökulmasta katsottuna sen viisaammaksi tullut. Hyvänä janojuomanahan tuo tosin toimii, ehkä salaisuus piileekin siinä.

Kevyt, melko raikas joskin hunajaisen hedelmäistä tuntua on varsin runsaasti. Sitruksisuus on myös hyvin läsnä, mutta jännänä, teemäisenä elementtinä. Kesäjuoma, jonka makeus hieman karsastaa…

Plevnan Petolintu

Koskipanimo,Tampere, Pilsener, 5,4%

Pisteet: 36/50

Plevnan tiski tarjoili tuttuun tapaan hyvän kattauksen maistuvia vaihtoehtoja, mutta rapean hurmiolliseksi pilssiksi kehuttu Petolintu veti eniten puoleensa – säällä lienee vaikutusta asiaan. SOPPin viimeinen juoma ja varsin maistuva lopetus hienon tapahtuman Olutkellari-osuudelle!

Plevnan Petolintu

Raikas, todella rapea ja vaalea. Ruohoinen, tuore ja varsin pureva humalointi on runsasta ja määrittää tämän hienon oluen vahvuudellaan. Vaalea mallasrunko on melko neutraali, ehkä hivenen olkista viljaisuutta henkivää – hieno olut kerrassaan!

---

Olutkellari kiittää kanssanauttijoita, panimoita ja järjestäjiä – paljon hienoja makuja, mukavia ihmisiä ja hyvää tunnelmaa. Janoa riittää myös ensi vuodelle, jäihän nytkin toistasataa olutta tyystin maistamatta!

Kiitos ja kippis,

J-P

Bonus: Oluthuoneiden kuukauden olut heinäkuulta:

Mikkeller Peter, Pale and Mary

Mikkeller, Kööpenhamina, Tanska (De Proefbrouwerij, Hijfte, Belgia), American Pale Ale, 4,6%

Pisteet: 33/50

Matkalla saksalaisruuan äärelle Zinnkelleriin istahdimme pikaiselle oluelle Kaislaan, jossa annoin viime hetken tärpit illaksi SOPP-alueelle suunnanneille ystävilleni. Valikoin janojuomaksi heinäkuun HOK-oluthuoneiden oluen, Mikkellerin Peter, Pale and Mary ”folk-APAn”. Hyvä janonsammuttaja ja kansanjuomaksi sopivasti purevuuttakin henkivä. Alla vielä pika-arvio maistohetkeltä:

Mikkeller Peter, Pale and Mary

Rapea, rungoltaan kevyt muttei vetinen. Vehnäisen viljaisa, vaalea mallasrunko – sitruksen ja orastavan pihkaisuuden dominanssia, myös hyvää tropiikin hedelmäisyyttä aistivaa menoa. Hyvä kesäolut, varsin konstiton.